Suvivirren jälkeen alkaa loma. Ainakin koululaisilla, ja sitä on juhlittu meilläkin tänään. Taskussa ensimmäisen luokan päättötodistus ja mieli haikeana vanhasta luopuessa. Syksyllä puhaltaa uudet tuulet; uusi koulu, uusi opettaja ja uudet kaverit.
Pysäytin auton vielä aamulla kotipihassa tarkastaakseni, että laukusta varmasti löytyy nenäliinoja. Ja tarvittiinhan niitä; jälleen löysin itseni vetistelemästä kirkon penkistä.
Kaikki ne pitkän talven kylmät ja pimeät aamut jolloin unista poikaa sai kiskoa sängystään, ja kaikki ne viheliäiset aamut, jotka jäivät kiireen ja hoputtamisen jalkoihin. Kaikki ne viikot, jolloin arjen harmaa massa vyöryi päälle ja teki päivistä kilpajuoksua kelloa vastaan. Kaikki ne illat, jotka jäivät aivan liian lyhyiksi valmistauduttaessa jälleen seuraavaan väsyneeseen arkiaamuun.
Suvivirren jälkeen elämä on toisin. Ainakin hetkellisesti elämässä vallitsee se ajanjakso, jolloin arki ja pyhä sekoittuvat toisiinsa, ei kiireen, vaan elämisen keveyden myötä. Pitää opetella sietämään joutenoloa ja tylsyyttäkin, mutta ennen kaikkea lapsen kesään kuuluu vapaus: Paljaat varpaat rantahiekassa ja pihanurmella, säröt arjen rutiineissa ja vapaus velvoitteista.
Näin aikuisena sitä kaipaa lapsuuden kesiä. Sitä villiä vapautta, kun kesäillan kosteus alkaa paleltamaan paljaissa varpaissa. Ja vaikka menneeseen ei voi koskaan täysin palata, juuri nyt tunnen, että sitä samaa elämisen riemua toivon myös omalle lapselleni. Kesätuulessa keinumista ja puiden lehtien havinaa.
Me kiskaistiin lasten kanssa heti koulun päätösjuhlan jälkeen kesävaihde päälle. Ensin kesätukka pojalle ja sitten jäätelökaupan kautta mummulaan todistusta esittelemään. Nyt keittiön sohvan ja divaanin on vallannut kaksi pientä kuorsaavaa lötköpötköä, jotka piti kantaa autosta sisälle. Ovat vissiin todellakin loman tarpeessa! 
Mutta hei, nyt pikkuisen iloa jakoon, eli pari arvonnan voittajaa:
Tuire E ja Laurs, onnea olette voittaneet F-Secure Safe:n vuodeksi!
Ihanaa lomaa kaikille lomailijoille, onnea koulutiensä päättäneille ja valkolakin päähänsä painaneille. Nautitaan kesästä!
Kylläpä on ollut haikea päivä tosiaan…esikoinen sai peruskoulun päästötodistuksen. Nessuja kului! Ja toden totta tuli omat lapsuuden kesät mieleen ja hirveä ikävä sitä vapauden tunnetta. Näiden ajatusten siivittämänä olenkin päättänyt pitää tänä kesänä ansaittua taukoa iänikuisesta kesällä työskentelystä. Tulee niin tarpeeseen, sekä lapsille että äidille. Vuodet menee niin vauhdilla, että kohta täällä ei ole ketään kaipaamassa äitiä…ja silloin olisi myöhäistä ottaa sitä breikkiä lasten vuoksi. Niin, että kesän ohjelmassa on vaan pitkiä valoisia kesäöitä ja hitaita aamuja, me like <3
Onnea peruskoulun päättäneelle. Yksi iso virstanpylväs saavutettu.
Sun suunnitelma kuulostaa enemmän kuin hyvältä. Täydelliseltä, sanoisin. Nauti!
Täällä myös monta päätöstä takana; esikoisen peruskoulu, kakkosen alakoulu, kolmosen esikoulu ja nelosen kerhotaival. Kuopuksen ei onneksi vielä pitänyt päättää taivaltaan kotihoidossa, vaikka syksyllä hieman uudet tuulet puhaltaakin. Yläkoulun rehtori puhui yseille pitämässään puheessa juuri noista lapsuuden kesistä. Ja niinhän se oli: mikä vapaus ja erikoisinta oli se, että AINA oli lämmin kesäsää :O Muistatteko sen voikukkameren, kun koulut päättyivät 31.5.? Kiireetöntä ja aurinkoista kesää! Meidän ainakin pitää kerätä paljon voimia syksyyn, sillä jos tämä oli päätösten kevät, niin syksystä tulee uusien aloitusten syksy.
Hih, minua oikein häiritsi tänä vuonna se, että voikukkameri oli muuttunut valkoiseksi höytyväksi, eikä ilmassa ollut enää sitä kesäloman tuoksua, joka oli silloin omassa lapsuudessa. Toisaalta, onneksi on paljon asioita, jotka ei muutu vuosikymmenessä tai muutamassa. Sää oli toki aina kesäisen lämmin, paisti sillä viikolla kun mentiin mökille, satoi koko ajan. Yleensä vanhasta telkkarista katseltiin (ukkosen vuoksi) rätisevää lähetystä Tangomarkkinoilta ja siskon kanssa selattiin Elloksen uutta kuvastoa. Kotona paistoi tietenkin taas!
Niinhän se on, että yhden polun päättyessä alkaa toinen. Paljon tsemppiä siis siihen ja rentouttavia lomapäiviä teidän perheelle.
Juuri oikeilla sanoilla kirjoitit,lapsuuden kesät. Mietin, saispa edes yhdenhetken tuntea sitä riemua! Ja, aina lapsuuden kesät oli lämpimiä ja paistoi aurinko, niistä on jäänyt hyvä mieli!
Keväässä on haikeus, ilo,onni ja joskus epätietoisuus, miten uudet opiskelupaikat järjästyy. Teillä ei vielä moneen vuoteen sitä.
Nauttikaa,nauttikaa! Lomaa itsekkin odotellen, kyllä heinäkuun alku tulee!
Mutta tämä karmean kylmä pohjois-tuuli voisi hellittää,ulkokukkaset aivan kärsii!
Ihanaa kesää !!
Lapsuuden kesät ovat vähän kuin lapsuuden joulut. Aikuinen kiristelee hampaitaan loppuvuoden kulutusjuhlalle ja kesäkin käy kukkaron päälle. Molempiin sisältyy valtavasti odotuksia ja pettymyksiä – kun kaikki ei menekään kuten oli suunniteltu. Lapsena näitä asioita ei ole. On vain se keveä tunne vapaudesta, pitkistä päivistä ja iloisista hetkistä. Ja kyllä, mielestäni meidän aikuisten tehtävä on myös sitä lapsuuden viattomuutta ja huolettomuutta varjella.
Nyt on siis hyvä aika itsekin ottaa vähän rennommin ja näyttää lapsille esimerkkiä. Toivon onnellista ja iloista kesää!
Hups vain , ja heinäkuu kolkuttelee. Aika rientää äkkiä. Mutta toivotaan nyt ennen sitäkin vähän lempeämpiä kelejä. Meinasin itsekin kärsiä tuosta kylmästä tuulesta aamulla. Niin suuri muutos viimeviikkoiseen.
Kaunista kesää ja loman odotusta!
Kunpa sitä osaisikin luoda lapsille yhtä ihanat kesämuistot kuin itsellä on lapsuudesta. Ja loma ei alkanut tulevalle neljäsluokkalaisellekaan yhtään liian aikaisin
Niinpä! Tosin meillä eilen illalla jo itkettiin vuolaasti koulun päättymistä ja kaivattiin kavereita. Ehkä sekin osaltaan kertoo, että jonkinlainen väsymys ja stressi lähti myös lapsella purkautumaan. Tänään kun kuitenkin kirmaa jo ulkona ihan onnellisin mielin.
Suloista kesää sinne teille! ♡