{ sopu sijaa antaa }

09.2.2013

Niinhän se on: Meitä asustaa nyt makuuhuoneessa kahden sijaan kolme! Vaikka huone on suuri, asettavat kiinteät komerot ja porraskäytävän sisäikkuna jonkin verran haasteita kalustuksen suhteen. Kaikki tarpeellinen on nyt kuitenkin mahdutettu makuuhuoneeseen: Sängyt, hoitopöytä jne.
Yöpöytänäni toimi ennen vanha kirstu, mutta jouduin nyt vauvan sängyn vuoksi vaihtamaan keveämpään versioon; Vuittonin ja Net-A-Porterin massiiviset laatikot ovat sen verran tukevia, että toimivat hyvin myös matala pöytänä päällekäin pinottuna.
Leanderin kehtokeinun saimme maahantuoja Pikkukengurulta blogin kautta kokeiluun, ja siitä erikseen juttua myöhemmin. Tässä kuitenkin kuvapläjäys meidän unikulmastamme.
Jättäkää ihmeessä vielä vinkkejänne ja kokemuksianne edelliseen, niitä on kiva lukea. Palailen luonnonkosmetiikan pariin myöhemmin, nyt suunnistan happihyppelylle yhden innokkaan pikkuhiihtäjän kanssa.

Leppoisaa lauantai iltaa!


{ luonnollisesti nättinä }

08.2.2013

Pari viikkoa sitten, kun vauvan kanssa kotiuduttiin sairaalasta, olo oli aika lyöty, vaikkakin onnellinen. Pari sairaalassa hiottua vuorokautta, väsymys, likaiset hiukset jne… Listaa voisi jatkaa vaikka miten. Kotiutumisen kruunasi paitsi pitkä lämmin suihku, myös blogin kautta saamani luonnonkosmetiikkapaketti, joka nökötti keittiön pöydällä. Hetken mietin, jaksaako edes avata laatikkoa, mutta avasin kuitenkin – onneksi.
Pari viikkoa olen nyt hemmotellut kasvojani ja kroppaani Jurliquen voiteilla ja saanut ihanasti pienen ylellisyyden tunteen muuten aika sumuisiin päiviini.
Noloa myöntää, että luonnonkosmetiikka on itselleni melko vierasta vyöhykettä. Yritin miettiä syitä, mutta mitään yhtä ja selkeää en keksinyt. Saatavuus, tunnettavuus, tieto ja kokemus. Ehkä olen tuudittautunut näillä tekosyillä valitsemaan kosmetiikkahyllyistä jotain muuta. Nyt kuitenkin, jatkuvassa kontaktissa pieneen ihmisenalkuun, olen tosissani alkanut miettiä myös luonnollisempia valintoja.
Testattavanani on Jurliquen Rose Body Cream, jonka suloisen huumaava tuoksu jo sellaisenaan hellii aisteja, mutta voide myös pehmittää ihanasti hilseilevät sääret. Sääret ovatkin tässä vaiheessa ainoat, joihin voidetta olen uskaltanut sivellä, sillä koitan pitää itseni mahdollisimman tuoksuttomana vauvan vuoksi.
Kasvoille pääsin kokeilemaan Saman valmistajan Balancing Day Care Creamia, joka ainakin tähän asti on toiminut oikein hyvin meikin alla, kosteuttaen, mutta samalla pitäen ihon kiillottomana koko päivän.
Meikkipuolella olenkin vannonut mineraalejen nimeen jo pitkään, mutta valitettavasti jämähtänyt yhteen tuotemerkkiin. Itselleni täysin uusi tuttavuus on Inika -tuotemerkki, jonka tarjonnasta valitsin turvallisen oloisen mineraaliluomivärin. Peach Fetish sävy oli ehkä itselleni aavistuksen liian punertava ja viileä, mutta kuitenkin niin neutraali, että varmasti tulee käytettyä pois. Näihin pieniin luomiväripurkkeihin voisi melkein rakastua – itseasiassa joitakin lämpimiä ruskean sävyjä pitää hankkiakin, sillä luomivärit ovat nyt ihan oikeasti hankintalistallani. Myös meikkipohjan tekoon voisi kokeilla muidenkin merkkien tarjontaa. Kertokaa ihmeessä, mikäli teillä on kokemusta Inikan mineraalimeikeistä!
Laitan vielä teidänkin iloksenne joitakin Jurliquen tuotteita ensi viikolla arvontaan (pysykää siis valppaana), mutta sitä ennen olisi kiva kuulla kokemuksia luonnonkosmetiikkaan hurahtaneilta. Suositelkaa, kehukaa, kertokaa kokemuksia – käännyttäkää mut! 🙂
Jurliquen fb-sivuilta puolestaan voi napata ajankohtaista tietoa luonnollisesta kaunistautumisesta.

Mutta nyt tämä mamma lähtee pahnoille huilailemaan. Mikään ei nimittäin voita unta ja sen kaunistavaa vaikutusta. Osaapa taas arvostaa tätäkin yksinkertaisuutta – ja on varmasti luonnontuotetta! Öitä!

 


{ huoltokatko }

05.2.2013

Joudun jälleen pahoittelemaan blogihiljaisuuttani. Jonkinlaiseksi huoltokatkoksi kai voi tätä hiljaisuuttaa kutsua, jouduimme nimittäin vielä vauvelin kanssa palaamaan sairaalaan, ja nyt uusin voimin uuteen alkuun. Asiat kun laittaa tärkeysjärjestykseen, jää blogi väkisinkin taka-alalle näissä tilanteissa. Kaikki on nyt kuitenkin hyvin, ja sekä äiti että tytär paremmassa kunnossa. Kyllä se siis tästä!
Nyt vain kaunista ja positiivista täytettä päiviin, ja huolet sekä murheet kauas pois!

Koska rumista sairaalavaatteista on nyt saatu tarpeeksemme, kävimme hankkimassa hiukan turhamaisuutta kokovalkoisten unisexkuteiden tilalle. Mekko ja neuletakki Kappahl, henkarit H&M.

Niin, ja sitten Mekkotehdas kirja-arvonnan voittaja:
Onnetar suosi tällä kertaa Ilonaa. Onnittelut, otathan yhteyttä, jotta saadaan kirja postiin, ja pääset tehtailemaan mekkosia! Kiitos kaikille osallistuneille!

Kaunista päivää!