Olen hävennyt, peitellyt itkenyt ja potkinut. Olen vihannut ja inhonnut ihoani – onhan se aina ollut huono.
Vai, onko sittenkään? Teini-iässä puhjennut akneni on heitellyt ihoni kuntoa jo vuosia sinne tänne. Myönnän, että väliin on mahtunut parempia aikoja, mukaan on mahtunut myös vahvoja lääkkeitä, ja pitkiä lääkärisuhteita. Korvieni väliin iskostunut “minulla on huono iho” istuu niinkin tiukasti, että rankaisen ihoani vain varmuuden vuoksi, vaikka sen kunnossa ei sillä hetkellä olisikaan sen suurempia puutteita.
“Mulla on aina ollut tosi huono iho.” Näin vastaan joka kerta kun ihostani kysytään jotakin. Näin vastasin myös kun Rosa Garf -ihonhoitosarjan maahantuoja kyseli, olisinko halukas kokeilemaan kyseisen sarjan tuotteita kosmetologin hoidossa.
Hoitokäynnilläni kauneushoitola Roosaan, koin pienen valaistumisen ihoni kunnosta ja suhtautumisestani ihonhoitoon. Kolmenkympin korvalla suhtautuminen ihooni koki tarvittavan muutoksen. En ole enää teini, vaan aikuinen. Samoin ihoni.
Tuomio oli: entinen akneiho, erittäin kuiva, ja herkkäkin, iho. Vuosien rankominen ja ennaltaehkäiseväksi kutsumani hoito, onkin ollut lähinnä ihoani kuluttavaa, ei niinkään sen hoitamista.
Konvehtirasiaa muistuttavasta laatikosta löytyi apu. Sen sisällä ei ollut Vihreitä kuulia, joiden sisältämä sokeri on liiallisen vehnän kanssa osoittaautunut ihoni todelliseksi viholliseksi, vaan tuotteet ihoni kunon elvyttämiseen; Valkoista teetä ja lotuksenkukkaa sisältävä tuotesarja, puhdistuksineen ja kuorintoineen, tehoampulleineen, naamioineen ja hiorontavoiteineen. Puolessa tunnissa ihooni oli hierottu enemmän hoitavia ja kosteuttavia aineita, kuin mitä se on tottunut saamaan edes kuukaudessa (veikkaan useampaakin kuukautta)!
Kotiinviemisiksi mukaani pakattiin ihoa tasapaiottava, mutta samalla hoitava ja kosteuttava, tuotesarja, ja viikossa ymmärsin muutoksen. Hiki ei enää kirvellyt kasvoillani kuten ennen, kosteusvoiteen levittäminen ei saanut ihoani punoittamaan, ja silmäluomet rauhoittuivat ja lopettivat hennon hilseilynsä. Minä ja ihoni, meistä on tullut aikuisia, tavat pitää päivittää sen mukaisiksi!
Tärkeimpänä oppina otin kuitenkin mukaan kosmetologin sanat “Hoida ihoasi sen tämänhetkisen kunnon ja tarpeen mukaan”.
Akne onkin ollut tiukemmin korvieni välissä, kuin ihossani!
Vuosien varrella olen opetellut hyväksymään kehoani. Olen alkanut liikkua koska välitän itsestäni, en siksi, että rankaisen kroppaani. Saman valaistumisen koin nyt ihoni kanssa. Aknen jättämät arvet pitää hyväksyä, mutta iholleen ei voi olla vihainen koko loppu elämäänsä. Myönteisempi, ja tassä tapauksessa hoitavampi, suhtautuminen ihoon, tuo mukanaan parhaan lopputuloksen. Se auttaa lopulta parhaiten myös arpien luonnolliseen korjaantumiseen.
Tasapainottavan Aminta Med -tuotelinjan jälkeen sain käyttööni kosteuttavamman Blue Line -sarjan Gel Hydratante -geelivoiteen, sekä Creme Hydratante-kasvovoiteen. Olen hymyillyt, ja pitänyt hymystäni, siitä, että kasvojeni iho ei pingota kireänä ja kuivana, vaan kestää päivän meikkikuorman kirvelemättä – ja mikä hassuinta – nyt myös kiiltelemättä!
Mitä tulee mainitsemaani sokeriin ja vehnään, kirjoittelen niistäkin teille jossakin vaiheessa. Teoriani sai kuitenkin vahvistuksen viimeviikkoisesta pullapäivästä, joka on, sitten tammikuun alun, ensimmäinen kerta, kun ihoni pukkasi näppylöitä pintaan. Tässä siis varsin hyvä motivaattori tammikuussa startanneelle karkkilakolleni!
Rosa Graf tuotteita myyviä, ja käyttäviä, kauneushoitoloita löytyy ympäri Suomen. Hintatasoltaan voiteet ovat samaa luokkaa perus apteekikosmetiikan kanssa, eli mistään kalliista sarjasta ei ole kyse.
Suloista tiistaita!
Mä päätin eilen illalla, että tästä tulee hyvä päivä. Tähän mennessä suunta on ollut oikea!
Mukava ja pohdintoja itsessä herättävä postaus!
Samaa asiaa olen itse miettinyt viime viikosta lähtien, kun näin ystävääni (joka on kosmetologi) pitkästä aikaa. Hänen kanssaan tuli tietysti puhetta kasvohoidosta ja ihosta. Huomasin, että olen käynyt kosmetologilla varmaan 15 vuotta sitten… Niin sitä vain laiminlyö ihoaan… Otinkin tämän kevään tavoitteeksi löytää aikaa sille tärkeälle käynnille!
Ihonsa kanssa jumiutuu helposti paikalleen. Löytää ne lempparituottensa, ja kangistuu kaavoihin. Vaikka paljon tärkeämpää olisi kuitenkin seurata ihon kuntoa ja tarpeita jatkuvasti.
Tajusin itse olevani nyt siinä iässä, että ihon tarpeet voivat muuttua nopeastikin. Pitää siis muistaa huoltaa myös naamatauluaa, ja antaa sillekin hemmottelua aika-ajoin!
Nautinnollista kosmetologikäyntiä!
Hemmottelu tuntuu kyllä ihan mahtavalle!
Täällä myös entinen (ja vähän nykyinenkin) aknesta kärsivä
kunpa olisin tiennyt jo aikaisemmin, että tosiaan tuo vehnä ja sokeri on myrkkyä iholle. Kuin myös liian kuivattavat tuotteet. Nämäkin asiat piti kantapään kautta oppia. Varsinkin nuorempana käytin aina rasvaiselle ja akneiholle tarkoitettuja tuotteita, jotka ei kyllä tilannetta auttaneet yhtään. Toimivimmiksi ovat osoittautuneet juuri herkän ihon tuotteet.
Ihana takki sulla tuossa edellisessä postauksessa! Olis varmaan juuri passeli näille keleille.
Jos yhtään helpottaa, niin ei mulla ainakaan tuo vehnästä ja sokerista luopuminen silloin nuorempana auttanut. Niiden vaikutus on korostunut vasta nyt aikuisemmalla iholla ja tähän hiukan erilaiseen akneen. Mulla noi saa aikaan nykyään just seillaisen hormoniryöpyn tuohon suun ympärille.
Samoin itse nuorempana pesin iholtani kaiken luonnollisen suojan liian voimakkailla tuotteilla. Jossain kohtaa siirryin sekaihon tuotteisiin, ja jämähdin niihin liian pitkäksi aikaa. Rauhoittavat ja kosteuttavat herkän ihon voiteet ovat todellakin osoittautuneet parhaiksi. Nyt näistä uusista voiteista löytyi suosikit, jotka rauhoittavat ja kosteuttavat ihoa sen verran paljon, että oikein ihmettelen, miten en ole aikaisemmin tajunnut siirtyä erilaisiin tuotteisiin!
Tsemppiä sinnekin iho-ongelmien kanssa!
Juu, toi H&M:n tikkitakki on kyllä oikein mukava näillä keleillä!
Moi, ja kiitos kivasta blogista! Olen seurannut blogiasi jo jonkin aikaa, mutta vasta nyt päätin kommentoida. Aihe on täällä päässä erittäin ajankohtainen. Juuri eilen varasin ajan ihotautilääkärille, koska iho on taas niin huonossa jamassa. Lukioikäisestä asti olen kamppaillut näppyjä vastaan: on kokeiltu tetrasykliinit, roaccutanit, e-pillerit jne., mutta niistä on ollut vain hetkellinen apu. Ainoastaan raskaus-ja imetysaikana olen päässyt nauttimaan olosta siloposkisena. En haluaisi aloittaa antibioottikuuria enkä roaccutania, enkä liioin hormonaalista ehkäisyäkään, mutta kai se on pakko, huoh. Ikää on jo päälle kolmekymmentä vuotta, joten alkais jo piisaamaan nämä näpyt. Olen tuhlannut pienen omaisuuden kosmetologeihin ja erilaisiin hoitosarjoihin, mutta eivät nekään ongelmaa ole poistaneet. Sisältä päin tätä on kai hoidettava. Postasit joku aika sitten, että sinulla oli kuuri päällä. Tarkoititko silloin antibioottikuuria? Tämä on niin turhauttavaa, kun kaikesta ihon hoitamisesta huolimatta uutta finniä pukkaa heti kun vanhat paranee. Tätä vaivaa ei voi ymmärtää kuin toinen, joka on kamppaillut/kamppailee saman asian kanssa. Toivottavasti pahin vaihe iho-ongelmien suhteen on sinulla takana päin, samaa toivon itsellenikin. Aurinkoisia kevätpäiviä!
Kiva, että jätit kommentin, vaikkakin aihe on mikä on.
Siinä olet nimittäin ihan oikeassa, että juttua ei voi ymmärtää kuin ihmiset, jotk aovat kokeneet saman. Kuulen itsekin usein latteuksia “se on vaan iho” “ei se oo niin paha, kuin mitä itse kuvittelet” ja “ole tyytyväinen, sulla vois olla joku oikee sairaus”. Harmittaa, sillä mun mielestä se ei ole vain iho, ja pari näppyä. Se on itsetunto ja sille rakentaa koko elämänsä. Aina häpeää, peittelee, yrittää piilotella. Joskus pahimpina kausina olisin voinut vaikka antaa oikean käteni virheettömästä ihosta.
Mulla ensimmäinen raskaus oli iholle hunajaa, tämä toinen sitten täysin päinvastoin, ihoni räjähti käsiin. Viime kesänä hain antibioottikuurin, ja kun siitä ei ollut apua, lääkäri passitti mut verikokeisiin kolmaata roa-kuuria varten. Olin kuitenkin elänyt sen verran epäterveellistä elämää ja herkutellut, että päätin pitkittää labroille menoa ja huolehtia siitä, että kolesteroli ei ainakaan olis este kuurin aloittamiselle. Aloin karsia paitsi rasvaisia herkkuja, myös sokeria ja vehnää, ruokavaliostani. Lisäsin veden juontia taas kunnolla. Syyskuussa aloitin Fitfarmin ohjeiden mukaisen ruokavalion, ja sokeripitoiset herkut oli kuukauden täysin pois ruokavaliostani. Iho oli hyvässä kunnossa, kuin silloin ekan raskauden aikaan. Olo oli ihan mieletön. En mennyt labroihin, en hakenut roa-kuuria. Salin itselleni joitakin tankkaus-/herkkupäiviä, joina söin myös karkkia, ja joulun jälkeen, kun makeaa oli tullut nautittua useampanakin päivänä, ihossani oli taas nyppyjä. Finnit herättivät, ja tammikuussa alkoikin karkkilakko.
Vaikka karkkilakko ei kiellä muita sokeriherkkuja, tajusin tosiaa nyt, että se sokeri on tällä hetkellä pahinta iholleni. Eikä tämä tosiaan toiminut nuorempana. Olen ollut vuosia sokeririippuvainen, ja kun kestin ne ensimmäisen viikon jäätävät vieroitusoireet silloin syksyllä, päätin, etten ikinä anna itseni enää repsahtaa noin pahasti.
En tiedä, toimiiko tämä muilla, mutta mulle tää oli pelastus. Nyt ihon kuntoa on hyvä paikata ja ihoa myös helliä ja kosteuttaa. Ehkä se antaa anteeksi vielä vuosien piinat ja karkkivuoret!
Koko sydämestäni toivon, että saat jostakin apua ongelmaasi! Tätä vaivaa kun ei haluaisi kellekään muulle. Tsemppiä ja jaksamista, aurinkoista mieltä!
Rosa graftilla on oikeasti tosi hyvät tuotteet, mutta siitä tulin sanomaan, että miten se keliakian mahdollisuus eli suosittelen kokeilemaan myös, jos ette ole kokeilleet,että kaikki kotimainen vilja pois. Juurekset, marjat, hedelmät ja gluteenittomat tuotteet, ruokavalioon. Peruna pois kokonaan, kuukauden kun kokeilet, niin tiedät oisko apua. Ystävällisesti ehdottelee hän.
Joo, oikein hyvän oloisia tuotteita!
Toi gluteeniton ruokavalio tuntuu olevan kovassa huudossa. Ehkä jopa sen muodikkuus hiukan saa karsastamaan koko ruokavaliota, mutta myönnän, ajatus kokeilemisesta on käynyt mielessä. Nyt varsinkin kun löysin tuon avun jo vähentämällä viljatuotteita ja sokeria.
Kuukausi on lyhyt aika, ja jos siinä löytää avun ikuiseen ongelmaan, ei kai se voi suurikaan uhraus olla!
Eli kiitos tästä!
Hyvä ja tarpeellinen postaus! Voin samaistua täysin. Tuon sokerin ja vehnän vaikutuksen olen tajunnut todella ehkä vasta viimeisen vuoden aikana.
Mä niin tajusin tän kans vasta viime syksynä, kun luovuin noista, ja sallin sitten itselleni josksu (kerran kuussa) hiilarihöttö ja karkkiöveripäivän. Tulos näkyi naamassa.
Eli aika ihanaa, että apu löytyy näinkin yksinkertaisesta jutusta. Harmi tietty, että tämä ei tarjoa apua kaikille.
Ihan sama tilanne itsellä että entinen paha akneihoinen ja nyt sokerin välttelyllä ja gluteenittomalla ruokavaliolla saanut tasapainoa sille. Itse teen kaikki jälkiruuat joten pystyn säätelemään sokerin määrää ja laitan myös Steviaa. Tosin esim. hormonisellä ehkäisyllä on omat hyvät ja huonot vaikutuksensa ollut. Olen myös vanhoja arpiani hoitanut TCA-kuorinnalla muutaman kerran, ja löytämäni lääkäri saanut loistavia tuloksia aikaan. Kuorinnasta sanoisin että tekijällä on älytön merkitys hoidon tehoon, en menisi kosmetologille sitä tekemään.
Voi, noi kuorinnat ja arpihoidot on ollut mullakin mietinnässä. Mutta olen myös kuullut aika paljon kokemuksia ristiin rastiin.
Gluteeniton tuntuu olevan kova sana, ja ehkä munkin pitää sitä kokeilla myös!
Moi taas! Kiitos tsempistä, kyllä se tästä vielä joku päivä helpottaa. Ainakin toivon niin! Mutta kyllä tähän on joku ratkaisu löydettävä, kun en nyt menopaussiakaan vielä haluaisi niin innolla odotella, heh. Vähättely on todella raivostuttavaa, olen itsekin siihen monesti törmännyt. Kyllä jokainen, jolle lääkäri on roa-kuurin määrännyt, kamppailee ihan todellisen ongelmaihon kanssa! Ärsyttää myös kosmetologit, jotka kysyvät, että “putsaatko varmasti hyvin ihosi, ethän nuku meikit naamassa, ja muistathan vaihtaa tyynyliinan tyyliin joka päivä?”. Ei tsiisus, siinä vaiheessa tekis mieli nousta samantien hoitotuolista ja marssia ulos. Todellakin aina olen hoitanut ihoani hyvin, kun taas hyväihoiset kaverit pärjää halvimmilla putsareilla ja levittää perusniveaa naamaan – eikä näpyn näppyä! Välillä tuntuu, ettei tästä vaivasta ole ulospääsyä. Niinhän sitä sanotaan, että vaikea akne voi vetää mielen niin maahan, että oireita voi verrata vaikeaan masennukseen. Varsinkin nuorempana ennen treffejä tms. tärkeämpää menoa eniten jännitti, missä kunnossa iho on. Nouseeko otsaan sarvi, tai muurautuuko silmä umpeen silmäkulmaan iskeneen paisefinnin takia. Ennen jumppaakin pitää meikata, tai jos odottamatta koputetaan oveen, niin ensin ryntään vessaan pakkeloimaan pahimmat finnit piiloon. Kyse on siis todellakin itsetuntoa nujertavasta taudista, ei mistään parista pikku näpystä.
Niin moni tuntuu saaneen vaivaan apua jättämällä sokerin ja valkoisen viljan pois, että taidan itsekin sitä kokeilla. Muutenkaan en kyllä ole mikään sokerihiiri, kahvin kanssa yleensä otan pikku herkun. Mutta se mikä auttaa jotain toista, ei välttämättä auta itseä. Mä aloitin muuten taas sinkkilisän syömisen (ennen siitä ei ole ollut apua), ja luin jostain, että alkuun se saattaa saada ihon pahenemaan. Mene ja tiedä. Joka tapauksessa toivon kaikille saman vaivan kanssa kamppaileville tsemppiä!
Joo, voi jestas noita juttuja! Kun nuorempana käytiin kaerin kanssa viihtellä lähes joka viikonloppu, mä aina yöllä putsasin meikkejä, kävin jopa peseen hiukset, et se tyynyliina pysyis puhtaana. Kaveri kulki vielä sunnuntaina hehkeänä lauantain meikeissä, eikä ihossa ollut ikinä näpyn näppyä. Että se tuntui epäreilulta!
Mä olin todellinen sokerihiiri, söin joka päivä puoli kiloa karkkia, ja korvasin herkuilla oikean ruuan. Koska paino ei noussut, ajattelin, et se on OK. Mutta iho oli toista mieltä.
Ei tää ehkä toimi kaikilla, mutta kokeile! Ei se ainakaan maksa kuin vaivan, ja vähän kun jaksaa ruokia miettiä. Mä ajattelin sitä gluteenitontakin koittaa, oon vaan niin kaurapuuroihminen, et en tiedä, miten pärjään.
Tsemppiä, kerro ihmeessä, jos saat apua! Olis kiva kuulla!!!
Sellainen huomio että kaura on gluteeniton
Joten ei tarvitse kaurapuuroa jättää pois.
Täällä myös yksi ihonsa kanssa kamppaileva. Aloitin syksyllä ihan antibioottikuurinkin, kun meni hermo ainaisiin finneihin. Kesäisin mulla auringonvalo pitää ihon kunnossa, joten tämä ongelma iskee aina syksyllä kunnolla vasten kasvoja.
Joulun aikaan huomasin olevani raskaana, joten lääkkeet ja lääkevoiteet oli jätettävä pois. Ihon kunto huononi heti. Syytin siitä tietenkin hormoneja ja varmasti niilläkin on osansa.
Finnien kanssa taistelu meni niin pitkälle, että päätin reilu viikko sitten kokeilla sokeritonta diettiä. Ja ihme kyllä tuntuu, että se alkoi heti vaikuttaa! Iho on oikeasti parantunut eikä uusia finnejä putkahda joka päivä naamalle. Toivon,että tämä auttaa.
Tuskaahan tämä sokerihiirelle on, mutta yritän pahimpaan himoon syödä ksylitol-purkkaa ja silloin tällöin voin yhden ksylitol-pastillinkin ottaa. Onneksi salmiakkia saa ksylitolilla makeutettuna, muuten tästä ei tulisi mitään.
Vielä kun löytäisi sokerittoman suklaan jostain, niin elämä olisi mallillaan.
Tsemppiä meille kaikille ihon kanssa taisteleville! Onneksi kohtalotovereita löytyy ja saa vertaistukea ongelmaan. Yksin tämä olisi aika raskasta.
Aurinkoisia kevätpäiviä toivotellen,
Paprika
Vähän myöhään olen kommentoimassa, mutta eipä se mitään. Täällä on nyt keskusteltu vehnän ja sokerin pois jättämisestä, ja toisaalta gluteenittomasta ruokavaliosta. Varmasti kumpi vaan voi parantaa oloa, sinänsä väheksymättä kumpaakaan vaihtoehtoa. Mutta aika suuri osa gluteenittomasta leivistä/leivonnaisista/pastasta jne sisältää suurelta osin vehnätärkkelystä, eli vehnän gluteenitonta osaa. Olisi mielenkiintoista kuulla, jos joku on tutkinut toisaalta gluteenin ja toisaalta vehnän vaikutuksia ihoon.
Terveisin, kolmekymppinen (entisen?) akne-ihon omaava, 1,5 vuotta vehnättömällä & gluteenittomalla ruokavaliolla elänyt, ja parhaillaan raskaana eli hormonit tekee taas kepposia iholle.
Tosiaan taitaa Suomessa olla aika monessa tuotteessa vehnätärkkelystä ja jauhoissakin, olisiko suomalaisia tuotteita. Kun taas ulkomailla, ainakin mihin olen törmännyt, on taas luontaisesti gluteenitonta suurimmaksi osaksi. Itsellä ei suomalaisista tuotteista juurikaan tietoa.