Se on jälleen maanantai! Meillä päin tämä viikko on pyhitetty syyslomalle, ja onnekkaina saimme pitää isinkin kotona näin maanantain kunniaksi. Vaan mitäpä hauskaa koko perhe voisi loman kunniaksi tehdä? Vaihtoehtoja on monia, mutta meilläpä vietetään koko perheen tehokasta siivouspäivää! Kyllä, nyt saa viimeisetkin kärpäsenkakat kyytiä, lakanat pesua ja maton tuuletusta. Ja, tiedättekös?! Mä niin juuri nautin, kun sain ihan rauhassa pestä yläkerran lattiat ja pyyhiä joka paikan pölystä!
Siinä lattioita kuuratessa hyräilin iloisesti Apulannan biisejä, sillä mieheni lupasi viedä mut tammikuussa Barona-areenalle, ja liput on nyt varmistettu. Nettivaraus ei tuottanut tulosta, mutta ystävä sai kiilattua itsensä lippuluukulle. Ja voi että, mä olen niin iloinen! Olen nimittäin ollut nuoruudessani tositosi kova Apulanta-fani ja kiertänyt pitkin maita ja mantuja kyseisen yhtyeen perässä. Se oli sitä aikaa, kun päästäni roikkui rastaa ja naamasta rautaa. Jep, that’s me! Sama tyyppi, joka nauttii siivouspäivien organisoinnista ja tehtävänjaosta. Hitto, onko musta tullut jopa vähän tylsä!?
Tylsyydellä kerrotaan olevan myös toinen nimi: Aikuinen. Tässä kohtaa mulla kuitenkin nousee karvat pystyyn – en myönnä, enkä tunnusta. Taidan vaihtaa miehen valitsemat jazz-soinnut Apulantaan ja kääntää hanat kaakkoon. Tänään siivotaan nuorekkaasti ja uhmataan anarkisesti kaiken maailman lomailuja. 🙂
Ihanaa ja nuorekasta maanantaita teillekin!
Kuvat: Instagram
Oi, mäkin oisin mieluusti lähtenyt Apista katsomaan! fanitin myös Apulantaa, päässä roikkui rastaa ja jos jonkinmoista väriä ja naamassa rautaa 😀 Toista se on nyt; tylsääkin tylsempi kotiäiti 😉 Mutta ehkä se on hyväkin, että ne hurjat vuodet tuli vietettyä nuoruudessa, niin ei tarvitse enää riehua missään (muualla ku kotona).
Mukavaa siivouspäivää ja nauttikaa lomasta! meillä lomailtiin jo viime viikolla ja tänään on mullakin ollut siivouspäivä 🙂
Joo, ehkä se on parempikin, että nuoruus elettiin nuorena ja nyt voidaan sitten olla vastuullisia aikuisia.
Vaikka toki se pieni kipinä pitää sisällään säilyttää, pilke silmäkulmassa! 🙂
Ihanaa syysviikkoa sinne!
Rastat! 😀 Tämä tuli ihan puskista, olipa hauska paljastus! 😀
Heh, luurangot ne on minun kaapissani! 😀
Kyllä se ikä vähän muuttaa ihmistä väkisinkin. Itse aloin fanittamaan Apulantaa tasan 20v sitten ja mua katsottiin ihan kieroon. Keikoilla pääsi takahuoneeseen juttelemaan poikien kanssa, kun porukkaa oli niin vähän. Itselläni oli punainen poikatukka, jonka olisin värjännyt vihreäksi (Green day oli niin kova juttu myös), mutta äiti ei antanut! Green Dayn näin livenä vuonna 1995 ja se oli kyllä aika päräyttävä kokemus. Apulannan keikkoja kierrän edelleen ahkerasti ja Baronan liput kaveri hommasi viime viikolla, kun itse olin Nizzassa. Ilmeisesti te menette pe?
Tylsää tai ei, en minäkään halua enää vihreitä hiuksia ja nautin kyllä siivoamisestakin. Apulannan tahtiin. 🙂
Katja
http://optimismiajaenergiaavaatteilla.blogspot.fi/
Hei bäkkärillä olen ollut minäkin! Voi niitä aikoja! 😀
Mä olin huono kysymään lupaa tuohon aikaan. Rastoitettiin kaverin kanssa itse hiuksiamme, siihen kun ei tarvittu niin rahaa, ja sitä myöden lupaakaan. Kyllä varmaan on äiti saanut kestää mun keksinnöistä… 🙂
Joo, ei tässä enää jaksaisi kaikkea uusiksi elää. Näin on ihan kiva. Tasaista ja seesteistä! 🙂
Olisipa hauska nähdä sinusta jokin vanha kuva rastat päässä… Mullakin on sellaiset ollut ja joskus olen jopa kaipaillut niitä.
Mukavaa maanantaita!
Must aei juuri ole olemassa valokuvia nuoruusvuosilta. Ja jos niitä on josksu ollut, olen kai kaikki koittanut tuhota.
No, toisaalta ei harmita sekään. 🙂
Aikuinen? Tossa just eilen ruoka laittaessani vedin sellaisia tanssimuuveja Haloo Helsingin Pulp Fictionin tahtiin, että ainakin naapurilta (kenellä näköyhteys meidän keittiöön) loksahti takuulla suu auki. Huikeinta tässä mulle aika normitilanteessa (eli tanssia ja ruuanlaittoa tai tanssia tai siivousta tai tanssia, tanssia, tanssia….) oli se kun 15 vuotias poikani liittyi seuraan ja sanoi “pistäs se kipale uudestaan ja rokataan yhdessä” 😀
…ai niin, ikäähän mulla on vasta 43 😀 😀
Hihii, just näin! Pitää säilyä se pilke silmäkulmassa ja ilo tekemisessä. Kamalaa jos elämä olis aina niin vakavaa!
Ehkä se naapurikin koittaa joku päivä tanssiliikkeitä, kun näki, että teillä on hauskaa! 🙂
Sulla rastat! On kyllä todella vaikea kuvitella ja olis hauska nähdä vanhoja kuvia. 🙂
Must aon vähemmän valokuvia tuolta teinivuosilta, tuskin yhtään, ja ehkä niin parempikin. En mä oikeasti sinne takaisin kaipaa, näin on ihan hyvä! 🙂
Rastaa ja rautaa?? 😀 huh, aika moista! Minä olinkin sitten varmaan aika kesy vaikka kuvittelinkin olevani melko kovis.. Mut hei, en tiennytkään että apis tekee keikan, pitäisköhän oikein mennä itsekin verestelemään muistoja? Niitä uudempia apulantoja ei olekaan oikein tullut kuunneltua.. Kyllä se oli se räkäpunkki, joka upposi silloin teinivuosina, eikä mitkään melodisemmat valtavirtabiisit.. Mutta oikein kiva, että pääsette kaksin keikalle!! 🙂
Joo, parisuhteen laatuaikaa. Tosin mies ei oikein tätä apulantaa ymmärrä. 😀
Mutta en mäkään halunnut enää päästä lavan eteen riehumaan, vaan oli tosi tyytyväinen, kun saimme katsomopaikat. Eli mukavuus ajaa edelle! 🙂
ei taida enää saada lippuja kummalekaan keikalle. olisi ollut kiva mennä vanhana apis-fanina keikalle 🙂 itsekin nuorena tuli joitain keikkoja käytyä katsomassa… pitääkin kaivaa vanhat cd-levyt jostain vintin kätköistä ja laittaa seuraavana siivouspäivänä Apulanta soimaan täysillä, ja mies ja poika pois jaloista 😉
Joo, aika nopeasti meni liput.
Tuohan on ihan paras suunnitelma! Mikäs sen parempi, kuin jorailla siivotessa, ja vielä kun saa jorata rauhassa! Ehkä tästä aikuisuudesta on oppinut ottamaan ilon irti! 😀