Mieheni kysyi, puuttuuko McLeodin tyttäriltä kenties hattu. Vissiin astetta liian cowboy, kun sitä omaa karjaa ei ole, mutta ihan jäätävän kätevä, kun päänahasta pukkaa maailmanlopun juurikasvu. Biksut, hattu ja hellemekko, siinä viimepäivien varmat valinnat. Tänään tosin täytyi vaihtaa farkkushortsit jalkaan, kun poljettiin kylille jäätelölle. Olenko jo sanonut rakastavani tätä kesää!?

Perjantai-illan kirmailut. Eipä mulla muuta….

Ihanaa kesäiltaa ja viikonloppua!

Ei, musta ei todellakaan ole tulossa videobloggaajaa, älkää pelätkö. Tallinkin ja Indiedaysin blogiyhteistyön kautta, meidän tärisevät videonpätkät niputettiin kuitenkin pieneen pakettiin, jonka jaan nyt loppuviikon kevennyksenä teillekin!

Kiitos hurjasti kaikille Tallinna postauksiin kommentoineille. Oli ilo, että jaoitte omia vinkkejänne ja tietojanne muillekin! Postaukset löytyvät siis tästä ja tästä. Tallink Suomen Facebook-sivuilla on myös hurjasti ajankohtaista tietoa ja tarjouksia, joita kannattaa hyödyntää, mikäli matka on suunnitelmissa.

Muissa jutuissa palailen vielä varmaan tänään. Tai sitten huomenna. Oho, mä taidan olla vähän lomalaiska. 🙂

Ihanaa perjantai-iltaa kaikille!!!

Heinäkuussa tuntuu koko Suomi lomailevan, ja välillä laittaa miettimään, että lukeeko kukaan edes blogeja. No, mä olen täällä tälläisellä puolittaisella lomamoodilla, eli päivitykset ovat luokkaa “tynkä”.

Tänään ohjelmassa on ollut tulevien juttujen suunnittelua ja pikkuisen käytännön puoleen perehtymistä. Asioita on hoideltu varsin kesäisesti shortseissa ja samassa asussa aion jatkaa vielä puutarhaletkunkin varteen. Kello näyttää vaikka mitä, mutta musta olis hullua mennä nukkumaan! Ihmeellinen tämä kesä!!! Eilen nypin nokkosia miltei puolilta öin, ja olisin kai voinut jatkaa pidempääkin, mutta siellä tuli pimeä! 🙂

Viikko on mennyt yhdessä hujauksessa ja tuntuu, että olin suunnitellut tälle viikolle vaikka mitä. No, ensi viikolla sitten taas uusia päiviä!

Nauttikaa lomista! Ja te, jotka ette lomaile; Hei huomenna on jo perjantai!!!!

Täällä taas. Täysissä sielun- ja ruumiinvoimissa, tai ainakin melkein ja hyvää vauhtia.

Kovalla innolla pihajuttuja, ja pää täynnä suunnitelmia ja ideoita oikeastaan hiukan joka paikkaan. Sitä se joutilaisuus teettää; Ihmisestä tulee luova, tai ainakin ajatuksentasolla luova.

Tai ehkä se on aurinko ja lämpö, jotka saavat haaveilemaan ja unelmoimaan. Vaikka mitäpä sen väljä, mikä siihen ajaa. Pääasia, että elämässä on unelmia ja ideoita!

Kitkemistä olisi ulkona ja montaa muuta “ei niin mukavaa juttua” sisällä. Entten tentten…. Helppo valita!

Nautitaan kesästä, unelmista ja ideoista! Ihanaa päivää ystävät!

Kuten ensimmäisessä lasten kanssa Tallinnassa -postauksessa lupailin, kirjoitan vielä hiukan reissusta käytännön näkökulmasta. Koska käytännön näkökulma on aika henkilökohtainen käsite, aloitetaan niistä faktoista, joiden puitteissa me teimme reissun.

Eli, lähdimme Helsingistä kohti Tallinnaa M/S Superstarilla keskiviikko aamuna klo 10.30. Koska matkustimme auton kanssa, piti lähtöselvitykseen ajaa tunti ennen laivan lähtöä. Varasimme automatkaan (kotoa Helsinkiin) reilut kolme tuntia, sillä lasten kanssahan pitää laskea kaikki mahdolliset pissapysähdyksen ym. varman päälle. Tämä tarkoitti siis sitä, että kotoa startattiin siinä pikkuisen ennen aamu kuutta.

Taytyy myöntää, että mikäli sitä asuisi hiukan lähempänä Helsinkiä, Tallinnassa tulisi varmasti käytyä usein. Itse asiassa, Helsingistä Tallinnaan pääsee Tallinkin laivoilla edullisemmin, kuin meiltä Helsinkiin bussilla tai junalla! Ajatella! Meillä tuo automatkan osuus asettaa kuitenkin omat puitteensa matkustamiselle, ja niinpä meillä oli keskiviikkona reissussa pari todella väsynyttä lasta. Ymmärrettävää, että kumpikaan ei nukkunut automatkan osuutta, sillä lapset oli vasta herätetty yöuniltaan.

Koska pikaisesta aamupalasta ehti laivaan päästyämme vierähtää jo tunteja, valitisimme lasten kanssa käytännöllisen buffet-aamupalan. Suosittelen muuten varaamaan aamupalan etukäteen, varsinkin jos matkustaa lasten kanssa. Aamun laivat ovat todella täynnä, ja aamupalakattaus suosittu. Hinnassakin säästää hiukan, mikäli ruokailun ostaa jo etukäteen. Aamupalan jälkeen meille jäi vielä aikaa katsella merimaisemia, käväistä (tuulisella kannella) ja tietenkin Niilon iloksi myös taxfree-ostoksilla. Matkan ainoa ikävä asia oli, että Klaaran toinen kenkä katosi, kun jonotimme ruuhkaisissa rapuissa autokannelle Tallinnan päässä. Tästä syystä suunnitelmat pitikin laatia siten, että Tallinnassa mennään heti keskiviikkona kenkäkaupoille. No, nämä on näitä, mitä lasten kanssa sattuu ja tapahtuu, kaikkeen ei voi millään varautua. 🙂

Koska laiva oli pikkuisen myöhässä, pääsimme hotellille vasta n. 13.30. Hotellilla oli tietenkin pikkuinen ruuhka, mutta lapset viihtyivät Keksijäkylän Lotan maailmoissa, ja palvelu tiskin takana oli niin reipasta, etta leikkipaikasta pitikin lähteä huoneeseen kuulemma liian nopeasti. Auto saatiin hotellin parkkihalliin, ja vuorossa oli nopea siistiytyminen ja hedelmävälipala ennen kenkästoksia.

Klaara nukahti onneksi rattaisiin, kun suuntasimme kohti keskustaa. Viru-keskukseen ja siitä Kaubamajaan, jonka laste osasto on muuten aivan ihana! Koko lastenmaailma on tehty lapsia ajatellen, ja Lotte-koiran leikkihuone saa paatuneimmankin shoppailunvihaajan rentoutumaan! Kiitos Kaubamajan valikoimien, kengät löytyivät, matka sai jatkua.

Kuten jo edellisessä postauksessa kirjoitin, lasten kanssa ruokailu sujuu Tallinnassa hyvin, sillä tarjolla on ihan perus lastenherkkuja ja tuttuja ruokia. Meillä ainakin toinen lapsista on aika ennakkoluuloinen, ja tämä luetaan siis matkakohteen ehdottomaksi eduksi!

Edellisessä postauksessa joku kysyikin yöpymisvinkkejä suurelle perheelle. Valitettavasti en osaa sanoa Tallinkin hotelleiden tilannetta, mutta luulisi että suuren perheen on mahdollista varata kaksi verekkäistä huonetta väliovella. Meillä oli tosiaan tilava perhehuone, mutta itsekin arvostaisin, mikäli hotellihuoneesta voisi rajata lapsille oman osan, ja rauhoittaa näin pienten aikainen nukkumaanmeno.
Hotelliaamupala Tallink spa & conference -hotellissa oli sekin siisti ja vaivaton kokemus, tajoilu oli hyvinkin perushotellitasoa, ja tämä oli tietenkin jälleen lasten kanssa vain eduksi. Itsestäni on tullut melko kahvikriittinen, mutta hotellin aulakahvilan latte pelasti päiväni. Voin suositella, yksi parhaista juomistani kahveista! 🙂
Aamupalan jälkeen meillä oli tosiaan ohjelmassa uintia hotellin kylpyläosastolla, joka tällä hetkellä oli pienen remontin alla osiltaan, mutta kokemus kylpylästä oli sekin miellyttävä, paikka oli siisti ja toimiva. Koska aikataulumme oli melko tiukka ja lapset olivat väsyneitä, kylpylä hotellin yhteydessä oli aivan loistava ratkaisu!

Uimisten jälkeen meille tosiaan jäi aikaa vielä siistiytyä ja pakata tavaramme ennen huoneen luovutusta. Hotellin henkilökunta oli erittäin ystävällistä ja palvelu todella hyvää. Saimme esimerkiksi selkeitä ja ystävällisiä ohjeita respasta koskien auton parkkiaikaa ja muita käytännön asioita.

Koska ehdimme syödä Tallinnassa ennen lähtöä, kotimatka M/S Starilla taittui täydellä vatsalla, kun hiukan haukkasimme välipalaa ennen rantautumista Helsinkiin. Kotimatkan laiva oli hieman menoalusta pienempi (esim shoppailumahdollisuudet ovat suppeammat), mutta itse pidin paluumatkaa jopa miellyttävämpänä, sillä laiva ei ollut lainkaan niin ruuhkainen, ja autokannellekin päästiin ilman tuhkimo-ongelmia. 🙂

Kotona olimme ennen ilta kymmentä, ja pari väsynyttä, mutta onnellista, matkaajaa sai aika vaivattomasti untenmaille.

Mitä tekisimme toisin?

Meille matkan kompastuskivi lienee enemmänkin tuo etäisyys kotoa satamaan, joten ynnäillessämme matkaa puolin ja toisin päädyimme siihen lopputulokseen, että ensi kerralla varaamme matkaan kaksi yötä Tallinnassa. Tällöin meidän ei tarvitse matkustaa vielä 10.30 lautalla, eikä lapsia tarvitse repiä kovin unisina matkaan. Autossa tulee näin luonnollisesti nukuttua ne päikkärit. Kahden yön reissulla meille jää yksi kokonainen päivä Tallinnaan, ja autolla on mahdollista tutustua naapurimaahan myös laajemmin.
Jos taas asuisimme Helsingin lähistöllä, yhden yön reissu olisi todella loistava ja tietenkin helpompi järjestää. Tällöin koittaisin myös venyttää kotiinpaluuta siten, että Tallinnasta lähtisikin vasta pari tuntia myöhemmin, ja toiseen päivään saisi mahdutettua enemmän ohjelmaa. Auton ottaisimme edelleen matkaan mukaan. Esimerkiksi Tallinnan liikennettä on turha pelätä. Tallinkilla auton kuljettaminen Tallinnaan on myös sen verran edullista, että laittaa miettimään, kannattaako kulkupeliä jättää sataman maksulliseen parkkiin.

Edelleen tähän voi jättää omia Tallinnan vinkkejään ja mahdollisia kysymyksiä. Toivottavasti edes joku hyötyy pienestä yhteenvedosta!

Enimmäkseen huilaillen mennyt tämä päivä. Vähän ryytynyt olo, ei niin kovin kesähehkeä ainakaan. Josko huomenna jo pikkuisen ihmismäisempi fiilis – ja peilikuva!

Nauttikaa te!!!

Juuri silloin, kun aurinko paistaa, ja kesä viimein saapuu. Juuri silloin, kun on niin lämmintä, että uskaltautuisi uimaan, voisi kulkea paljain jaloin ja istua tunti tolkulla aurinkoa tuijotellen. Juuri silloin, kun tekisi mieli kykkiä ja nyppiä puutarhassa, pukeutua hellemekkoon ja levittää aurinkorasvaa iholleen. Juuri silloin, kun voisi paistaa kasan vohveleita ja herkutella tuoreilla mansikoilla ja jäätelöllä…

Juuri silloin minä olen sairaana! Niin mun tuuria!

Nauttikaa kesästä ja pysykää terveinä!!!!

Suloista sunnuntai-iltaa.

Pus!

Kuten instagramin ja Facebookin seuraajat jo tietävätkin,  vietimme tosiaan pienen miniloman Tallinnassa perheen kesken. Kyseessä on Indiedaysin ja Tallink Siljan yhteistyö, joka lähetti meidät katsastamaan eteläisen naapurimme pääkaupungin nimenomaan matkakohteena lasten kanssa matkaaville.
Parin päivän reissu on tällä hetkellä perheellemme ihanteellinen, sillä pidempiin yhteisiin lomiin ei ole mahdollisuutta. Toisaalta huomaan, että olemme jumittuneet juurikin tuohon yhteisen ajan puutteeseen; Kun ei ole kunnon lomia, sitä jotenkin ei edes osaa ajatella miniloman mahdollisuutta, vaikka totuus on, että pienikin poistuminen kotoa työjuttujen ulottumattomiin tekee oikeasti hyvää koko perheelle.

Helsingistä kaksi tuntia laivalla, ja olimme kohteessa. Joten, jos automatkan osuutta ei lasketa, lomalle pääsee käytännössä hetkessä! Lähdimme keskiviikko aamuna M/S Superstarilla 10.30 ja olimme perillä n. 12.30. Pientä viivästymistä menomatkaan tuli, mutta ei mitään, mikä olisi aikatauluamme heiluttanut. Torstain kotimatkalle lähdimme Tallinnasta M/S Starilla 16.30, ja Helsingissä olimme tarkalleen kahden tunnin kuluttua.

Tallink Siljan nettisivuilta löytyy ideoita ja vinkkejä yön yli reissussa oleville, kuten yhtäläisesti puolipäiväiseen Tallinnan visiittiin. Me emme kuitenkaan tehneet sen suurempia matkasuunnitelmia, vaan päätimme lomailla täysin fiilispohjalta ja sääolosuhteita katsellen. Lopulta lapsillekin on tärkeintä saada olla vanhemipiensa kanssa ilman häiriötekijöitä. Meillä ainakin poika kertoi matkan parhaimmaksi puoleksi sen, että olimme kaikki yhdessä!

Päätimme matkustaa auton kanssa, sillä matkatavaroiden liikuttaminen ja säilyttäminen kävi näin huomattavasti kätevämmin. Auto oli myös hyvä turva huonojen säiden varalta, mutta liikuimme jalkaisin, koska kesä antoi melkeinpä parastaan lämpötilan ja auringon suhteen. Autopaikka oli näppärästi hotellin alla, ja kun huone piti puolilta päivin luovuttaa pois, saimme laukut kätevästi autoon, joka sai olla parkkihallissa klo 14 asti. Sen jälkeen olikin jo hyvä siirtyä tekemään tuliaisostokset ja valua pikkuhiljaa kohti satamaa.

Yövyimme sataman lähistöllä Tallink Spa & Conference Hotellissa, joka oli näppärän matkan päässä sekä keskustasta, että vanhasta kaupungista. Lapsille kylpylähotelli oli todella ihanteellinen paikka, ja itse kylpylää odotettiinkin kovasti. Muuten emme sen kummemmin ottaneet mitään kohteita matkaamme. Riippuu tietenkin paljon lapsista ja lasten odotuksista, mutta esimerkiksi meidän, pikkukaupungissa kasvanut 5-vuotias, oli haltioissaan ihan jo urbaanista maastosta. Liikennevalot, pienet hiekkakujat ja puistoalueet, sekä lukuisat raput ja pientareet, joista sai kulkiessaan hyppiä, riittivät pitämään pikkumiehen tyytyväisenä. Samaa rentoutta ja hetkessä elämistä noudatimme ruokailujen suhteen. Kaupunki on täynnä ravintoloita, ja pysähdyimme syömään kun oli nälkä ja joimme kun oli jano. Mitään suuria gourmet-elämyksiä me aikuiset emme siis saaneet, ruokailun suhteen noudatime paljolti lasten mieltymyksiä, mutta listoilta löytyi perusvarmoja purilaisia ja pihvejä ranskalaisineen päivineen.

Keskiviikkoon mahtui kaupunkikierrosta, ja pieni vierailu tivolissa, jonka Niilo huomasi heti satamaan saavuttuamme. Olin hiukan skeptinen venäläistä tivolia kohtaan, mutta koska törmäilyautoilla ajaminen tuntui olevan pojalle niin tärkeää, päätimme toteuttaa toiveen. Lapset olivat hurjan väsyneitä, koska aamuherätys oli jo ennen viittä, ja päiväunista ei juuri ollut tietoakaan. Niinpä koko porukka hiljeni hotellihuoneeseen jo ilta kahdeksalta. Lapsille oli omat sängyt, ja tilavassa perhehuoneessa me linnoittauduimme miehen kanssa parisänkyyn läppärin ja Netflixin seurassa.

Torstaina olimmekin jo aamupalalla klo 7 jälkeen ja siitä suuntasimme kylpylän puolelle pulikoimaan. Kylpylän käyttö sisältyi hotellihuoneeseen, mutta hotellin uima-altaita suosii muutkin kuin hotellivieraat. Aamu on kuitenkin varattu nimenomaan hotellin asiakkaille, ja tilaa vesileikkeihin löytyi hyvin. Uimisen jälkeen pakkasimme tavaroita kasaan ja luovutimme hotellihuoneen pois. Ehdimme vielä keskustaan pienelle ostospyörähdykselle, ja lapset saivat molemmat jotakin kotiinviemisiksi. Tässä kohtaa tuli syötyäkin niin raskaasti, että jätimme laivan buffet-ravintolan suosiolla suunnitelmista, ja haukkasimme vain pientä välipalaa laivassa ennen automatkaa.

Tässä postauksessa oli meidän reissufiiliksiä noin niin kuin pääpiirteittäin. Ajattelin kuitenkin kirjoittaa teille myös ennemän sellaiseen matka-arvostelutyyliin. Mistä pidimme, mikä olisi voinut kohdallamme olla toisin. Mitä suosittelen, ja mitä teemme ehkä ensikerralla eri tavalla.
Vastailisin myös mielelläni kysymyksiin, jos teille tulee sellaisia mieleen! Eli mikäli matka lasten kanssa Tallinnaan on suunnitelmissa, laittakaa ihmeessä kysymyksiä tulemaan. On se sitten laivamatkasta, liikkumisesta, hotellista tai mistä vaan!

Tarjouksia ja tärppejä löydät Tallink Suomen Facebook-sivulta!

Arvatkaapas mitä mulla on tänään ohjelmassa!? Jep, pyykinpesua….

Loppu hyvin, kaikki hyvin! Niin siinä onneksi kävi!

Meillä on juuri nokka kohti minilomaa, mutta pienimmän henkilöllisyystodistuksen kanssa meinasi käydä huonosti. Passi nimittäin virui naapurikaupungin toimistossa eilen sulkemisajan jälkeen. Sinne se jäi, vaikka nouto oli laskettu ja suunniteltu parturireissun yhteyteen. Inhimillinen unohdus, kun ollaan väsyneitä ja mennään laput silmillä, voi näköjään unohtaa noutaa lapselleen tilaamansa pikapassin. 🙂

Mieheni otti yhteyttä heti Satakunnan poliisiin, ja puhelimen päässä oli heti varsin ymmärtäväinen naishenkilö. Muutama puhelu, sekä muutaman tunnin jännitys, ja lopulta yöpartio toi passin naapurikaupungista. Toki mulla kieltämättä ehti käydä mielessä lapsen salakuljetus matkalaukussa, valtion virkamiehen lahjominen jne. (=vitsi, en oikeesti osannut tehdä tai ajatella yhtään mitään), mutta onneksi asia ratkesi inhimillisyyden ja palvelualttiuden kautta. Ollaan varmaan loppu elämämme kiitollisuudenvelassa Poliisille!

Ja, nyt me nautitaan pari päivää perheajasta! Otetaan laput silmiltä ja keskitytään toisiimme. Pidetään hauskaa yhdessä – koko perhe! Se tulee nyt todella tarpeeseen!

Kesä ja mansikat kuuluvat olennaisesti yhteen, mutta mulla on joka vuosi myös kova tarve pakastaa mansikka-aikaa myös talven varalle. Tämä samainen määrä on pussitettu jo useampana vuotena pakkaseen, ja yllensä edellisen kesän marjoja jää niin, että mummu keittää niitä sitten hilloksi tai mehuksi. Viime talvena mansikat loppuivat pakkasesta jo vuoden vaihteessa, joten mietin tässä parhaillaan, pitäisikö satsi tuplata.

No, mutta ainahan tästä määrästä riittää herkutteluunkin, ja tänään teinkin jo päivällä brita-kakun pohjat valmiiksi jäähtymään. Olen kirjoittanut pienen kakun ohjeen aikoinaan vadelmalle, sen löydätte tästä  postauksesta. Mansikkainen ohjeversio pikku-britasta päätyi aikoinaan lehtijuttuun, joka tehtiin vanhasta kodistamme.

Tämä pieni kakku riittää hyvin muutamalle herkuttelijalle, mutta kaksinkertaistamalla ohjeen, saat tehtyä normaalikokoisia irtopohjavuokia hyödyntäen isommat kakkupohjat. Vastaavasti saat isommasta määrästä myös pellillisen, jonka voit jakaa kahtia, mikäli pidät enemmän suorakaiteen mallisesta kakusta.

Herkullisesta kakusta huolimatta, mun stressikäyrä osoittaa nyt totaalisesti kohti koillista. Just nyt voisin melkein repiä pääni irti, mutta yritän purkaa paineet tuohon mansikkakasaan, joka odottaa perkausta. Kerron teille myöhemmin, toivottavasti vaan saan kertoa sen onnellisen lopun! Pakko kai siihen on uskoa!

Ihanaa iltaa!