>
Valoa tuntuu nyt pilkistävän joka kolosta. Asioita, joilla on positiivinen merkitys elämään. Tavaraterapiaa ja ihmissuhteita. Helpotusta koti-ikävään.
Ei me löydetty vanhaa pitsihuvilaa viikonlopun aikana, mutta asian suhteen olo alkaa olla tyynempi. Jaksan uskoa unelmaani, mutta yritän säästää voimia myös tämänhetkiseen elämäntilanteeseen. Tapetteja on vihdosta viimein katseltu, asioita mietitty ja tilanne rauhoitettu.
Ostin perjantaina Ikeasta ruotsalaista näkkileipää. Näkkäri on ehdoton terapiaruokani. Oivariinia päälle, ja lasi kylmää kaakaota (oikein tujua). Tulee ihan lapsuus mieleen! Vaikka taidan jatkossakin suosia enemmän sitä suomalaista ja ruukiisempaa lajia.
Uusi lampunvarjostin tarjoaa sitä tavaraterapiaa. Rie Elise Larsenin punainen paholainen koristaa mieheni lukulamppua. Raukka joutui sen itse tilaamaan täältä, kun meni valittamaan häikivästä valosta sängyn yllä. Varjostin on kuulemma hyvä, ja ajaa asiansa. Voiko mies lampunvarjostimelta enempää toivoakaan!?
Tarttuipa käteeni viikonloppuna myös yksi joulukirja. Minä onneton joulufanaatikko kun en vielä omistanut tuota Outi Loimarannan ja Marjo Koivumäen Oi ihana joulukuu -kirjaa. No, nyt se on luettu moneen kertaan ja joka suuntaan. Kärpässieniäkin innostuin taas virkkaamaan hiukan pienemmässä koossa.
Mutta juuri nyt mieltäni kirkastaa uusi ystävä. Täältä ventovieraiden joukosta kun olen vihdoin löytänyt
myös seuraa. Niilon kanssa kyläiltiin aamupäivällä yhdessä ihanassa kodissa.
Lapsi sai leikkiseuraa, ja itse sain höpötellä kaltaiseni talonmetsästäjän ja sisustushullun kanssa.
Ihminen, jolle pystyi viemään joulukoristeita syyskuussa! Kiitos S! 🙂
Pää tuntuu taas piirun verran selvemmältä!
Huomasin vasta, että Alma-postaus oli kahdessadas laatuaan, ja sen kunniaksi ajattelin lisätä arvontapalkintojen määrän kahteen. Yllätyksiä ovat edelleen myös itselleni.
Muistakaapi osallistua, mikäli ette ole jo niin tehneet!
>Lampunvarjostin on ihana, näkkileipä on aika ajoin myös ihanaa, samoin kärpässienet ja samoin tietysti se, että löysit uuden, oikean ystävän!
>Täältä löytyy ihania ystäviä, i know! Alkututustumisen hoitaa kuin varkain toisen blogin kautta ja sitten kun tapaa, tuntuu, että tapaisi vanhan tutun. Hassua, outoa ja kivaa.Näissä vielä saman henkiset vetävät kummasti toinen toisiaan puoleensa. Olin myös ihanalla blogidinnerillä perjantai-iltana. Tosin en kyllä luonnehdi heitä enää blogitutuiksi, koska ovat tulleet elämääni jo ihan ystävä-muodossa.Sain jossain kaupassa maistiaisena vaaleaa, pyöreää näkkäriä. Se oli tappohyvää Kallen mätitahnan kanssa. Nielin syötin ja ostin heti. Sitä mätitahnaakin!
>Ihana lukea positiivista, valoisaa kirjoitustasi! Toki muitakin tunnelmia luen mieluusti, mutta… Ihanaa!!!Kauniita kuvia, ihania pikkuruisia kärpässieniä! Mukavaa viikkoa!
>Kohta onkin aika viedä puutarhakirjat hetkeksi jemmaan ja tuoda joulukirjat olohuoneeseen, sohvannurkassa selailtavaksi;)
>Nuo sienet on ihania! ja kuvissa on niin kivat ja valoisat värit!Tuommoisia varjostimia täytyy kans tulevaisuudessa hankkia!Uudet ystävät on ihana asia!Hyvää manantaitaAnu
>Rie Elisen lampunvarjostimet on kyllä aika ihania, mulla on turkoosi (yllättäen).Ja joulustaa voi aina. 🙂
>Oi, kuulostaa ihanalta!!! Kaikki, mutta ennenkaikkea uusi ystävä. Ne on huikeita hetkiä, kun huomaa löytävänsä jonkun samanhenkisen, sitä alkuhuumaa voi verrata melkeinpä rakastumiseen! 🙂 Olen tosi iloinen sun puolesta. :)Mäkin pääsen tänään tuulettamaan tätä sekoavaa kuuppaani ystävien kanssa… enkä yhtään liian aikaisin! Kivaa viikkoa!-Päivi-p.s. Toi kirja on mahtis! Mulla on se nyt jossain ikuisuuslainassa tuolta paikallisesta kirjastosta… 😉
>Ihanat ystävät! Elämä ilman niitä ei olisi mitään!Söpöjä pikku sieniä :)Kivaa alkavaa viikkoa!
>Kaunis lampunvarjostin ja ihania nuo sienet ♥Hienoa että olet saanut uuden ystävän 🙂 Itse asun uudella paikkakunnalla myös ja ystäviä ei täällä juuri ole, nyt kun aloitin koulun olen saanut jo monta kaveria ja se tuntuu todella hyvältä, kummasti piristää päivää kun on joku jonka kanssa turista ja nauraa 🙂
>Pirtsakka varjostin ja nuo sienet on niin suloisia!Mullakin olis tuo kirja ostoslistalla, on varmasti ihana!Tosi kiva, että olet löytänyt samanhenkistä seuraa sieltä "teidän kyliltä" 🙂
>Voi ei, mullakaan ei vielä ole tuota kirjaa. Täytyypä hommata! Ja näkkäri maistuu täälläkin 😉 Ja nuo kärpässienet, aivan ihanat. Miks mä en osaa virkata?Ja tosi kiva, kun olet löytänyt samanhenkisen ystävän blogimaailmasta. Täältähän niitä varmaan löytyy, kun on samoja mielenkiinnon kohteita. Minäkin olen tavannut pari bloginpitäjää ja oikein hyviksi tyypeiksi ovat osoittautuneet. Ja tavallaan minäkin löysin hyvän ystävän oman blogini kautta, on siis blogini lukija. Hän tunnisti minut ja tuli juttelemaan ja nyt ollaan ystäviä ja nähdään usein! Eli kyllä tämä bloggailu kannattaa!
>hei! ihanan raikas tuulahdus teillä siellä menossa sisustusrintamalla.. 🙂 ja ihanaa että olet löytänyt ihanan kamun!!! 🙂 happy for you! kivaa,pirteää viikkoa!:)
>Tuo varjostin sopii niin hyvin seinävalaisimeen ja punainen väri, ai että. Löysin paikalliselta kirpparilta jonkin aikaa sitten kaksi samanmoista seinälampettia ja niiden varjostimet lähtevät kyllä heti vaihtoon, olivat aikas kamalat. Siellä ne tosin vielä odottelevat kotona hyllyllä että mies vaihtaisi niihin pistokkeet…Tilasin juuri muutaman larsenin varjostimen, mutta isommassa koossa, harmi kun en tajunnut että ne pienet käyvät noihin lampetteihin. minä en ole tuohon kirjaan ehtinyt tutustua vielä lainkaan, olisiko ihan niin hyvä että kannatta omaksi hankkia? Tästä työrupeamasta kun selviää, niin johan sitä pitäisi olla jo kiireesti joulua laittamassa! Mahtavaa kun löytää samanhenkisiä ystäviä, se ei todellakaan ole aina helppoa.
>Kauniita virkkaussieniä!!! Joulukijanen oli minullakin jo lainassa ja sieltä joulun tunnelmaa sai jo aistia…
>…siis tarkoitin joulukirjanen 😉
>Onpa kivan värinen toi varjostin.Mä olen kanssa viikonloppuna selaillut tota kirjaa.
>Ihana kuulla, että olet saanut samanmielisen ystävän. Tosi ihania nuo sienet ja lamppu kokonaisuudessaan.Joskus on tilanteita, että rouskuttaminen on ainoa asia, joka auttaa. Sinä sentään rouskutat terveellistä 🙂 Minä yleensä kallistun sellaisessa tilanteessa sipsipussin puoleen – hyi minä. Toivon, että talounelma toteutuisi juuri silloin, kun sitä eniten toivot.
>Mulla on kyllä ihan samanlainen maku kun sulla! 🙂 Kärpäsienet innoitti mut tarttumaan virkkuukoukkuun ( vaikken edes osaa virkata.. )
>Suloinen lamppu, varjostimineen kaikkineen :)Aurinkoa päivääsi!
>Ihanaa, kun täällä maailmassa on muitakin jotka eivät katso kun idioottia, kun kertoo suunnitelleensa joulukattauksen, koristeet ym jouluiset tilpehöörit. Heinäkuussa. 🙂
>Heippa!Sulla on ihana blogi! Olen käynyt täällä tiirailemassa jo jonkun aikaa. Kuule. Miten noita kärpässieniä tehdään? Voisko saada jotain ohjeen tynkä -postausta jossain vaiheessa? Olisin hyvin kiitollinen.terkuin tumpelo-Anna 🙂
>Mun terapiaruoka on hapankorppu. Ja Ikean retkeä suunnittelen. Suuntaansa menee n. neljä tuntia, mutta kyllä ne lihapullat ja prinsessakakut ovat sen väärtejä.
>Ihana uutinen tuo ystävä!! Komppaan muita; näkkäri on hyvää ja kirja ihana. Kaunista torstaita. Huomasin just, että ylihuomenna on jo lokakuu! Onneks ilma on vielä hyvä!Koirapostauskin oli ihana. Pesin meijän phalenet edellisiltana just. Niistä kyllä lähtee ääntä, oikeestaan aika rasittavaakin se kiljunta välillä 🙂
>Noi sinun sienesi ovat niin suloisia ! Jouluiloa toivotelle, Niina 😉
>toivotellen … piti sanomani 😀 haa!