Keitot, kastikkeet, laatikot ja kiusaukset. Arkiruokien pyhä rinki, jota kierrätetään ainakin meillä jonkin sortin ikuisella jatkumolla. Arkiruuan pitää olla kohtalaisen nopeaa ja simppeliä, plussaa on tietenkin aina se, että ruokaa tehdään kerralla useamman päivän tarpeisiin. Koska silloin tällöin pää lyö tyhjää, ja ruokakierto toistaa itseään puuduttavalla tavalla, lähdin mukaan yhteistyöhön ja testaamaan Valion MiFU -ruokaraetta. Kyseessä on maitopohjainen paistonkestävä tuote, jolla voi korvata lihan tai tuoda vaihtelua perinteisiin ruokiin.

Suomessa on omaksuttu rahkojen ja raejuuston käyttö, mutta maitopohjaiset tuotteet lämpimän ruuanlaiton yhteydessä jää monella kermoihin. Näin meilläkin, vaikka muistan kyllä nuoruuden kasvisruokavuosien aikana käyttäneeni aika usein raejuusto esimerkiksi pitsassa. Raejuusto ei kuitenkaan kestä paistamista, eikä rakenne kuumentamista, joten tässä kohtaa MiFU tekee maitotuotteiden käyttämisestä erilaista.

Koska lähdin testiini helppous ja nopeus edellä, valitsin ruokalajiksi simppelin pastakastikkeen, joka pelastaa usein arkiruokakriisit. Pasta maistuu aina lapsille, ja täytyy myöntää, että luettuani kasan Donna Leonin kirjoja, omakin pastahampaani kolottaa ehkä entistä useammin.

Valio MiFUsta on saatavilla maustamattoman perusrakeen lisäksi sekä Meksikon pippuri, että Välimeren tomaatti, ja luonnollisesti valitsin testiini näistä jälkimmäisen.

Helppo ja nopea Pasta Mifunese

Purkki tomaattimurskaa (esim. Mutti Polpa)
Valio MiFU paistettava ruokarae, Välimeren tomaatti
Nippu tuoretta basilikaa
Muutama valkosipulinkynsi (maun mukaan)
Kirsikkatomaatteja
Suolaa
Mustapippuria
Lisäksi pastaa oman makusi mukaan. Meillä oli tällä kertaa putkispagettia.

Kuumenna pannu, ja ravista MiFU. Paista ruokaraetta 4-5 minuuttia välillä sekoittaen. Kuori valkosipulinkynnet, litistä ne puukolla ja pienennä makusi mukaan. Lisää pannulle valkosipuli, ja paista vielä hetki miedolla lämmöllä.
Lisää tomaattimurska MiFUn joukkoon. Purista kirsikkatomaatit rikki ja lisää ne kastikkeeseen. Lisää vielä hienonnettu basilika, ja anna hautua hiljalleen. Rouhi joukkoon mustapippuria, ja mausta kastike tarvittaessa suolalla.
Keitä pasta runsaasti suolatussa vedessä, valuta ja tarjoile heti kastikkeen kanssa.

Ruokarae oli mulle täysin uusi juttu, enkä ollut ennen kastikettani kokeillut tuotetta. Aika usein meillä muhii samaisessa kastikkeessa lihapullat, mutta yllätyin positiivisesti MiFUn helppoudesta ja nopeudesta. Vaikka olen lähestulkoon kaikkiruokainen, suutuntumalla on itselleni suuri merkitys, ja ruokarae vähän epäilyttikin aluksi. Pastan joukosta en kuitenkaan ruokaraetta suussani sen enempää huomioinut, enkä usko että se johtui pelkästään kovaan nälkään hotkaistusta annoksestani. 🙂

Valio MiFU on laktoositon ja sopii mielestäni hyvin kiireiseen arkiruokailuun, vaihtoehdoksi perinteiselle jauhelihalle, broilerille tai muille lihatuotteille. Samalla se antaa ehkä vaihtelua siihen totuttuun ruokajatkumoon, mitä monessa lapsiperheessä arkena harjoitetaan. Itse aion kokeilla ainakin tuota Meksikon Pippuri -makua tortilloiden seuraksi, ja sainpa hyvän täyteidean myös lihattomalle piirakalle esimerkiksi juhlia ajatellen.

Lisää tietoa Valio MiFUsta löydät täältä.

Arkea ja arkiruokaa; Herkullista maanantaita!

Yhteistyössä Valio MiFU ja

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Aurinkoista torstaita!

Täällä oli eilen vähän spesiaalimpi päivä, kun saatiin ystävä kylään. Spesiaali tarkoittaa tietenkin myös vähän parempaa ruokaa, ja pikkuisen parempaa satsausta itse ruokailuun. Vaikka olenkin vähän kattausfanaattinen, en minäkään ihan joka päivä jaksa taitella lautasliinoja ja panostaa ruokailuhetken visuaalisuuteen. Varsinkin kun lasten kanssa syödään keskenään, tuntuu aika turhalta syödä itse hopeisilla aterimilla, kun pikkuväki kuitenkin tahtoo Muumihaarukat tai -lusikat.

Oikeastiha arkiruuan ei tarvitse olla niin kamalan ihmeellistä, mutta itse ruokailusta voi silti yrittää rakentaa kauniin hetken, ja tätä yritän kyllä käytännössä toteuttaa vähintään viitenä päivänä viikossa. Silti se tuntuu jotenkin luontevammalta silloin, kun pöydässä istuu vieras ja ruokaankin on panostettu edes vähän enemmän.
Koska eilinen vedettiin kasvisruualla, eikä bataattikeitto nyt vaadi niin kovin kummoista panostusta, pöytään leivottiin vielä foccacian tyylinen vuokaleipä. Yrttejä, sormisuolaa ja rutkasti oliiviöljyä. Ja täytyy sanoa, että nyt kun sen leivän (ja vehnän) kanssa on pihtaillut, valkoinen höttö maistuikin aika ihanalle.

Harvemmin meillä myöskään herkutellaan jälkkärillä, mutta eilinen oli siinäkin poikkeus. Pavlova maistui taivaalliselta cappucinon kanssa ja kruunasi arkeen pienen juhlavan hetken.

Tänään jäinkin pohtimaan, olisiko oikeasti ihan paikallaan, että viikkoon katsoisi jonkun arkisen päivän ihan ennakolta, jolloin syötäisiin hiukan paremmin, tai ainakin vähän enemmän ruokailuun panostaen ja pidemmän kaavan kautta. Toki viikonloput ovat tähän otollisinta aikaa, mutta aika monessa taloudessa viikonloppukin sekoittuu arkeen töiden vuoksi. Itse ihailen eteläeurooppalaista tapaa syödä illallista isolla porukalla ja aikaa käyttäen. Ja hassuahan se on, että juuri noissa kulttuureissa, joissa viinikin on ihan tavallinen ruokajuoma ja ateriaan panostetaan niin arjessa kuin juhlassakin, tavataan huomattavasti vähemmän alkoholiongelmia ja negatiivista suhtautumista ruokaan, kuin meillä täällä suomessa. Onhan se nyt sanomattakin selvää, että kiireesti mikrossa lämmitetystä pasta-ateriasta tulee aika monelle huomattavasi huonompi mieli, kuin rauhassa (mutta iloisesti) perheen kesken nautitusta tuhdistakin ateriasta.

Ihanaa päivää joka tapauksessa! Ja nauttikaa siitä, mitä suuhunne laitatte! 🙂

Ajattelin jakaa teille välissä vähän kevyemmän ohjeen, joka sopii lounassalaatin korvikkeeksi tai vaikka alkupalaksi paremmalle aterialle. Kasviksia täytetään usein jauhelihalla tai muulla lihalla, ja päälle ripotellaan rutkasti juustoa, mutta nämä, täytetyt kesäkurpitsat, ovat tosiaan vähän köykäisempi versio. Ja täysin kasvisversio, eli lihan sijaan tarjolla on linssejä. Toki näihinkin sopisi vaikkapa fetajuusto päälle, mutta meidän jääkaapin uumenista ei löytynyt edes sitä.

Täytetyt kesäkurpitsat:

kesäkurpitsoja
linssejä
tomaattia
rutkasti valkosipulia
oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria

Liota linssit kylmässä vedessä ja laita kattilaan kiehumaan (ohjeen mukaan, mutta keitä pari minuuttia neuvottua vähemmän). Pese ja halkaise kesäkurpisat neljään osaan. Koverra sisukset ja silppua ne pieniksi.

Tee tomaatista pieniä paloja ja purista tai hienonna valkosipuli. Kuullota tomaatti, valkosipuli ja hienonnetut kesäkurpitsan sisukset pannulla oliiviöljyssä. Lisää mukaan kypsät ja valutetut linssit. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Anna kasvistäytteen ja linssien hautua, ja keitä kesäkurpitsaveneitä muutama minuutti suolalla maustetussa vedessä (Esikeitin kesäkurpitsoja, koska kokonaisuus on vähärasvainen ja helposti vain kuivuisi uunissa). Valuta kesäkurpitsat ja anna nesteen höyrytä pois. Lado kurpitsaveneet pellille ja täytä kasvis-linssi täytteellä.

Paista 200 asteessa kunnes täyte saa hiukan väriä.

Oikein hyviä lämpimänä, mutta napostelee näitä mielellään kylmänäkin seuraavana päivänä.

Ihanaa iltaa ystäväiset!

Nämä kirpsakat ja vilpoiset syyspäivät ovat kyllä ihan mahtavia! Aurinko on tosin paistanut viime päivinä niinkin ihanasti, että lisään loppuviikon to do -listaani ikkunoiden pesun! Äh, miten voikin olla niin likaiset pleksit!

Tänään kuitenkin vatsaa lämmitti lempeä bataatti-porkkanasosekeitto, ja mieltä hyvän ystävän seura. Huolella kypsytetyt kasvikset ja kermalla notkistettu keitto myös maistuu taivaallisen hyvältä. Syksy on ehdottomasti keittoaikaa, ja sosekeitot tuovat sopivasti vaihtelua arkeen.

Mun lemppareita on hernekeiton lisäksi purjo-perunasoppa, ja chili-bataattisoppa. Niin, ja tämä porkkanan ja bataatin pippurinen yhdistelmä. Makua ja energiapitoisuutta voi säätää helposti valitsemalla joko tavallisen kerman, ruokakerman tai kookoskerman. Itse oikaisin nyt maustettujen ruokakermojen avulla ja käytin sekä yrttimaustettua, että pippurimaustettua valmiskermaa. Makua saa lisää maustetuista krutongeista, tuoreista yrteistä ja pekonirullista.

Kasvissosekeitto parillakin eri tapaa. Lihaton ja lihallinen veriso kuvissa. 🙂

Ja hei; Lisäsin tuonne blogin oikeaan laitaan äänestyspäinikkeen! Indiedays blog awards -äänestys on jälleen käynnissä, ja blogini on ehdolla kategoriassa livinspace. Todella ihanaa, mikäli päätätte antaa äänenne blogilleni! Kiitos siitä!

Suloista iltaa!