Itsensä toistaminen on jossain määrin turhaa ja ärsyttävää, mutta en voi millään olla hehkuttamatta kotiinpaluun ihanuutta. Siitäkin huolimatta, että koti odotti eilen kylmänä kuin Siperia, täällä on se jokin lämmin fiilis, jota en pysty saavuttamaan missään muualla. Turvallinen rauha ja oma tila – tarvitsen niitä molempia.
Olin eilen illalla lasten kanssa jalkapallokauden päätöstilaisuudessa, ja huomasin hälykiintiöni täyttynee jopa siinä määrin, että tuollainen paikallinen pikkutapahtuma tuntui äärettömän uuvuttavalta. Ja vaikka blogiakin olisi kai eilen pitänyt päivittää, olin illalla aivan liian väsynyt avatakseni tietokonetta. Sen sijaan kaaduin lasten viereen nukkumaan jo ennen kymmentä ja nukahdin kai välittömästi.
Eilinen iltapäivä ja ilta menivät muuten kutakuinkin lämmittäessä ja samaa puuhaa teen tänään. Talvi yllätti jopa niin pahasti, että aamulla jouduin pieneen paniikkiin lasten talvivaatteiden kanssa. Mittari näytti kymmentä pakkasastetta ja toppavaatteita sai etsiä melkoisessa kiireessä. Tänne kun tuo talvi ei vielä viime viikolla ehtinyt.
Koska meillä ei ole mitään varsinaista kodinhoitotilaa (pieni kylppärikin on tehty taloon vasta jälkeenpäin), pyykkipäivä tarkoittaa yleensä siellä täällä kuivuvia vaatteita.Viime kesänä löysin onnekseni kauniin pyykinkuivaustelineen, jota on ihan ilo jo katsellakin. Vaikka melkein kaikki kuivuritta kuivattavat pyykit ripustankin henkareille, on pyykkiteline silti aika näppärä väline esimerkiksi neuleille. Harvemmin tuo arkinen kapistus miellyttää silmään, mutta tässä, kauan haaveilemassani haitarissa, on kiva fiilis. Kauneutta käyttöesineessä, eli arjen estetiikka parhaimmillaan. 
Viikonloppuun mahtui monenlaista ohjelmaa ja kivoja juttuja, mutta niistä kirjoittelen teille vähän myöhemmin. Nyt haluan imaista tätä maaseudun rauhaa ihan jokaisen soluni täyteen. Sillä niin ihana kuin onkin välillä rikkoa arkea ja tuulettaa päätään, onnellisen olen juuri tässä; Oman kodin rauhallisessa tunnelmassa, kipinävahtina pyykkivuoreni keskellä!
pellavatunika ja merinovillahousut⎮Niinmun⎮saatu
villatakki⎮Jumperfabriken
villasukat⎮äidin kutomat
Mukavia pakkaspäiviä!:) ois kiva lukea ja nähdä kokonaisvaltaisesti teijän kotia eli toiveena ois jos tekisit postauksen teijän kodista, ja ennen ja jälkeen tyyppisiä kuvia ja joku kuva ulkoa päin! Kiitos jo etukääteen! ihanaa joulun odotusta!:)
Moikka.
Seuraatko blogia Facebookissa? Siellähän on aika laajasti kuvia ja juuri noita ennen/jälkeen otoksia. Kannattaa kurkkia!
Onhan täällä blogissakin tosin, mutta aika hajanaisesti. Ehkä tuolta “koti” -tunnisteen alta löytyy enemmän tietoa itse kodista.
Ihana tuo kuivausteline, mä haluan kanssa tuollaisen, paljon nätimpi kuin nykyinen hökötys! En yhtään ihmettele, että viihdyt kotona, teillä on niin rauhallisen ja seesteisen oloista, kyllä tuolla viihtyisi! Tämä sinun blogisi on saanut minutkin haaveilemaan vanhasta puutalosta…
Vanhassa puutalossa on puolensa. Tämä kylmyys ja lämmittäminen käy vähän elämäntavasta.
Mutta itse tykkään, enkä kyllä haluaisi pois muuttaa. 
Tuo kuivausteline on kyllä mainio. Ellokselta sen bongasin, vaikka olin noita ihaillut jo vuosia englantilaisissa maalaiskodeissa. Tuo on kaunis pitää esillä, ja nostaa paraatipaikalle lämpimän kaminan eteen.
Sama – viihdyn parhaiten kotona. Turvasatamassa.
Juuri näin! Koti on paikka, jossa olo on rauhallinen. Todellinen turvasatama! ♡
Hei!Ihana blogi ja ihan kuin lukisin itsestäni. Tästä tuli vain niin hyvä ja rauhallinen olo, että on pakko sanoa, Kiitos. – S
Voi kiitos sinulle! ♡
Elmän ei tosiaan tarvitse olla niin ihmeellistä, kun tärkeimmät asiat tulevat pienistä jutuista.
Mulla on ihan sama tuon kodin ja hälyn suhteen. Asumme lähellä pk-seutua pikkukylässä, joka on juuri sopivan kokoinen meille. Täällä pimeää, tilavaa ja hiljaista. Oli myös maailman paras päätös jättäytyä friikuksi oman yrityksen varaan. Kotona työskentely on parasta. En ole juuri koskaan väsynyt enää
Ihanaa, kun on saanut huomata, että meitä kotihiiriä on muitakin! Ja hyvä niin! Miksi kaikkien pitäisikään olla samanlaisia!
Nautitaan elämästämme juuri niin kuin parhaaksi koemme. ♡
Ihana kuivausteline!:) Meilläkään ei kodihoitohunetta ole, niin pyykkipäivinä, joka tuntuu olevan lähes joka päivä, kammottava kuivausteline seisoo olohuoneessamme ja syö väkisinkin visuaalisuutta. Pitääpä itsekin alkaa metsästämään kauniimpaa kuivaustelinettä.
Aina vain kuvitellut, etei kauniita vaihtoehtoja ole, mutta onhan tuo nyt nykyistämme paljon kauniimpi. 
Meillä ei ole telinettä ollut vuosiin, koska ne on vain jotenkin niin rumia. Olen aina ennen ripustanut kaiken henkareihin, mutta tämä on kyllä niin nätti, että nyt kelpaa telinettäkin pitää esillä.
Kyllähän tuossa vähän toistoa; samanlainen postaus jokikinen kerta kun käyt jossain kaupungissa jossa koolla enemmän kuin kolme ihmistä! Mutta ei se mitään, toistuuhan blogissasi kaikki muutkin asiat, ei vähiten kuvat tadaa….keittiöstä! Se nyt vaan on sun tyyli, analysoida pienetkin arkipäivän asiat lähes puhki postauksissasi ja hyvä niin. <3
Ai kommenttikenttäsi ei toistakaan mobiilista laitettuja hymiöitä
yo. kommenttini näyttää jonniin verran rajummalta ilman niitä välissä ollutta paria sellaista :’D
Liekö tuota nyt muutama itkunauruhymiö sen hauskemmaksi muuttanut. Mutta kuten fiksuna tyyppinä varmasti tiedät, kertoo kommentti aina enemmän jättäjästään, kuin kohteestaan.
En nyt muista, miten usein olen tätäkin koittanut täällä toistaa, mutta laitetaan kerta kiellon päälle: Blogeja ei ole lainkaan pakko seurata!
Jos joskus eksyy sivulle, josta ei pidä, sieltä pääsee hyvin vikkelästi myös pois. Eri juttu tietenkin, jos omaa pahaa oloaan haluaa jonnekin välttämättä purkaa. Siihen blogit ovat näppärä apu, kun muuta apua ei ole tarjolla.
Eiköhän tuo nyt ollut kirjoitettu lempeänä kuittailuna, jokainen tässä iässä jumittuu tietyn määrän, ja sille kannattaa nauraa iloisesti ja kovaa, muuten käy elo kovin raskaaksi! Omassa työyhteisössä ainakin em. asia on alituinen vitsien aihe eikä kukaan siitä loukkaannu, koska tajuamme ettei sille juuri mitään voi eikä välttämättä tarvitsekaan voida. Itseä ei kannata ottaa liian vakavasti. Lämmintä joulun odotusta.
Ei, itseään ei tosiaan kannata ottaa liian vakavasti! Siitä taidamme olla olla samaa mieltä.
Kiitos niin mukavasta seurasta, oli niin kivaa. ♥
Ja niin, (kuten tuolla toisaalla jo puhuttiinkin) se tämäkin torppa oli aikamoisen viileä, eli puuta laitettiin takkaan ja reilusti.
Ja ne villasukat on olleet ahkerassa käytössä täälläkin, ei pelkästään sen viileyden vuoksi, mutta kun on vaan niin ihana taas kotoilla. Kiva on reissussa käydä, mutta kotityyppi kaipaa kotiin jo parin päivän reissun jälkeen. Ja nythän minä olin poissa jopa kolme päivää. Herttinen sentään!!!!
Ihanaa alkanutta viikkoa & helit sinne.
– tiina
Samoin sinne! ♡
Ja kyllä vain villasukat ja kotilattia taas tuntuvatkin mukavilta. Niin kiva kun on käydä, mutta kotiin on ihana aina palata!
Halit ja tunnelmallista viikkoa! ♡
Heh! Siis hAlit… piti kirjoittamani. :))
Oi ja voih, mie en kestä tota kissakuvaa! <3
Viitaten aijempaan kommentiin yllä.. Niin kuin jokaisen pitäisi työskennellä joskus asiakaspalvelussa, myös palautteen anto pitäisi olla pakollinen oppi äidinkielessä jo peruskoulussa. On eri asia arvostella tekstin sisältöä, jos sille on annettu raamit. Mutta blogi on jokaisen kirjoittajan omissa käsissä ja sisältö saa olla vaikka jokapäivä samalla kuvalla varustettu teksti maanantai-päivästä, joka sekin voi olla hyvin paljon samanlainen joka kerta. Jos kokee, ettei ole mainittavana muuta kun huomautettavaa bloggaajan "päiväkirjan" sisällöstä, niin ei komentointi mielestäni ole välttämätöntä. Vaikka kuinka hyvällä tarkoittaisi.
Mie tykkään tästä blogista ihan hirmu paljon! Nyt alko soimaan päässä "Hei älä koskaan ikinä muutu.." Hyvää viikonloppua Emilia.
Sitä mie vaan että onko nuo merinovillahousut kuinka vanhaa tuotantoa? Ihastuin heti, ja blogiasi pitkään seuranneena tiedän myös sinun olevan pitkä, kun itse aina taistelen lahkeiden pituuden kanssa. Lämpimyys, väri ja koko ulkonäkö – pakko saada tuollaiset! Niitä en kuitenkaan niinkun-verkkokaupasta löytänyt. :/ En kovin usein kommentoi niin sanon vielä tähän samaan syssyyn, että täältä blogista kyllä löytää aina mielenrauhaa. Tulee seesteinen ja onnellinen olo kun vaan siun juttuja lukee.
Moikka! Ja kiitos kauniista sanoista!
Housut ovat ihan tämänhetkistä mallistoa, mutta koska tuotteet tehdään Suomessa, tuotanto on myös hiukan pienempää tässä kohtaa ja voi käydä niin, että välillä joku pääsee loppumaan.
Mun housut on tehty lahkeelliset +10cm. Laita Virpille vaikka viestiä (esim. Niinmun fb) ja kysy, josko saisit tilattua pidempänä. En usko, että kauhean pitkään täytyy pöksyjä odottaa!