Koska pari viikkoa on ollut aika koti- ja remonttipainotteisia, tekee kieltämättä hyvää pitää välissä myös sellainen päivä, jolloin ei tartu maalipensseliin tai ylipäätään tee oikeastaan mitään remonttiin ja muuttoon liittyvää. Vietin eilen omaa henkilökohtaista remonttivapaatani, perjantain kunniaksi keskityin siis ihan kaikkeen muuhun.
Lounastin “pomoni” kanssa (minä söin, toinen katseli; mutta ehdottomasti tasa-arvoisempaa näin päin), kiertelin kauppoja ja tein ostoksia ihan kaikessa rauhassa. Kotimatkalla piipahdin Ulvilassa, Friitalan vanhalla nahkatehtaalla, joka on yksi mun vakkari pysähdyspaikka, ja varsinkin silloin kun saan olla ja mennä yksin.
Kunnioitusta herättävässä vanhassa tehtaassa yksi piipahtamisen arvoinen myymälä on Villa Salla, josta nappasinkin muutaman jouluisen kuvan matkaani. Vaikka omaa jouluani kuvaa tässä kohtaa ehdottomasti sanonta vähemmän on enemmän, pitää sitä joulufiilistä silti käydä hakemassa jostakin, ja tämä paikka on siihen parempi kuin hyvä. Eli vinkkinä Satakunnassa liikkuville; Kannattaa poiketa!
Viikonlopun ruokaostosten teko kaikessa rauhassa innoitti vielä illalla keittiöpuuhiin ja pieni toipilas sai toivomaansa kropsua, eli maailman epäterveellisintä pannaria, jonka ohjeen olen joskus kirjoittanutkin tänne. Pojista isompi sai toivomaansa pitsaa, ja näin ollen raivasin tietäni ainakin kahden miehen sydämeen ihan sananmukaisesti vatsan kautta.
Isänpäiväviikonlopun kunniaksi aion vielä tänäänkin pitää ainakin osapäivävapaata rempasta, sillä huomisen aikataulua helpottaaksemme juhlimme papat jo nyt lauantaina.
Siispä paplarit päähän ja remppapieruverkkareiden sijaan jo toista päivää (ihanaa!!!) päälle jotakin edustavampaa!
Jospa kotijuttuja taas ensi kerralla, mutta nyt oikein ihanaa lauantaita kaikille!
Ehottomasti paremman näköstä kun Ikean jouluosastolla!
Ja hei,mulla tuo täsmälleen sama pannarin ohje. Se on kyllä niin järjettömän hyvää, ei piä joka viikko tehdä.
Hih, toi on kyllä sellainen sokerirasvapommi, että tosiaan kuuluu niihin harvinaisiin herkkuihin
Olen kyllä kuullut, että moni puolittaa rasvan ja sokerin määrän, mutta itse olen sitä mieltä, että kun tehdään, niin tehdään kunnolla. Ollaan sitten välillä tekemättä
Meillä oli myös mummun uutta mustikka-vadelma-mansikka-hilloa. Ai että oli hyvää!
Joo mun kaverikin tuohon meillä ihastu ja kerto myöhemmin tehneensä vähän vähemmällä sokerilla ja rasvalla, mut eihän sitte ollukaan enää sama. Kaikkea ne ihmiset kokeileeki!
Vähän sama, kun porukka yrittää tehdä terveellisempää pullaa. Pyh, sämpylä sämpylänä ja pulla pullana
Mun on pakko kommentoida, koska joudun valitettavasti myöntämään, että kerran lipsahti ja kokeilin vähemmällä sokerilla ja rasvalla… En kokeile enää! ;D
Salla onkin tulossa meille kotiin pitämään kutsuja marraskuun lopussa. Myymälässäkin tarttis kyllä käydä, en ole käynyt pitkään aikaan ja kuvien perusteella sieltä vois löytää yhtä jos toistakin kivaa
Mä olen myös ollut yksillä kotikutusilla, itseasiassa viime keväänä. Kunhan saadaan tämä oma koti kuntoon, pitää varmaan järkätä itsekin jotain
Just aamulla heitin paplarit päähän ja mietin sua Emilia!
Tai muistelin kun sun äiti väänsi meille niitä ikivanhoja lämpörullia päähän ja sitten meistä otettiin kuvia kun oltiin niin niin hienona! No se siitä… 
Täytynee poiketa joskus tuolla Villa Sallassa jos sinne suuntaan ajelen, näyttää olevan aika ihania joulujuttuja! Tili menee kyllä pakkaselle muutenkin näin joulun alla eikä tuu palautuksiakaan, murr..
Oioi, mitkä fläsärit sain! Hitsi ne rullat on vieläkin olemassa!!!!
Juu, ehdottomasti joskus käyt tuolla. Mäkin ajelin tonne usein myös silloin kun asuttiin H…ssa. Ei se matka nyt niin pitkä ole
No eihän tuo matka pitkä olis.. Pelkään että lähtee vaan käsistä rahankäyttö ku näin syksyllä ja alkutalvesta on aina ihan vimmattu sisustusinto, meinaa muut asiat unohtua, esim. laskut..
Niistä rullista, muistaks joskus käytettiin niitä mun äidin vanhoja lämpörullia myös, oli jo sillon 30v vanhat, niin nyt ne on sit jo yli 40v vanhat ja tosiaan, käytössä edelleen!!
Paljon on hauskoja muistoja! (Hah, ihan ku tässä oltas kauhee vanhoja jo!)
Ihanaa, käytetäänkö sielläkin päin Suomea sanaa “kropsu”?
Tuli ihan kotoinen olo tuosta sanasta. 
No ei itseasiassa käytetä, mutta kun meillä on Herra Heinämäki kovassa huudossa, ja Heinis tekee kropsua, niin poika on oppinut myös tuon sanan. Ja sitä sitten käytetään – murrerajoista viis
Erityisesti omakotitalorakentajien pitäis muistaa pitää vapaata rakennusprojektistaan välillä ja kyllä se sama pätee myös rempaan. Kun huilii vähintään yhden viikonlopun kuukaudessa kunnolla, olemalla pois projektikohteesta, saa ladattua akkuja ja jaksaa taas painaa. Eikä hermot kiristy äärimmilleen.
Ex:n kanssa rakentaessa lähdettiin aina yhdeksi viikonlopuksi kuussa asuntovaunuilemaan ja tekemään jotain ihan muuta. Se oli toimiva ratkaisu.
(Eikä meidän parisuhdetta kaatanut rakentaminen, vaikka sanotaan, että se on todellinen suhteen koetinkivi. )
Ihan totta! Juuri mietittiin miehen kanssa, että viimeisen vuoden aikana ne meidän kahdenkeskeisetkin ajat (lapsi yökylässä mummulassa) on olleet joko muuttamista tai työntekoa. Romantiikalle ei paljon ole aikaa jäänyt. Myös ihan perheen kesken, kaikki yhdessä ollen, se aika on mennyt johonkin “projektiin”.
Kun työmaa on kotona ja aina läsnä, pitää ihan oikeasti vain ottaa ja lähteä välillä pois. Vaikka se hiukan aikataulua pitkittäisikin, maksaa varmasti itsensä lopulta takaisin.
Ei oikea elämä ole mitään Hurjaa remonttia, eikä valmista tule hetkessä. Monesti myös asiat näkee paremmin ja selkeämmin kun ottaa etäisyyttä, ja antaa silmien huilata!
Nautinnollista iltaa ja remppalomaa, tekee varmasti terää! Toi remppapueruverkkari on kyllä niiiin kuvaava sana niistä lempi lökäreistä, joilla kotona painetaan menemään
Voi! se olit siis sinä! Olin samaan aikaan perjantaina VillaSallassa ja ajattelin nähdessäni pitkänhuiskean kauniin odottavan äidin KAMERA kädessä, että voisiko olla.. Uudenkuun Emilia.. Ja se olit sinä!! Minä en oikein “kehdannut” kysyä suoraan, mutta arvelin ihan satakuntalaiseen jäyhään, sisäänpäin itsekseni, että mahdollisesti.. Täytyy sanoa, että sinulle on ihana blogi ja kirjoitat niin kivasti, otat tunnelmallisia kuvia ja sun tyyli on niin inspiroiva. Jatka samaan tapaan !! Ja onnea odotukseen kauniille odottajalle!!
No hitsin pimpulat, olisitpa vain kysynyt! Vaikka tosiaan tämä jylhän sulkeutunut satakuntalaisuus kyllä istuu aika piukassa, eli ymmärrän
Kiitos, ja ihanaa, jos tunnet blogini inspiroivana.
Kaunista sykyä, talven ja joulun odotusta sinulle!