appelsiini-suklaakakku

14.5.2015

Lupasin eilen kakun ohjetta, mikäli kakku onnistuu, ja koska kakku nyt ainakin makunsa puolesta onnistui ihan täydellisesti niin laitetaan ohje myös tänne. Ulkonäköön jäi hiukan toivomisen varaa, syynä varmaan se, että irrotin kakkureunuksen jo aamulla, ja kakku olisi voinut hyytyä ehkä vielä hiukan pidempään.

Ohjeen perustana on helppo ja herkullinen suklaakakku -postauksen resepti, mutta tällä kertaa vain muuntelin sitä hiukan yhdistäen appelsiinin ja suklaan. Tavallaan tämä siis on jonkinlainen Fazerina-kakku, eli oma suklaasuosikkini kakkuna. Alla oleva ohje on suora kopio aiemmasta ohjeesta, ainoastaan näillä appelsiinimuutoksilla.

 

Hyydytetty appelsiini-suklaakakku

pohja:

10 kpl Fazerina keksejä (yksi pötkö)
60g voita

täyte:

400g Fazerina suklaata tai muuta vastaavaa appelsiinilla maustettua suklaata
4dl vispikermaa
400g tuorejuustoa (esim. puolet appelsiinin makuista ja puolet maustamatonta)
3,5dl tomusokeria
1,5dl kaakaojauhetta
3 liivatelehteä
0,5 dl vahvaa kahvia

Hienonna keksit murusiksi joko käsin (esim. kaulin) tai koneella. Sulata voi ja sekoita keksimuruihin tasaisesti.
Rasvaa irtopohjavuoan reunus ja jauhota se tomusokerilla. Aseta reunus tarjoiluastialle ja painele keksimuru-voi -seos kakun pohjaksi. Laita tarjoiluastia ja reunus hetkeksi kylmään, jotta pohja kovettuu, eikä reunus enää liiku. Kun ei käytä irtopohjavuoan pohjaosaa, ei kakkua tarvitse siirrellä tai nostella astiasta toiseen.

Sulata suklaa ja laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.
Vatkaa kerma kevyeksi vaahdoksi.
Sekoita tuorejuusto notkeaksi kulhossa ja lisää joukkoon tomusokeri ja kaakaojauhe. Kuumenna kahvi kiehuvaksi ja sulata liotetut liivatelehdet kahvin joukkoon.
Anna liivateseoksen hieman jäähtyä ja lisää sula suklaa tuorejuuston joukkoon. Jatka sekoittamista ja lisää liivateliemi ohuena nauhana. Lisää lopuksi myös kermavaahto, ja sekoita koko ajan huolella.
Maista täytettä, ja lisää tarvittaessa tomusokeria.

Kaada täytemassa keksipohjan päälle ja tasoita pinta nuolijalla. Kopauta astiaa hiukan, jotta pahimmat kuplat poistuisivat. Nosta kakku jääkaappiin hyytymään vähintään neljäksi tunniksi. Koristele kakku mielesi mukaan.

Resepti on 12 hengelle ja alunperin tarkoitettu halkaisijaltaan n. 20-22cm leveään vuokaan, mutta määrä mahtuu siis vallan hyvin myös pienempään reunukseen. Oma vuokani on halkaisijaltaan 18cm ja korkeudeltaan n. 7,5cm (ihan Prismasta ostettu vuoka).

Myös tätä maustettua massaa voi käyttää täytekakun välissä.

Ehdottomasti herkullisin koskaan tekemäni kakku. Taivaallisen hyvää!

Leppoisaa helatorstaita!


lisää vihreää

13.5.2015

Melkein kuin perjantai. Ainakin mulla on vahvasti sellainen perjantaifiilis, ja ihan kivahan se on tässä keskiviikon kohdalla. Bonuksena se, että ollaan ihan koko perhe kotona tämän illan ja huomisestakin suurimman osan. Tuli helatorstai kyllä hyvään saumaan.

oksat

Valmistin juuri kakun jääkaappiin hyytymään. Suklaan ja appelsiinin pyhä liitto ei petä koskaan. Toivottavasti ei tälläkään kertaa. Jos kakku onnistuu, laitan ohjeen teillekin.

oksat2

Esikoinen sai viime viikolla pelikortit, kun ystäväni oli meillä kylässä. Nyt meillä onkin käytetty kaikki mahdolliset illat, joina osallistujia on tarpeeksi, ristiseiskan pelaamiseen. Tänään taidetaan ehtiä lätkimään useampikin peli. Hirmu jännää ja viihdyttävää!

Toin lisää vihreää sisälle. Josko nostattaisi keväistä fiilistä 🙂

Kivaa keskiviikkoiltaa!


Shoppailun ihanuus

13.5.2015

Taloustilanteen ollessa mitä nyt onkin, emme vältä kuulemasta kuluttamisen tärkeydestä. Talouden pelastamisen suhteen välttämättömänä nähdään rahan liikkuminen, palveluiden ja tavaroiden ostaminen. Toisin sanoen, rahan kuluttaminen.
Sen enempää taloustilannetta ruotimatta ajattelin kuitenkin kirjoittaa muutaman sanan shoppailusta, ostamisen ihanuudesta ja asiakaspalvelusta.

Meistä jokainen on joskus ostanut jotain. Pääasiassa kulutamme rahamme ruokaan ja kaikkeen muuhun elämisen perustarpeeseen. Ruokakaupan kassa toimii sananmukaisesti liukuhihnan lailla, ja sähkölasku putkahtaa postilaatikkoon sen enempiä ihmettelemättä. Varsinaisesti emme ehkä pidäkään ruokakaupassa käyntiä ja sähkön ostamista shoppailuna, mutta kaikki se ekstra, jonka päätämme hankkia noiden pakollisten lisäksi, mahtuu varmaan shoppailu-sanan alle.

Hankkiessani itse sitä niin sanottua ekstraa, koen ostavani tuotteen lisäksi jonkinlaisen elämyksen. Jotta ymmärtäisitte, mitä tarkoitan, annan esimerkin:
Olen pitkään haaveillut hankkivani lasisen lyhdyn tietyltä tuotemerkiltä. Koska lyhty on arvokas, ja sitä myydään nettikauppojen lisäksi vain pienissä yrityksissä, ei se ole tarttunut ruokakaupassa heräteostoksena mukaani. Matkustan Helsinkiin, ja piipahdan yhdessä suosikkiliikkeessäni Bulevardilla. Myymälä on täynnä erilaisia lyhtyjä, ja monia muita sisustustuotteita, jotka keikkuvat toivelistallani. Myymälässä on myös kauniisti esillä tyylisiäni vaatteita ja asusteita. Pidän putiikin fiiliksestä niin paljon, että hiukan kadehdin siellä työskenteleviä iloisia myyjiä, jotka huikkaavat heti oviaukosta astuttuani iloisen tervehdyksen. Katselen, hiplaan ja ihastelen. Haaveilemani lyhty on nostettu pöydälle, ja sen viereen on aseteltu lautasliinoja ja kukkamaljakko, johon myymälän henkilökunta on ostanut tuoreita kukkia. Leikkokukkia, joita täältä meiltä ei saa. Päätän ostaa lyhdyn. Kiikutan sen kassalle ja nappaan mukaani vielä paketillisen lautasliinoja ja kynttilän. Samalla kun myyjä kietoo ostoksiani silkkipaperiin, jokainen tuote erikseen, hän opastaa vielä lyhdyn säilytyksessä ja hoitamisessa. Kaikki ostokseni pakataan kauniiseen paperikassiin ja muutamien iloisten sanojen jälkeen jatkan matkaani. Ostin paitsi tuotteen, myös erinomaisen palvelukokemuksen.

Sanotaan, että ihminen rakentaa mielipiteensä myymälän viihtyisyydestä alle kymmenessä sekunnissa. Tässä ajassa aivomme päättävät pidämmekö näkemästämme. Esimerkissäni koin tämän tunteen vahvasti ja pidin myymälän tunnelmasta. Mielipiteeseeni vaikutti varmasti siisteys, esille pano ja tietenkin henkilökunnan käyttäytyminen. Itse ostotapahtumassa koin hankintani arvokkaaksi kauniin silkkipaperin kautta, ja paitsi ostamani esineet, kauniiseen paperikassiin pakattiin myös se tunne, joka minulle kokemuksesta jäi.

Viime viikkojen aikana olen kokenut myös hyvin erilaista asiakaspalvelua ja viihtyisyyden tunnetta. Mennyt sisään liikkeeseen, joka on tupaten täynnä tavaraa, sekaisin ja niin ahdas, ettei silmiini osu ainoatakaan täysin esillä olevaa tuotetta. Kysyessäni etsimääni, olen saanut vastaukseksi toteamuksen, jonka mukaan haluamani ei ole muodissa, eikä sitä sitä siksi löydy kyseisen liikkeen valikoimista. Ero on valtava. Tiedän, missä asioida jatkossa, ja mihin tuskin koskaan palaan.

pelargonia2

Koska asun itse kaukana kivijalkaputiikeista ja niistä hyvistä ostokokemuksista, olen usein nettikauppojen “armoilla”. Hyvin vastaavia kokemuksia olen kerryttänyt myös niiden suhteen. Esimerkiksi saanut parissa päivässä postipaketin, jossa ostokseni on kauniisti silkkipaperiin käärittynä, käsinkirjoitetun viestin kera. Koska itse ostaminen on tapahtunut netin välityksellä, minulle on pyritty lähettämään tuotteen lisäksi myös se positiivinen ostoelämys.
Aloinkin pohtia niitä pieniä seikkoja joiden avulla tätä elämystä on itselleni annettu. Ensimmäisenä tulee tietenkin mieleen kauniisti, mutta myös huolella pakatut tuotteet. Ensiarvoisen tärkeäähän on, että asiakas saa tuotteensa ehjänä. Paketeissa on joskus ollut jokin pieni muistaminen, kenties alle euron arvoinen tuote, ikään kuin vain pienenä karamellinä, joita putiikeissa monesti on kassalla. Ehkä jonkin tuotemerkin kortteja tai kuvasto, käsinkirjoitettuja viestejä, joissa kiitetään asiakasta, tässä tapauksessa minua, ja toivotellaan esimerkiksi hyvää joulua, sekä erilaisista tuotekuvista tehtyjä kortteja, joihin on valmiiksi painatettu teksti, jossa niin ikään kiitetään minua ostoksen tekemisestä. Kovin pieniä juttuja joilla kuitenkin on valtavan suuri merkitys.
Tässä taannoin tein tilauksen kotimaiselle yritykselle, joka myy omien tuotteidensa lisäksi konseptiin hyvin istuvia muita tuotemerkkejä. Verkkokauppa oli selkeä ja visuaalisesti miellyttävä, kuten myös näkemieni kuvien perustella yrityksen omat myymälät. Tilasin kaksi tuotetta ja parin viikon odottelun jälkeen sain vihdoin viestin, jonka mukaan tilaukseni oli saapunut lähimpään postiin. Postista sain käsiini muovisen lähetyspussin (tilaukseni ei sisältänyt mitään särkyvää), jonka sisältä paljastui vielä kaksi erillistä läpinäkyvää muovista pussia, joihin tuotteeni oli pakattu. Näistä pakkauksista molemmat olivat repaleisia, mutta tuotteet niiden sisällä (tai ainakin osittain sisällä) olivat kuitenkin ehjiä. Käytännössä siis mitään valitettavaa ei ollut. Mutta silti!
Avattuani pakkauksen ja löydettyäni sekä lähetyslistan, että kaksi repaleista pussia, koin hirvittävän voimakkaan vihaisuuden tunteen. En siksi, että minua nyt asiakkaana kohdellaan muka huonosti, kun en saa silkkipaperia tai kiitosta, vaan siksi, että yritys oli selvästi erottanut nettiostamisen konseptinsa tyylistä. Ja, tämä on mielestäni jotain sellaista, jota nykypäivänä ei kannata tehdä! Asiakaspalvelua on mahdollista postittaa asiakkaalle, on mahdollista antaa positiivinen ostoelämys ja tehdä alle kymmenessä sekunnissa se positiivinen vaikutelma. Kun kansa kuluttaa yhä harkitummin, ja verkko-ostaminen ulkomailta yleistyy, niillä pienillä teoilla kannattaa antaa yrityksestään mahdollisimman positiivinen kuva.
Mikäli nimittäin tämä jälkimmäinen ostotapahtuma siirrettäisiin kivijalkaputiikkiin, menisi se jotakuinkin näin: Astun liikkeeseen, nostan hyllystä tai tangosta haluamani kassalle, asetan korttini maksupäätteelle, jonka aikana myyjä nappaa henkselipussin rullasta, ja lopulta ojentaa pussiin pakatun tuotteen käteeni kuitin kera. Kaikki tämä tapahtuu ilman minkäänlaista ylimääräistä sananvaihtoa, ilman minkäänlaista positiivista kokemusta ympäröivästä tilasta. Ymmärrättekö, mitä ajan takaa? Asiakaspalvelu on kaiken perusta, käytiin kauppaa sitten kasvotusten tai netissä!

pelargonia

Tämän tekstin esimerkit koskevat pieniä kotimaisia yrityksiä, ei niinkään ruotsalaisjättien palvelua tai asiakaspalvelua. Ne ovat asia täysin erikseen. Mutta, koska postauksen alussa jo viittasin oman maamme taloudelliseen tilanteeseen, näen nämä pienet kotimaiset yritykset asian ytimessä. Asiakaspalvelu on loistava kilpailuvaltti ulkomaisiin yrityksiin verrattuna. Kun kotimainen yritys erottuu edukseen ulkolaisista jättifirmoista, ollaan aina lähempänä sitä mahdollisuutta, että tuemme suomalaista työtä ja suomalaisia yrityksiä.
Hyväkään asiakaspalvelu ei paikkaa huonoa tuotetta tai valikoimaa, mutta hyväkin tuote ja valikoima saattaa kärsiä huonosta asiakaspalvelusta.

Niin, ja olisi toki kiva kuulla myös teidän mietteitä asiasta! Onko ostamisen tarvekaan olla kovin elämyksellistä, vai riittääkö, että saa rahaa vastaan haluamansa tuotteen?

Kuvan pelargonia ei liity tekstiin millään tavalla. Paitsi, että ostin sen tänään – ja sain hyvää asiakaspalvelua.


kesät talvet

12.5.2015

Pieni vihreä täplä keittiön pöydällä. Valkovuokot eivät enää jaksa kukkia maljakossa, joten luovutin ja siirsin pienen talvella hankkimani viherkasvin keittiön pöydälle. Kohta kukkia saa maljakkoon jo omasta penkistä, mutta siihen asti pitää olla luova. Sanomattakin kai selvää, että pioniaikaahan tässä odotellaan.

Aloin samalla pohtia, onko keittiön taljat turhan talviset keväiseen keittiöön tai kesää ajatellen, mutta koska pidän niiden väreistä ja pehmeydestä, saavat ne olla paikallaan jatkossakin.

myrtti 5

Kenties kodin sisustusta pitäisi vähän muutella vuodenaikojen mukaan, mutta tiedättekö, kun mä olen hirveän laiska tekemään sellaista. Toisilla on kesäverhot ja jouluverhot erikseen, mutta meillä ei ole edes verhoja. Sisustustyynyjen tai niiden päällisten vaihtaminen keväällä tai syksyllä ei muuten vain istu luonteeseeni. Olen ihan älyttömän laiska, mitä tulee sisustamiseen ja sisustuksen kausipäivittämiseen. Toisaalta, en koe asiasta minkäänlaista ongelmaa. Jos viihtyy kodissaan vuoden ympäri riippumatta sohvatyynyjen sävyistä tai verhojen kuvioinnista, se kai riittää. Vaihdellaan ja päivitetään sitten kun siltä alkaa tuntua. Toistaiseksi meillä näyttää kesät talvet jokseenkin samalta.

myrtti 1 myrtti 4 myrtti 8myrtti 7

Taas aurinko alkaa pyrkiä esiin pilvien lomasta. Muistuttaen samalla, että jonkinlaisen kausipäivityksen kotiin voisi loihtia yksinkertaisella ikkunanpesulla. Taidan kuitenkin kohdistaa toistaiseksi katseeni lasin läpi, ja jättää itse lasin tuijottamisen myöhemmäksi. 😉

Ihanaa tiistaita!


jätskikakku

11.5.2015

Instagramiin jo eilen laitoinkin kuvaa ensimmäisestä äitienpäiväkakustani. Toki kakkua meillä on äitienpäivänä ollut ennenkin, ja sitä on syöty milloin missäkin, mutta tämä kakku oli laatuaan ensimmäinen; Nimittäin mieheni tekemä. Tai ainakin osittain.

Nopea idea tuli illalla, ja ryhdyimme vähän koko perheen kesken leivontapuuhiin. Vaikka mieheni on etevä sämpylänleipoja ja pitsaleipuri, niin täytyy sanoa, että sokerileipurista tuo mies on kaukana. Ihan jo käsite kakkuvuoka oli oli outo. “Eikö se tehdä pellille, ja leikata siitä ympyröitä?” Tästä oli hyvä lähteä! 🙂

Niilon tehtävä oli voidella vuoka, ja minä lupasin itse vatkata. Mies siis sekoitti mulle kuivat aineet kulhossa. Suolaa taisi mennä kaksinkertainen määrä, koska jotain huomasin miehen jauhokasasta paniikissa nyppivän pois. Kun vihdoin sain taikinan vuokaan, pääleipuri totesi unohtaneensa leivinjauheen. No, ei muuta kuin taikina takaisin kulhoon ja leivinjauhe sekaan. Kun sitten totesin että taikinasta tuli vähän tavallista löysempää, nauroin kippurassa, kun mies totesi tehneensä kaiken ihan ohjeen mukaan, että siitä ei ainakaan johdu. Meillä oli kyllä hauskaa kun odoteltiin, hyytykö kakku uunissa ollenkaan.

Koska emme olleet varautuneet leivontaan, ei meillä tietenkään ollut mitään täytteitäkään. Koko perhe autoon, ja naapurikaupunkia kohti, jossa oli Siwa avoinna. Kaupan tiskissä oli mansikoita, mutta mielestäni jo turhan tuorehilloksi muuttuneita, joten vaihtoehtoja jäi aika vähän. Pakastekaapista löytyi kuitenkin herkku trioa ja keksihyllystä Marianne-täytekeksejä. Niinpä me palattiin kotiin autossa pahasti sulanut jäätelö ja keksit kainalossa.

Kakku kolmeen osaan ja jätskiä, sekä keksinpaloja joukkoon. Ja, siitä tuli kuulkaas elämäni paras kakku! Kakuista rakkain, ehdottomasti!

Lapsetkaan ei laittaneet yhtään pahaksi kun sanottiin, että nyt saa syödä niin paljon kakkua kuin jaksaa. Tämä kun ei kauaa säily. Jostain ihmeen syystä tosin jäätelö hävisi lautasilta kakkupohjaa nopeammin. Aterioinnin loppupuolella mies sitten totesi, että hitto kun on suolainen kakku! 🙂

Paras äitienpäivälahja ikinä! ❤

 

 


blingbling ja harakkageeni

11.5.2015

Maanantaitervehdys! Edessä on monellakin tapaa hiukan erilainen viikko, ei ihan tavallinen viiden arkipäivän putki ennen viikonloppua. Helatorstai katkaisee arjen, mutta sen lisäksi meillä on loppuviikolle myös hauskoja menoja kuten yhdet häät ja ystäväni syntymäpäiväjuhlat. Asennoidun siis tänään sillä fiiliksellä, että jos tulevasta viikosta on tulossa mukava, se ei voi viikon ensimmäisenä päivänäkään olla kovin ankea! Ei vaikka aamulla vihmoi vettä, ja kaikki tietokoneesta lähtien tuntui olevan mua vastaan.

Oltiin tosiaan lauantaina käymässä siskollani, ja kun aamulla lähdettiin kohti pääkaupunkiseutua, täällä piiskasi vettä ja oli kylmä kuin mikä. Illalla kun palattiin kotiin, aurinko lämmitti auton tuulilasin läpi ja maisema oli puhjennut vihreäksi. Tuli ihan sellainen fiilis, että nyt se kevät on täällä. Hehkutin miehelle loppumatkan puiden lehtiä, vihreän sävyjä, ja vastakylvettyjen peltojen ihania traktorin tekemiä kuvioita, jotka hyväilevät “pikkuisen” kontrollifriikkiä silmääni.

No, tänään aamusta näytti sitten taas aika epätoivoiselta, kylmältä ja kolealta, mutta kyllähän se aurinko sieltä esiin tuli. Esiin on puskenut myös siitepölyallergia, joka saa silmät ja nenän vuotamaan, ja edelliset plus korvat kutiamaan. No, se on hinta, joka keväästä pitää vain maksaa.

mos mosh 7

Muistanette viihdyn farkuissa -postauksesta, kun mainitsin, että mulla on Mos Moshin vastaavat farmarit myös toisessa sävyssä. No, ne on nämä harmaat. Näissä paljetit on kivat kuparin tai paremminkin pronssin väriset, ja tuovat siis hiukan sitä blingiä arkeen. Tosin koko viikonloppu meni oikeastaan tällaisessa asussa. Sopii siskontytön synttäreille ja kotona vietettyyn äitienpäiväänkin ihan hyvin! 🙂

mos mosh 4

Siskonmies hiukan lauantaina naureskelikin näitä mun ballerinoja. On kuulemma kunnon blingbling-kengät. No, onhan ne. Samalla tajusin, että vuosia hukassa ollut harakkageenini on tainnut nousta esiin. Enää en tunne minkäänlaista vaikeutta käyttää koruja, tai jotakin kimaltavaa. Saati, että kokisin hankala ostaa tyttärelleni vaaleanpunaista, tyllistä tai kimaltavaa päällepantavaa. Ehkä piti vain löytää se oma tapa käyttää koruja ja sitä ekstraa, ja sitä kautta sitten tuo tytöstely myös lapsen kanssa helpottui. Muistan kun siskoni osti Klaaralle silloin heti vaaleanpunaisen bodyn jossa oli tylli-tutu vyötäröllä. Sanoin napakasti, etten varmasti pue tota koskaan lapselleni, ja pidinkin sanani vappunaamiaisiin asti. No, nyt tuollaiset ei pistä kyllä silmään yhtään. Ehkä meillä on nykyään naamiaiset joka päivä! 🙂

mos mosh mos mosh 5mos mosh 11 mos mosh 6

farkut|Mos Mosh
pusero|By Pias’s
kaulakoru|O-Ou art|saatu
rannekoru|Sence Copenhagen
ballerinat|I Love my Ballerinas

Hurjan kivaa viikon alkua teille kaikille. Toivottavasti aurinko paistaa ja mieli on keväinen!


koko kevät hiuksia

10.5.2015

Muistanette kuvauspäivän josta taannoin kerroin? Sen johon jouduin lähtemään hiukan huonokuntoisena. Kyseessä oli tosiaankin Indiedays ja TREsemmé -yhteistyö, jossa Suomen Lead Stylist Taavi Vuokkovaara loihti erilaisia lookeja niin mulle, kuin kolmelle muullekin bloggaajalle. Kuvauksissa mukana olivat myös blogit Mariannan, Just My Imagination ja Life of Silja. Vaikka edustinkin tätä vähän vanhempaa genreä (taivas, mutta tunsin itseni koko kuvausryhmän keskellä vanhaksi!), ei mulle suinkaan sentään permanenttia rullattu, vaan ne itselleni luodut lookit olivat hyvinkin oman näköisiä ja oloisia. Tässä blogissa tulette siis näkemään tutorial-videot rentoon boho-nutturaan sekä huolettomaan rantalookiin. Muista blogeista voi bongata esim. ohjeet näyttäviin Hollywod-laineisiin, festarityyliin ja muihin upeisiin kampauksiin.

Indiedays_Tresemme_Day2_BTS-32Indiedays_Tresemme_Tuotteet-17

Toukokuun aikana tulettekin saamaan rutkasti hiustutorial matskua mukana olleista Indiedays-blogeista. Simppeleitä ohjeita ihanien kampausten tekoon ihan kotioloissa. Kaikki kuvausten kampaukset tehtiin TRESemmé Perfectly (un)Done -sarjan tuotteilla. Perfectly (un)Done -sarjan tuotteet sisältävät silikonittoman shampoon ja hoitoaineen sekä Sea Foam -muotovaahdon ja Sea Salt -suolasuihkeen. (Nämä ovat siis niitä, joita kerroinkin jo rennot laineet kiharruspuikolla -postauksessa käyttäväni.) Kuten tuotteiden nimistä voi päätellä, näillä haetaan hiuksiin sellaista luonnollista karheutta ja ilmavuutta, jota meidän suomalaisten hiuksissa harvemmin luonnostaan on. Lisää tuotteistakin tulette kuitenkin kuulemaan jatkossa enemmän.

Indiedays_Tresemme_Day2_BTS-43 Indiedays_Tresemme_Tuotteet-19

Vaikka tuo päivä oli ihan sairaan raskas ja olo ihan järkyttävä, niin ihan kaikki ei sentään mennyt ohi. Tapani ja käsitykseni hiustenlaitosta muuttui tuolla reissulla ihan totaalisesti. Sain niin paljon hyviä vinkkejä ja oppeja ihan tupeerauksesta lähtien. Ja ehkä parasta oli kuitenkin se, että opin laittamaan hiuksiani rennosti. Siis ei liian sliipatusti, vaan tarpeeksi huolettomasti ja luonnollisesti. Tiedätte varmaan sen tunteen, kun näyttää ihan hemputin helpolta kun kampaaja tekee kampauksen, mutta sitten kun koitat itse, niin siitä ei tule mitään. No, tällä kertaa mä sain itse tehdä ammattilaisen opastuksella ja eihän se niin ihmeellistä lopulta ollutkaan. 🙂 Tuota parin kolmen pinnin nutturaa on tullut käytettyä aika usein, ja se on ihan älyttömän helppo tehdä! Mutta, siis toukokuun aikana saatte tekin hiukan ohjeistusta kesäkampauksiin videoiden ja vinkkien muodossa!

Pienenä esimakuna Jannin video tähän loppuun. Kaikki pätkät tulee myöhemmin löytymään TRESemmé Suomen Youtube-kanavalla, ja sieltä voikin jo käydä katselemassa AVAn Mallikoululaisten sekä Just My Imagination ja Life of Silja -bloggaajien tutorial-videoita.

Mukavaa äitienpäivän jatkoa! Mulla on nyt maha niin täynnä kakkua, että kohta halkean!


äitienpäivänä

10.5.2015

Äitienpäivänä tunteet on aina hiukan herkässä. Niin ne on tänäänkin. Elämässä on niin paljon asioita, jotka huojuvat korttitalon lailla, muuttuvat ja joutuvat koetukselle. Silti rakkaus lapsiin on jotakin niin vakaata ja pysyvää, että sen voimaan voi nojata elämäntilanteesta tai olosuhteista huolimatta ihan aina.

aiti1

Äitienpäivä on myös kiitollisuuden juhla. Kiitollisuutta äidistä ja äitiydestä.

Näissä tunnelmissa siis tänään. Lahjaksi sain Niilon tekemän kaulakorun ja Klaaran koristeleman tyynyliinan. Parhaita juttuja elämässä.

Kaunista äitienpäivää kaikille. ❤︎


viikonloppua

08.5.2015

Koti on siivottu ja kaiken kruunaa ulkoa haetut valkovuokot, joita on tänä vuonna ihan älyttömästi. Tosin niiden kukinta alkaa kai tulla jo tiensä päähän, hyvä kun vielä äitienpäivänä saa kimpun kestämään.

Huomenna lähdenkin ajelemaan siskolleni, joten on kiva, että illalla vastassa on siisti koti. Siitä on hyvä siirtyä äitienpäivään.

Loistavaa viikonlopun aloitusta ihanat!

 

 


Rennot laineet kiharruspuikolla

08.5.2015

Arkimeikki -postauksen kommenteissa kyseltiin kovasti erilaisten meikki- ja hiuspostausten perään. Kuten arkimeikki -postaukseen, idea tähänkin syntyi aamulla kylppärissä. Hiukan siis juttua siitä, miten mulla on tapana laittaa hiuksiani ja miten rennot laineet syntyvät helpoiten.

Ehdottomasti helpoin tapa saada kiharaa hiukseen on kääriä kuontalo lämpörullien päälle. Me kuitenkin tiedetään kaikki, että usein rullakampauksesta tulee liian “hieno”. Liian kihara, liian sliipattu ja liian klassinen. Lämpörullakiharat sopivat juhlaan, kampausten pohjalle ja klassisen lookin metsästäjille, mutta rennot laineet on paljon neutraalimmat, huolettomammat, ja ehdottomasti hippikesää ajatellen, just se oikea hiuslook! Rennot laineet näyttää mielestäni parhailta juuri silloin, kun hiukset ovat sen näköiset kuin bikinimainosten rantamisuilla. Muka meriveden karhentamat ja tuulen taivuttamat. Hyviä esimerkkejä nuo blogissa pyörivat H&M:n mainokset! 😉

Kolme vuotta sitten keväällä kyselin teiltä mielipiteitä erilaisista kiharrus- ja laineraudoista. Olin tuolloin päättänyt hankkia  jumbokihartimen, mutta kommenttiboksissa sain todella paljon vinkkejä opetella tekemään kiharat ja laineet suoristusraudan avulla. Pidin kuitenkin pääni, ja ostin kiharruspuikon, koska suoristusraudan käyttö laineiden loihtimiseen tuntui musta ylivoimaisen vaikealta. Ja, niinhän se tuntuu vieläkin, mutta se ei haittaa, koska tällä puikolla saa ihan mahtavaa jälkeä.

Toisin kuin voisi luulla, tällä jumboraudalla taivuttelee kyllä lyhempääkin hiusta. Esimerkiksi supermuodikas pitkä polkka saa ihan uuden fiiliksen kun latvioja taivuttelee hiukan sinne tänne. Suosittelen siis lämpimästi vastaavan raudan hankkimista (tätä samaa myydään yhä), mikäli haikailet rennon kampauksen perään. Mikäli taas teet loistavat laineet suoristusraudalla, niin fine! Olet taitava! 🙂

rennot laineet 3

Alla kuvaa lähtötilanteesta VS toinen puoli hiuksista käsitelty. Pesin hiukseni eilen, mikä tuntuu nyt pidennysten laiton jälkeen tapahtuvan tooosi harvoin, sillä tuon hiusmassan kuivuminen ottaa aikaa. Enemmän Rapunzelin pidennyksistä voit lukea tästä postauksesta.

Tällä kertaa siis käsittelin koko hiusmassan kiharruspuikolla, enkä oikaissut niillä lämpörullilla edes alimpien tai takimmaisten hiusten kanssa, kuten rennosti laineilla -postauksessa tein. Niinpä lopputulos on tällä kertaa vielä rennompi ja ehdottomasti myös luonnollisempi.

Se, mitä kukin tykkää käyttää kampauksen pohjalla on vähän makuasia. Itse sain taannoin TREsemmé:n tuotteita erään yhteistyön kautta, ja olen nyt ihastunut kovasti niihin. Kerron näistä kuitenkin myöhemmin lisää! Mitä itse yleensä raudalla tehdyn kampauksen pohjalla käytän, on lämpösuoja, ja jokin pitoa antava tuote, mikäli sellaista ei jo lämpösuojassa ole mukana. Tavallinen muotovaahto on mielestäni ihan loistava tämänkaltaiseen kampaukseen. Koska pidennykset muotoutuvat, ja pitävät muotonsa, paremmin kuin oma hius, en yleensä sivele muotoilevaa tuotetta noihin pidennysten latvoihin ollenkaan.

Se, mikä itselläni suoristusraudan käyttämisessä kihartimena tökkii ehkä eniten, on, etten osaa työskennellä peilin kautta. Yksinkertaisesti aivoni ei käännä nähtyä automaattisesti ja tuloksena on täysi kaaos. Ehkä palanut korvalehti tai kärventynyt otsa bonuksena. Jumboraudalla taasen suuntia ei tarvitse miettiä, ja mikä juuri huolettomassa kampauksessa on parasta, saat aina paremman tuloksen kun hiusosioita ei ole kaikkia taivutettukaan samaan suuntaan. Voit siis rauhassa kääriä hiuksia raudan ympärille missä suunnassa tahansa!

rennot laineet 1

Raudalla kihartamiseen on siis aika yksinkertaiset ohjeet:

1. levitä hiuksiin valitsemasi pohjustustuotteet (suoja/pito)
2. Käännä eri kokoisia hiusosioita raudan ympärille ja anna hiuksen hetken aikaa lämmetä. Jatka kunnes koko hius on käsitelty
3. Älä yritäkään aloittaa kihartamista  täysin tyvestä. Tulos on luonnollisempi, kun kiharrat enemmänkin latvoja.
4. Nostele hiuksia rennosti, jotta kiharat rikkoutuisivat. Viimeistele halutessasi kevyesti hiuslakalla.

rennot laineet 4

Jeps, eli semmoinen siivouspäivän kampaus tästä tuli. Mutta minkäs sitä postausidealleen voi. Itse asiassa tässä kävi vähän hassusti, kun en ehtinyt aamulla kihartamaan kuin tuon toisen puolen, ja sitten piti lähteä viemään poikaa kouluun. Samalla tajusin, että pitää käydä kaupassa. Pyykinpesuaine ja tiskiaine oli molemmat loppu. Niinpä mä viiletin tuolla kylillä toinen puoli päätä kiharrettuna ja toinen suorana. Mutta nyt on hyvä ryhtyä siivoilemaan kun on tukka hyvin! 🙂

Ihanaa perjantaita!