Perhe

04.5.2015

Olen viime aikoina miettinyt useinkin perheen määritystä. Mikä on perhe, kuka siihen kuuluu ja missä ovat sen rajat. Tätä postausta aloittaessani jopa tarkistin, mitä mieltä Wikipedia on aiheesta. Sivusto tarjosi melko ennalta arvattavaa määritystä, niinhän me noin äkkiä ajateltuna perheen määritämme. Silti nopean selvennyksen jälkeen, myös kaikkitietävä Wikipedia joutuu myöntämään, että käsitteenä perhe on jatkuvan määrityskamppailun alla. Elämä on huomattavasti monimutkaisempaa, kuin Mustapekka -pelikorttien lajitteleminen.

Mitä enemmän olen pyöritellyt perheen käsitettä, sitä varmemmaksi olen tullut omasta mielipiteestäni. Siitä, että perheelle ei löydy koskaan yleispätevää määritelmää, vaan kyse on enemmänkin tunteesta. Minkä minä koen perheekseni, kuka on minulle perhettä.
Asiaa pompotellessani olen päätynyt jopa hylkäämään verisiteet ja juridisesti vahvistetut liitot. Jättäisin pois myös ajan ja ikuisuuden eron, sillä enemmän kuin yhdenkään virallisen asiakirjan sisältö voi määrittää, perheitä yhdistää kuitenkin eniten rakkaus, ja tunne yhteenkuuluvuudesta.

Turvallinen satama tai vankkumaton peruskallio. Perhe on jotakin, johon voimme luottaa ja nojata, kun tuntuu, että elämässä mikään muu ei ole pysyvää tai muuttumatonta. Se tarjoaa suojaa ja tukea, mutta ennen kaikkea tunteen siitä, että emme ole yksin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kun Taitaentehty -sivusto kysyi, haluaisinko ottaa vastaan korun, joka voitaisiin valmistaa haluamallani tekstillä, mietin hetken, mitä haluaisin kaulassani kantaa. Kenties lasten nimiä, syntymäpäiviä, hääpäivää? Ehkä jotakin äitiydestä kertovaa? Lopulta päädyin sanaan perhe. Lyhyesti pystyin mahduttamaan viiteen kirjaimeen kaiken tuon edellä mainitun, ja niin paljon muuta. Minun perheeni, juuri sellaisena, kun itse sen koen. Minun satamani, ja kallioni, johon voin nojata.

Taitaentehty kokoaa yhteen kotimaisia käsintaitajia, ja tarjoaa laajan valikoiman Suomessa käsin tuotettuja lahjoja, asusteita ja sisustustarvikkeita. O-ou Artin Rakkaat- riipusta myydään tällä hetkellä alennettuun hintaan, ja näin äitienpäivän alla se on hyvä lahjaidea. Tekstin kun voi tosiaan suunnitella itse.

Toivottelen teille ihan mahtavaa aurinkoisen viikon alkua!

Koru saatu⎟Taitaentehty


8 Responses to “Perhe”

  1. Voi miten kaunis koru ja hyvin hoksattu tuo teksti. Sana “perhe” on kieltämättä oman jälkikasvun myötä saanut aivan uuden merkityksen, vaikka myös lapsuudenperheeni onkin minulle tärkeä.

    Perheen käsitehän on muuten ollut “perinteinen” ydinperhe ihan vain tämän vuosisadan verran ja vaihdellut paljon eri aikojen saatossa. Jossain vaiheessa siihen on laskettu kaikki mahdolliset sukulaiset siskonkumminkaimoista kaukaisiin serkkuihin.

    <3 Hannele
    http://www.rakkaudellahannele.fi

    • Juuri tuota nykyisen ydinperheen käsitettä haluan itse hämmentää. Ja luoda tietenkin ajatuksen siitä, että perheen rajat ovat häilyvät, eikä yleispätevää määritystä edes tarvitse löytää. Perhe saa olla jokaiselle sitä, mikä tuntuu parhaimmalle.

      Minusta tuo koru on niin kaunis, ja perhesana turvallinen ja lämmin. Sellainen yhteenkuuluvuuden tunne on varmasti se, mitä ihminen luontaisesti tarvitseekin.

  2. Kaisa says:

    Kaunis koru, kauniita ajatuksia

  3. Lumo says:

    Perhe tuntuu olevan häilyvä käsite. Toisille se on ydinperhe, toisille taas hyvinkin laaja käsite.

    Vaikka meitä on “vain” kaksi, puhun miestä kahdesta usein perheenä. Toisaalta lasken vanhempani, veljeni vaimoineen, mieheni vanhemmat ja siskon perheineen perheekseni. Muutamassa ystäväperheenkin kanssa olemme kuin lähisukulaisia, ystävien vanhemmat ja lapsetkin pitävät meitä kuin jonkinlaisina serkkuina tai tätinä/setänä.

    • Musta sitä perhettä ei kuuluisi kenenkään määrittää niin tarkasti. Perheen rajojen kuuluukin hiukan elää. Mä olen sitä mieltä, että yksineläjälläkin on mahdollisuus kuulua perheeseen, jos ei sukulaisten myötä, niin harrastuksissa ja työelämässä voi syntyä läheisiä suhteita. “Ollaan vähän kuin yhtä suurta perhettä”. Joskus tuo klisee pitää hyvinkin paikkaansa.
      Itse asuin nuorena sairaalassa toosi pitkään, ja ihmisistä siellä tuli mulle perhettä. Ja sairaalasta koti.
      Meillä on sellainen sisäänrakennettu laumasielu, että vaistomaisesti haemme ympärillemme läheisiä ihmisiä. Joskus yksinäisyys voi ajaa ihmisen perheettömään ja tosi yksinäiseen tilaan, mutta onneksi nykyisin myös näihin on pyritty kiinnittämään huomiota. Erilaiset foorumit ym. tarjoavat vertaistuke yksinäisille, ja silloin sen perheen tunteen voi löytää ihan vieraistakin ihmisistä.

  4. Kauniisti kiteytetty tärkeät ihmiset ja asiat 🙂

Kommentoi