Tylsä kun olen, kaappasin asun värit kokonaan tuosta Mulberryn klassisesta kaulahuivista (siniharmaa on silmämeikissä). Kengissä ja laukussa tietysti ruskea nahka. 

Lämpimät sukkikset tekevät mekosta talvisen monikäyttövaatteen. 

Klassista, mutta toki luonnonvalkoisen voi asustaa vaikka millä väreillä.

Loistava vaate pitkien nahkasaappaiden seuraksi!

Reipasta pakaspäivää!

Tänään oli vasta nimpparit, huomenna olis sitten synttärit. Ei vaan, onneksi nämä menevät yksillä kekkereillä!

Kivaa oli. Tarjoiluja jäi sen verran, että mikäli Tarjan ja Pentin pitopalvelussa tökkii, me voidaan kyllä lähettää syötävää muutamalle tuhannelle juhlijalle 🙂

Hitsi, mutta olin unohtanut, miten paljon hommaa yksistä syntymäpäivistä voi olla. Kymmenen tuntia keittiössä, siivousta ja muuta sähläämistä. Toisaalta on kiva ajatella, että joulusiivous on kohta tältä vuodelta suoritettu. Siis joskus parin tunnin päästä. Toivon.

No nyt on cake popsit valmiina, ja moni muukin herkku odottaa syöjiään. Huomaan taas, että vähempikin olisi riittänyt.

Pienenä varjona siskoni soitto; ovat sairaita, eivätkä voi matkustaa. Meinasi ihan itku tulla. Päivänsankari odottaa eniten serkkujensa nakemistä. Aiheesta on jauhettu jo kuukausia, tärkeämpi juttu kuin mikään lahja. Olen varmaan kamala äiti, mutta lykkäsin asian kertomista huomiselle. Jos asia ei tuntuisi niin pahalta, kun muut juhlatohinat puskevat päälle. Toivon.

Huomisen jälkeen alkaa joulun odotus. Oikein kunnolla. Eilen satoi ensilumi, pientä toivoa kunnon talvesta… Ja kameran kaivan kaapista. Jep, jotain muuta kuin tuulettuvia mattoja. Melkein masentaa!

Huomiseen! 

Simppelisti samassa paketissa. 

Ihan täysin ei mennyt viikonloppu suunnitelmien mukaan, mutta sitä kai elämä on, että välillä heittelee. 

Pikkujoulut on juhlittu. Hauskaa oli, ja aivot sai todella jättää narikkaan. Sinne myös taisivat jäädä, sen verran ontto olo tuolla latvassa. 🙂 

Tänään on siivottu, pyykätty, leivottu ja muuten valmisteltu synttäreitä. Rehellisesti sanottuna olisin ehkä mielummin nukkunut, mutta minkäs teet…

Jotain järkevämpää tulossa, kunhan vain löydän ne aivoni jostain.

Suloista toista adventtia kaikille!

Toisen päivän postausta siis.

Hiukan tynkä, koska tämä pukin apulainen on aivan rätti, poikki ja puhki

Päivä Helsingissä oli kiva, mutta kieltämättä raskas kaikkine matkoineen.

Tälle päivälle tarjoan teille taas alennuskoodia 

Tällä kertaa tekin, jotka pelkäätte tullin mahdollista lisälaskua, uskallatte tilaamaan, sillä koodilla

Itse joulukuutakin parempi oli tietysti aamuinen pakkanen. Jee, ei muuta kuin lunta tupaan ja jäitä porstuaan! Ehdottomasti siistimpi keli ulkoilla puudelin ja lapsen kanssa.
Niilo löysi kalenterin ensimmäisestä taskusta Salama-sukat, kiitos mummu-tontulle. Oman kalenterini taskuissa ei ollut mitään, kiitos rakas puolisoni, tästähän on muodostunut vuosien mittaan oikea jouluperinne!

Hehkuttaminen on ehkä ärsyttävää, mutta hehkutan silti. Olen kuin toinen ihminen! Viikon ajan olen kömpinyt sänkyyn viimeistään yhdeksältä, ja nukkunut 9-11 tunnin yöunia (vessareissuja ym. yöjuoksuja ei lasketa). Miten sitä onkin voinut pihistää kaikkein tärkeimmästä: Unesta. 

Jotakuinkin kolme vuotta olen keplotellut minimiunilla, vaikka tiedän hyvin, että olen niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat vähintään sen kahdeksan tuntia unta joka yö. Kun lapsi ei enää valvota pikkutunneille, on illat venähtäneet kaiken muun merkeissä. Milloin kiva leffa, milloin kirja, milloin käsityö jne….

Tänään uni loppui viiden jälkeen. Kampesin itseni ylös, ja olo oli kellonajasta huolimatta levännyt. Aamukahvi kirkasvalolampun loisteessa, kun muu perhe jatkoi kuorsaustaan. Oma hetki löytyi aamusta, ihan kuten sillä oli ennenkin tapana löytyä. Olen aamuihminen, mutta elämäntilanne vain ajoi minut uriltaan.

 Posti kuljetti eilen ihanan paketin. Odd Mollyn uusi neuletakki. Kiitos Johanna, ja muut

  Wishwearin 

tytöt. Olis kai pitänyt laittaa paketti kuusen alle odottamaan, mutta kun oli taas se kiire 🙂 Eikä meillä kyllä kuustakaan vielä ole.

Tenfold Knit on mun ikisuosikki ihan kaikkina versioina. Jakkumainen malli, ja sopivasti rimpsua.  

Uudet kengät löytyi Ugg Australialta. Malli on Lynnea ja koroista huolimatta taivaallisen mukavat jalassa. Varren voipi taittaa (tai se kuuluu taittaa), mutta näin se peittää liian lyhyet farkunlahkeet. 🙂

Jepsheps, eipä just nyt muuta….

Kivaa keskiviikkoa!

Joulunaika on virallisesti aloitettu. Melkein huomaamatta hiipii se joulufiiliskin mieleen.
Kannoin eilen varastosta läjän joulroinaa sisälle. Kaikki Mailegin ja Green Gaten joulujutut, jotka oli tarkoitus myydä syksyn aikana blogikirppiksessä tai huutiksessa, mutten toimertunut. Nisset ja possut saivat lämpimän vastaanoton, ja niillä on tänäänkin leikitty lähes tauotta. Voiko tuosta tulla kuin hyvälle mielelle – joulumielelle?

Piparintuoksua ja pienet jauhoiset kädet, sekä nenä. Höyryävää glögiä, pari lasia punaviiniä, ja hyvää suklaata kynttilän valossa; Niin joulu vain hiipi tännekin viikonlopun aikana.
Aamulla napsautin Jouluradion soimaan, ja mieli oli jouluinen – kuinkas muutenkaan.

Tunnelmallista ensimmäistä adventtia. Joulumieltä kaikille!

Pala arkea. Välillä oikein ihmetyttää, että miten olen keksinyt tänne blogiin juttua jo yli kahden vuoden ajan.. Juuri nyt elämä on todella tasaista arkea. Melkein tylsän tasaista.
Pieni pala todellisuutta. Ei stailattuja kuvakulmia tai kaunisteltua totuutta. Mun askartelukamat lojuu vieläkin tuolla pöydällä, siihen ne jäivät kun innostus loppui. Asu on juurikin se, jonka kuuden jälkeen pimeässä makuuhuoneessa kiskoin päälleni. Lattia on täynnä leluja, matot hiukan vinossa ja villakoirat pyörivät jaloissa.

No, oikeasti arki on mukavaa. Näitä aamuja tulen kaipaamaan – itseasiassa jo aika pian. Työnnän sen kuitenkin vielä mielestäni, nautitn tästä hetkestä.

Iltapäivällä siivotaan koti viikonloppuasuun, ja ensi viikolle kehitetään kyllä jotain erilaista.  Päätin juuri.
Mutta nyt vaatteet vaihtoon ja kerhoon….

Mukavaa perjantai aamua itse kullekin!

***

Sitä rauhaa ja rakkautta tietysti, mutta ehkä jotain muutakin. Pientä piristystä ja hemmottelua ainakin moni toivoo joulupukin tuovan. 

Alma raukka on joutunut kestämään Niilon vanhoja keltaisia rakettikalsareita juoksunsa vuoksi, ja olen lähes varma, että koira haaveilee jostakin hiukan fiinimmästä lookista.

Joulutoiveita selaillessa, eteeni osui mitä suloisempi koirannuttu.