eräänlainen someähky

15.7.2018

Aina joskus, kuten tänäänkin, tulee sellainen fiilis, että ei ole mitään asiaa. Tänä kesänä se tunne on tullut useammin kuin koskaan. Tai oikeastaan se on ollut sellainen jatkuvasti häilyvä olotila kohta vuoden. Että miksi kirjoittaa blogia, kun ei ole mitään sanottavaa. Kun ne elämän parhaat hetket on niitä, jotka haluaa kuitenkin pitää itsellään. Kätkeä omiin muistoihin ja piilottaa muiden katseilta. Vaikka toisaalta tuntuu, että bloggaajan kai kuuluisi jakaa ihan kaikki. Julkisen ja yksityisen rajasta on tullut häilyvä, ja välillä koen paineita siitä, että olen aika tarkka sen yksityisen suhteen. Että kun olen vapaalla, olen vapaalla, ja se siitä. Että pitää voida tehdä asioita niinkin, ettei kaikkea tarvitse jakaa julkisesti. Ehkä se on sellainen pieni someähky. Mutta mulle ei vain ole luontevaa esitellä jokaista syömääni ateriaa, tai juoksemaani matkaa. Ja tykkään pussata ja halata yksityisesti. Tai vaikka julkisella paikalla, mutta yksityisesti. Ei blogissa, eikä henkilökohtaisessakaan somessa. Ja sitten se tuntuu ihan hassulta, koska kuitenkin blogi.

Jo jonkin aikaa mulla on ollut myös sellainen hassu lukko kirjoittamisen suhteen. Vuosi sitten tuntui, että kirjoitin sitten ilosta tai surusta, jollakulla oli siihen aina kärkevä mielipide. Että jonkun oli aina pakko saada sanoa ikävästi. Purkaa omaa pahaa oloaan ja turhautumistaan. Ja sama juttu jatkuu yhä.  Se on sellainen puuduttava tunne, kun joutuu ottamaan toisen ihmisen pahaa oloa harteilleen. Siihenkin väsyy. Eikä huonona päivänä auta yhtään, että joku kaataa oman kuppinsa sun niskaasi. Koska tottakai, ihan kuten kaikilla muillakin, myös mulla on niitä huonoja päiviä, kun oma elämä ahdistaa, oma kroppa ja naama tuntuu ihan kauheilta ja koko elämä jotenkin vain on ihan pyllystä. Meillä kaikilla on noita päiviä, mutta eihän siihen auta, että haukkuu muita. Tai että edes ajattelee muista pahaa. Päinvastoin, mä uskon, että negatiivisuus, kateus ja viha vievät jokaiselta energiaa. Varsinkin sitä hyvää energiaa. Sitä jota me jokainen tarvitaan, jotta jaksetaan rakastaa itseämme ja omaa elämäämme.

Mutta sitten mä olen myös ajatellut, että mun blogi on sellainen mun näköinen. Että riittää kun teen jutut niin kuin itsestä tuntuu hyvältä. Kuvaan ja kirjoitan just sen verran kun tuntuu oikeelta. Että kyllä te lukijat sen ymmärrätte, että minäkin käyn vessassa, tyhjennän tiskikonetta, syön, pussaan ja halaan, itken ja nauran. Ilman, että mun tarvitsee niitä hetkiä kuvata tai reaaliajassa jakaa.  Että suurin osa kuitenkin ymmärtää, että tämä on sitä pintaa. Sitä, jonka alla on se ihan oikea elämä – ilot ja surut, läheisyys ja yksinäisyys. Että mä olen ihan tavallinen ihminen joka painii ihan tavallisten ongelmien kanssa, eikä mun harteille voi kipata ihan kaikkea pahaa oloa.

Nautitaan siis kesästä. Jokainen omalla tyylillään ja välittämättä siitä millainen jonkun toisen kesä tai loma on. Koska ihan varmasti sen kaikkein hienoimmankin kesäkuvan takana on ihan tavalliset ihmiset ja ihan tavalliset huolet ja murheet.

Me lähdetään nyt iltakävelylle. Juurikin tuolle varjoisalle kujalle, jossa edes hyttyset ei tällä kelillä viihdy.


30 Responses to “eräänlainen someähky”

  1. Maria Hyle sanoo:

    Olen aina tykännyt sinun tavastasi kertoa maailmastasi ja kuvistasi Emilia.Kiitos sinulle .
    Kaikkea hyvää sinulle toivottelee mamma maria nyt jo hiipuneelta(?)uuniltaan.
    Voi hyvin❤

  2. Mun mielestä se on ihan tervettä, että välillä tulee ähky. Välillä on hyvä ottaa hetki itselle ja olla vain. Kyllä se some odottaa.

    • Totta! Ei varmasti teekään hyvää olla jatkuvasti aktiivinen somettaja, tai ainakin siitä on hyvä pitää välillä taukoja. :)

  3. Amelielle sanoo:

    Hei, todellakin voit jakaa tai olla jakamatta mitä haluat ja tehdä blogista omannäköisen. Sulla on ihania kuvia ja niitäkin on kiva katsella. Joskus yllättyy kun jaat jotain mitä ei itse osannut kuvitellakaan, viimeksi se juhannusjuttu. Pisti miettimään… kaikki ei aina todellakaan ole vain sitä mitä kuvissa näkyy! Voimia sulle niihin hetkiin! <3

    Jos lukijan oma elämä ei ole tasapainoisimmillaan voi toisen kauniita kuvia olla vaikea katsella tuntematta itseään tai elämäänsä huonommaksi. Ne jotkut reagoivat omasta kivustaan käsin, todella kurjaa ja täysin väärin.

    • Kiitos! ❤ Ja itsekin tykkään ehkä enemmän selata blogeja, joissa on kauniita kuvia ja sitten vaikka vähemmän asiaa. Se on monella tapaa rentouttavaa, vaikka kyllä joskus on kiva lukea myös aiheista, jotka koskettavat itseä. Mutta ehkä mä olen pidemmän päälle sellainen bloggaaja, joka haluaa pitää asiat keveinä. :)

      Nykyaikana ihmisten paha olo näkyy etenkin käyttäytymisessä somessa. Kaikenlaiset suodattimet katoavat, kun on vapaa kenttä laittaa paha olo kiertämään. Surullista. :(

  4. Niina sanoo:

    Juuri näin. Tee juuri sillä tahdilla kun koet parhaaksi, sellasia juttuja kun itse haluat. Sillä se on osa tätä ihanaa blogia. Fiksut lukijat ymmärtää sen. Kuten ymmärtävät senkin, ettet ole likaämpäri. Et todellakaan. Ja hei, taukoa me kaikki kaipaamme välillä. Some on ollut osana arkea nyt sen verran kauan, että moni varmasti etsii ns. Kultaista keskitietä sen suhteen. Mitä näyttää, mitä kertoa. Mitä lukea itse ja mitä suodattaa. Ja ennen kaikkea kuinka paljon käyttää aikaa sen parissa. Ihanaa kesää! <3 Piipahda tänne jälleen jonain hetkenä :)

    • Kiitos.❤
      Niin totta tuo, että some on ollut jo pitkään mukana meidän aikuisten elämässä, ja varmaan välillä on ihan hyvä päivittää myös omaa suhdettaan siihen. Juurikin miettiä sitä kultaista keskitietä.

      Kaunista kesää myös sinne! ❤

  5. Reetta sanoo:

    Eiku just hyvä näin <3 kauniita kuvia, ihania inspiraatioita sisälle ja pihalle. Kivoja juttuja, syviä ja pinnallisia!
    Kiitos!

  6. sh sanoo:

    Hyvin ymmärrettävää. Blogisi ja kuvasi ovat kuitenkin todella kauniita ja antaa paljon inspiraatiota. Toivon todella, että jaksat jakaa vaikka sitten vain niitä pinnallisia hetkiä. Ihanaa kesän jatkoa!

  7. Marja sanoo:

    Amen. Ei varmaan yllätä jos sanon kokevani juurikin samoja fiiliksiä ja tuota samaa someähkyä…

    Mekin ollaan tehty tätä jo niin kauan, että väistämättäkin tulee someähky ja juurikin tuo tunne, ettei haluakaan jakaa kaikkea muulle maailmalle. Tavallaan aika luonnollinenkin jatkumo luulisin. Joten kirjoitellaan just silloin ja niistä asioista kuin itsestä hyvältä tuntuu – ja jos ei tunnu niin ei kirjoiteta. Ihania hellepäiviä sinne <3

    • Me ollaan monessa suhteessa niin samikset! ❤

      Mutta joo, me ollaan tehty tätä niin kauan, että ähky on jollakin tapaa luonnollinen. Mutta silti on niitäkin, jotka vuosi vuodelta vain tekevät enemmän ja enemmän. Ovat superaktiivisia joka mediassa.
      Tuntuu hassulta, että itsellä tuo aktiivisuus alkaa hiipua. Tai into edes yrittää olla kovin aktiivinen. Minähän en ole koskaan jaksanut päivittää henkkoht-somea, blogin kautta tulee ihan tarpeeksi. :)

      Mutta tehdään niin kuin meistä tuntuu parhaalta. Koska ei se oikein muutenkaan suju.
      Ihanaa hellekesää sinne ja superia lomaa! ❤❤❤❤

  8. Annina sanoo:

    Just tuo, et kyllä kai suurinosa tajuaa, että se on vaan pintaa, tietynlainen kiiltokuva kirja. Ei ole kenenkään velvollisuus antaa itseään kokonaan muiden kommentoitavaksi, meillä kaikilla on oikeus omaan yksityisyyteen, jonka me itse määrittelemme.
    Ja jokaisella on myös vastuu omasta hyvinvoinnista, ei oma hyvinvointi parane sillä että kaataa katkeruutensa jonkun blogiin.
    Mutta jos näkis sen objektiivisesti, että sillä joka haluaa pahasti kirjoittaa, ei loppujen lopuksi oo mitään tekemistä sun kanssa, se kirjoittais sen jonkun toisen tekstin alle. Että sä et oo vastuussa sen pahasta olosta.
    Sun blogi on niin upea ja laadukkaasti toteutettu, täältä saa paljon iloa ja inspiraatioita ❤ Mielummin selaa aina uudestaan ja uudestaan tekstejä kuin ostaisi esim sisustuslehden Älä pakota ittee tekeen tätä jos se ei tunnu hyvältä, tee eniten itselle, koska se on sun oikeus

    • Kiitos. ❤
      Onneksi suurin osa meistä osaa lukeaa tätäkin mediaa ja ymmärtää, miten sitä tulkitaan. Ja pääsääntöisesti olen suhtautunut aika objektiivisesti kaikkeen negatiivisuuteenkin. Joskus jopa ajattelin, että on hyvä, että paha olo puretaan tänne. Eikä vaikka lapsiin tai kotona riitelyyn. Mutta yhdeksässä vuodessa sitä negatiivisuutta ehtii tulla melkoinen kasa. Se syö omaa energiaa, kun joutuu käsittelemään toisten pahaa oloa. Siitäkin huolimatta, että tietää tuon pahan olon olevan ihan jotain muuta kuin suoranaista vihaa minua kohtaan. Se on vähän kuin olisi älyttömän negatiivinen kollega. Vie iloa ja syö energiaa.

      Mutta onneksi on hyvätkin puolet, positiivisuus, kauniit sanat ja kannustavat ajatukset. Koska eihän mikään maailmassa toimi, jos ei välitetä ja tahdota jakaa myös sitä hyvää! ❤❤❤

  9. Päivikki sanoo:

    Älä vaan lopeta! Ymmärrän ikävien kommenttien herättämät tunteet ja kyllästyksenkin jatkuvaan ”julkaisemiseen”. Omasta puolestani voin kuitenkin sanoa, että postauksesi inspiroivat. Innolla odotan, mitä kaunista olet tällä kertaa kuvannut…

    • Kiitos, Päivikki! ❤

      Tykkään todellakin tehdä blogia, kaikkien näiden vuosienkin jälkeen. Ja ehkä tykkään siitä enemmän, kun hyväksyn senkin, ettei velvollisuuteni ole antaa itsestäni sen enempää kuin hyvältä tuntuu. ❤

      Kaunista kesän jatkoa sinne! ❤

  10. Päivikki sanoo:

    Älä vaan lopeta! Ymmärrän ikävien kommenttien herättämät tunteet ja kyllästyksenkin jatkuvaan ”julkaisemiseen”. Omasta puolestani voin kuitenkin sanoa, että postauksesi inspiroivat – todella. Innolla odotan, mitä kaunista olet tällä kertaa kuvannut…

  11. Satu sanoo:

    Heippa,

    Halusin tulla huikkaamaan sinulle kiitokset kauniista blogistasi! Tykkään tavastasi kirjoittaa sekä todella upeista kuvistasi. Saan blogistasi ideoita ja inspiraatiota.

    Ihanaa, rentouttavaa ja kauniiden muistojen täyttämää kesää sinulle ja perheellesi!

    • Kiitos, Satu! ❤ Kauniita ja kannustavia sanoja. Niitä todellakin tarvitaan aina välillä! ❤❤

      Oikein ihanaa ja levollista kesää myös sinulle. ❤

  12. Helena sanoo:

    Hei Emilia sinulla on lupa kirjoittaa just niin kuin milläkin hetkellä tunnet ja koet sinun kuvat ja ajatukset ovat tosi ihania minusta parhaat hetket ovat juuri ne tilanne kuvat joissa on tunnetta arkipäiväiset asiat niistä koostuu ne pienet onnen hetket sinun kirjoituksiin olen monesti palanut uudelleen.Ihanaa &lämpöistä kesän jatkoa sinulle♡

    • Kiitos, Helena. ❤
      Yritän itsekin olla jatkossa itselleni armollisempi, sillä parasta blogiahan tehdään juuri silloin, kun tehdään niin kuin tuntuu parhaalta ja luontevimmalta. ❤

      Ihanaa ja aurinkoista kesän jatkoa! ❤

  13. Milla sanoo:

    Halusin tulla kertomaan, kuinka ihana blogi sinulla on! Pidän erityisesti siitä nimenomaan, että annat vain pintaa ja kauniita kuvia! Ei se, että eri somekanavat päivittyy ihan jatkuvasti ole hyvän ja laadukkaan blogin mittari. Lähes jokaisen postauksen kuvien kohdalla jään vain katsomaan jotain kuvaa, niin upeita ne ovat! Pidä blogisi juuri niin sellaisena kuin se nyt on!

    Mukavaa kesän jatkoa! <3

    • Kiitos!!! ❤

      Ihana lukea, että joku tykkää juurikin siitä pinnasta! Minäkin tykkään selata blogeja, joissa on kivoja kuvia ja asiaa, joka ei nosta verenpainetta tai aiheuta suuria tunteita. Ainakaan jatkuvasti. Koska blogit on tapa rentoutua ja inspiroitua.
      Kiitos, siis, että näet mun blogin sellaisena, kun olen halunnut sen tehdäkin. ❤

      Ihanaa ja aurinkoista kesän jatkoa! ❤❤❤

  14. Emmi sanoo:

    Tuntuu todella omituiselta, että sinun blogikirjoituksesi tai kuvasi voisivat aiheuttaa toisessa ihmisessä sellaisen olon, että täytyy kommentoida jotakin negatiivista. Itse luen tosi satunnaisesti blogiasi, välillä ehdin ihastella vain kuviasi. Aina tulee hyvä mieli ja saa inspiraatiota omaan puuhasteluun, kun blogiasi lukee. Tsemppiä ja ihanaa loppukesää sulle!

    • Kiitos, Emmi. ♡
      Kyllähän me ärsyynnytään erilaisista asioista, ja mikä inspiroi toista , tökkii toisella ja pahasti. Ja tottakai. Tosin kanavan vaihtaminen olisi luonnollisin reaktio, mutta joillakin on pakottava tarve tehdä itsestään vielä idiootti. :/

      Mutta nautitaan auringosta. Ihanaa kesää myös sinne! ♡♡♡

  15. Jarna sanoo:

    Sun blogi on inspiraation lähde. Kauniita kuvia, hyviä kirjoituksia, pintaa ja joskus syvemmältä. Just hyvä. <3

  16. Ansku sanoo:

    Kirjoitit taas niin ihanasti, kiitos!