Jos on olemassa sellainen kuin “kotiäidin vapaapäivä” (kotiäidillähän on vapaata aina, koska se ei käy töissä, hehehee…), niin tänään oli just sellainen!

Alunperin olin aikonut lähteä aamulla yksin kaupunkiin. Ihan vain sairaalaan labroille, ja korkeintaan kahvilan kautta kotiin. Herra T tarjosi kuitenkin vapaapäivän kunniaksi seuraansa, ja niinpä aamukahvi kaupungissa sai jatkoa; Kävelyä, kauppojen kiertelyä, lounas jne. Niin huoletonta, ihan vaan aikuisten kesken.

Kotona jaoimme hommat vielä nopeasti miesten- ja naistentöiksi (ruohonleikkuu – imurointi ja pölyjen pyyhintä), ja päivä muodostui samalla kertaa sekä hyödylliseksi, että rentouttavaksi.

Erittäin perusteltu ale-ostos, Odd Mollyn neuletakki, pääsi heti illalla koekäyttöön, kun kutsu kävi naapuriin grillailemaan. Hyvin lämmitti, tosin muutama punkkulasi ehkä hiukan auttoi asiassa

Viileä ilta toi syksyn mieleeni. Hurr, siltäkään ei kai voi välttyä. Nyt, kiitos, lisää hellepäiviä!

(Viileän) Kesäillan kerrospukeutumista:

Otteita pienen tulitikkutytön elämästä? Eipä oikeastaan:
Etsin itselleni tässä jokin aika sitten maksimekkoa hellepäiville. Tuntui, että juuri sitä mieleistä ei löytynyt, tai sitten en vain raaskinnut laittaa pariasataa kotipihamekkoon. Kaappasin etsintäkierroksen lopuksi Zaran rekistä valkoisen puuvillamekon. Ohut, vilpoinen, puuvillainen – kaikkea sitä mitä etsinkin, mutta väärän värisenä ja pikkuisen liian isona.

sandaalit Timeless, korut Våga ja Pieces, mekko Zara

Postilaatikosta löytyi tänään pari päivää vanha Turun Sanomat. Kyseessä ei ollut lehdenjakajan moka, vaan kiltti toimittaja, joka lähetti minulle sunnuntain numeron, josta löytyy blogiani koskeva pieni juttu. Kiitos sinne!

Mukavaa iltaa kaikille!

***

Tuli mieleeni, kun ajattelin ryhtyä päälystämään kenkälaatikoita (ylijäämätapeteilla tietysti), että enpäs ole vielä vinkannut teille kivoista kengistä. Terveyssandaalit, ikään kuin

Mulla on nimittäin tämän hetken ehdottomina lempparikenkinä Dr, Schollin sandaalit. Jep, aamutossut ja työsandaalit tulee heti merkistä mieleen, mutta näillä sivuillä mielikuvat kyllä äkkiä muuttuu. Hurjan mukavat kengät (jopa minun vaativille jaloilleni :)), ihanan pehmeät kävellä!

Jottei menisi jutut taas liian seinille, esittelen teille uuden ihastukseni.

Muistatteko, kun kerroin löytäneeni Novitan lehdestä kivan neuleliivin ohjeen?! No, joka tapauksessa äitini oli oikein kultainen (kiitos vaan vieläkin) ja virkkasi mulle kyseisen liivin.

Lähinnä ajattelin tätä ihan valkoisen tunikan kaveriksi, hiukan tuomaan asuun jotain jujua, mutta just nyt hipityttää niin paljon, että on pakko yhdistää melkein kaikki rimpsunrämpsy yhtäaikaa

Eli jos teillä pysyy koukku kädessä, tai onnistutte ulkoistamaan homman kuten minä, niin ohje löytyy Novitan viimeisestä numerosta. Mä tässä pohdin, että mahtaiskohan se äiti virkata talveksi vielä toisen….

Vaikka villaa….

Tapetit on nyt tilattu. Ekat saadaan tällä viikolla, seuraavat viikon päästä ja makuuhuoneen tapetissa menee 2-3 viikkoa. Jos sitä mukaa tapetoisi, kun saisi matskua, niin vois olla pian jo valmistakin!

Kivaa!

Mä en yleensä ole mikään pinkin ystävä. Vanhat roosat, ja vastaavat, menee pukeutumisessa, mutta pinkki harvassa paikassa. Kukat on ehdoton poikkeus, niissä pinkki on aina kaunista. Nyt olen erityisen viehättynyt vaaleansinisen ja vaaleanpunaisen liitosta. Ihanan aikas ja hempeä samaan aikaan.

Nyt alkaisi pikkuhiljaa riittelemään tuo veden tulo. On oikeastaan lähes sadistista ensin antaa ihmisille maistiaisia kauniista kesäsäästä, ja kaataa sitten viikko tolkulla saavista vettä niskaan. Piisaa tällä erää, nyt sitä aurinkoa taas välillä, kiitos!

Harmittaa ihan vietävästi kun kaikki pihahommat on jäänyt täysin kesken. En yksinkertaisesti halua mennä tuonne palelemaan pilkkihaalareissa (tosin en pilkkihaalaria omistakaan), vaan kuokin paljon mielummin maata kauniissa auringonpaisteessa. Tosin, positiivinen kun olen, sanoin tänään miehelle, että onpahan näissäkin keleissä hyvä puolensa; Ei yhtään harmita, että takaovia ei olla vielä saatu, ja ulos ei pääse niin helposti aamukahville. Juon kahvini oikein mielelläni sisätiloissa.

Ja sitä paitsi, meillä on pihakalusteetkin yhä laatikossa kokoamista odottamassa. Ei ole ihan hirveästi ollut tarvetta niillekään.

Maanantain pukeutumiskoodi on keväinen, vaalea ja lämmin. Kielovarkaissa kävin vanhemmillani. 

Takana kettumaisen hankala viikonloppua. Huh!

Näillä mennään uuteen viikkoon.

Taas menee kuvat mössöksi, mutta antaa mennä.

Kivat maanantait teille!

Mä annan vinkin käydä Kappahlissa.

Lähdettiin eilen Niilon kanssa ajelemaan, kun ei ollut muutakaan tekemistä. Eksyimme Kappahliin, ja löysin heti ovensuusta aivan mahtavan kietaisumekon. Hintaa oli vain joku vajaa 40€, ja kun kukkarosta törötti vielä kyseisen liikkeen 25%:n alelappu, oli homma sitä myöden selvä.

Kolmella kympillä mekko, joka tulee varmaan olemaan kesällä kovassa käytössä. Kietaisumekko on itseasiassa ollut hakusessa, ja tää on just passeli täyttämään tuon aukon. Helppo asustaa eri näiköiseksi mielialan mukaan.

Sitten vinkki jonka tarvitsisin; Kertokaa joku hyvä kynsien vahvistaja!

Mulla on aina ollut tosi ohuet kynnet, joita on lähes mahdoton kasvattaa. Kynnet on niin pehmeät, että ne vääntyy jatkuvasti ylöspäin, ja mikään lakka ei pysy siksi kynnen kärjissä.

Menin vähän mainoksenuhrina ostamaan Sally Hansenin Miracle Nail Thickener -lakan ja ajatelin, että se auttais. Vaan ihan samanlaisesti kynnet taittuu kärjistään ja tämäkin murtuu pois.

Noista Hanseneista tuli muuten elävästi mieleen Seventeen -lehti (siinähän niitä mainostettiin). Muistan pikkutyttönä, miten kirjaston lehdet piti selata läpi tuhanteen kertaan, ja miten amerikkalainen tavarataivas sekoitti keskenkasvuista mieltäni. (Voiskin tehdä reissun kirjastoon ja katsoa, millainen pläjäys lehti nykyään on. )

Eilen ajattelin ostaa Mavalan kynnenkovettajan, mutta se oli kaupasta loppu. Oliskohan se hyvä, vai tiedättekö jonkun paremman?

Mulla oli tässä taannoin kynsissä joku hassu kasvupiikki, ja innostuin ostamaan kynsilakkoja. Nyt ne on taas käyttämättä, kun ei ole oikein mihin levittäisi.

Tiedättekö, mitä kaipaan eniten? Kaipaan “valmista” kotia. Sellaista, johon voi tehdä perjantaina kunnon siivouksen ja kantaa tuoreet kukat pöydälle, nauttia viikonlopun siistissä kodissa, jossa tavarat on paikoillaan ja silmä, sekä hermot lepää.
Meillä on nyt kohta puoli vuotta eletty kuin pellossa. Järjestyksen sijaan meillä on kaaosta, ja siisteydestä ei voi kuin haaveilla. Lasken viikkoja ja päiviä siihen, kun ikkunat ja ovet saadaan paikalleen. Ja tietysti sitä, että kesälomalla on aikaa laittaa paikat sitten kunnolla järjestykseen (tapetit ym.) Ei enää kauaa, mutta koettelee hermoja joka tapauksessa. 

Tämä “väliaikaiseläminen” on tuottanut myös jonkinasteista blogikriisiä. Kun talossa ei ole yhtään huonetta, joka ihan oikeasti kestäisi kuvaamisen, tai joka ylipäätään olisi kuvaamisen arvoinen, alkaa väkisinkin miettiä, että mitä tänne blogiin laittaa. Tuloksena onkin ollut iso kasa lähikuvia.
Toisaalta, puhtaasti sisustusblogihan tämä ei ole koskaan ollutkaan. Vähän sellainen sillisalaatti, ja sitä te hyvät ystävät saatte jatkossakin!

Ihana ilta. Liekö johtunut hameesta vai auringosta, tai kenties vain hyvästä seurasta. Joka tapauksessa tälläisiä iltoja voisin ottaa lisää. 

Pelattiin jalkapalloa, laitettiin pihaa, hulluteltiin ja vain oltiin.

Hassuja ilmiöitä nykyään nämä alennusmyynnit. Ennen kauppojen alet alkoivat joulun ja juhannuksen jälkeen joka vuosi lähes kellon tarkasti. Sitten tuli suomisoffa, ikuisen alen sohvakauppa. Aina oli joku ale käynnissä, taitaa olla yhä. Sähköpostiini tulee vähän väliä henkan ja maukan uutiskirje, jossa kerrotaan nettikaupan alennusmyynnistä. Vaatekaupoilla ei ole enää vain kevät/kesä ja syksy/talvi -mallistoja, vaan mallistot päivitetään pitkin vuotta. Alennusmyyntejä riittää parin kuukauden välein.

Pidän kovasti Lindeksin tämän kevään mallistosta. Lindex onnistuu halpaketjuista mallistossaan usein, kilpailija Kappahl mielestäni ei ihan niin usein.
Hassua näissä ketjuissa on juuri tuo alennusmyyntien määrä. Molemmista piippaa saman päivän aikana tekstiviestiä: Ale on alkanut. Välillä tulee mieleen kannattaako normaalihintaista näistä puljuista edes ulos kantaa, kun kuukauden kulutta saman rytkyn saa puoleen hintaa.
Ja tulee miettineeksi kaupan katetta. Tuskin niitä vaatteita ihan persnetolla myydään puoleenkaan hintaa.

No, kuten sanottu, pidän Lindeksin vaatteista. Laadultaan eivät häpeä monelle kalliimmallekaan merkille, samoista halpamaistahan ne kaikki nykyään tulevat. Tässä kohtaa tulee muuten miettineeksi niiden kalliimpien merkkejen katteita.
Kun tehokkaasti tuotetaan, niin kyllä siinä laatu kärsii herra Hilfigerillä ja kumppaneillakin. Made in Bangladesh lukee vaatteiden lapuissa aika monella brändillä. Ihminen vain kuvittelee ostavansa laatua, se kun on yleisesti yhdistetty siihen korkeaan hintaan.