Muistuttelen, että tämän päivän ajan, eli lokakuun loppuun, on vielä aikaa tavoitella Talven taikaa -kirjaa!
Arvontapostaukseen pääset tästä. Käy jättämässä lyhyt kommentti ja olet mukana arvonnassa!

Korostan vielä, että vaikka moni onkin kommentissaan joulua hehkuttanut ja joulukirjastakin maininnut, ei Ilonan opus ole puhtaasti joulukirja, vaan kaunis teos täynnä ideoita koko pitkään talveen, aina pimeästä syksystä kevättalven juhliin ja valoon.

Mukavaa lokakuun viimeistä!

 

Kaikkien muuttolaatikkojen ohessa kannoimme viikonloppuna uuteen kotiin jo hieman jouluakin. Ei liikaa, tontut kurkkivat vasta ikkunoiden takana, mutta pieninä yksityiskohtina ja talvisena tunnelmana. Vähemmän on enemmän tässäkin lajissa! Tänä iltana, kun viimeinenkin kenkälaatikko on kannettu uuteen osoitteeseen, avaamme glögikauden ja maistelemme ensimmäiset piparkakut.
Mutta, koska tervetulleeksi on toivotettu jo joulukin, tai ainakin joulun fiilistely, raotetaan ovia myös teille!

Olohuoneen nurkkaan on viritetty pieni blogicorner, viihtyisä työpiste siksi aikaa, että oikea työhuone saadaan myös käyttöön. Täältä käsin päivittyvät myös blogipostaukset. Helposti siirreltävät tuolit löytyvät Hobby Hallin mallistosta. Näille löytyy aina paikka, ja todennäköisesti ne liittyvätkin jonakin päivänä keittiön sekalaiseen tuoliseurakuntaan. Hobbarilta on myöskin tumma jielde-tyylinen lattiavalaisin. Kaikessa yksinkertaisuudessaan juuri sitä, mitä valaisimen pitääkin olla. Helposti yhdisteltävissä huoneeseen kuin huoneeseen – tunnelmasta toiseen.
Olohuone on vielä kovin keskeneräinen, eikä varmasti tärkeysjärjestyksessä nyt se ensimmäinen huone. Onneksi kynttilät ja havut kääntävät silmän pois vähemmän miellyttävistä yksityiskohdista ja luovat omaa tunnelmaansa.

Yläkerran makuuhuoneet sen sijaan ovat tärkeysjärjestyksessä aivan kärkipäässä. Tässä makuuhuoneessa olen nyt nukkunut kolme yötä kuin tukki. Puhtaisiin valkeisiin pellavalakanoihin on ihana käydä nukkumaan. Todeta illalla viimeiseksi ja aamulla ensimmäiseksi, että nyt olen onnellinen. Olen todellakin tullut kotiin!

Hobby Hallin paksut lakanat eivät juuri päiväpeitteitä seurakseen kaipaa, ja hyvä niin. Suuri plussa tavallisille pussilakanoille, joissa ei ole turhia nyörejä tai neppareita – nämä ovat nykyisin harvassa. Lakanat voi nimittäin mankeloida huoletta, ja se jos mikä tekee ainakin minut iloiseksi!
Tumma lattiavalaisin sopii oikein hyvin myös makuuhuoneen tunnelmaan. Sulassa sovussa rautasängyn ja Vanhan Rouvan kanssa. Blogini uudemmille lukijoille tiedoksi, että vanhalla rouvalla ei suinkaan tarkoiteta tämän talon emäntää, vaan vanhaa ruusukuvioista kaappia, jota ehdinkin reilun puolen vuoden eron aikana kaivata ihan suunnattomasti!

Huoneista korkein, yläkerran toinen makuuhuone, on lasten valtakuntaa. Tai tässä vaiheessa vielä lähinnä yhden lapsen valtakuntaa. Korkea tila saa kerrossängynkin näyttämään melko matalalta, mutta kunhan sisustusta ja kalustusta ehditään laittaa enemmän, tulee varmasti kaikki tila hyödynnettyä.
Lastenhuoneeseen muuttavat myöskin tontut marraskuun aikana. Edellyttäen tietysti kiltin lapsen läsnäoloa!

Niilon uudet peuralakanat ovat enemmän kuin ihanat. Samaa mieltä ovat sekä äiti että poika. Vaikka nukkujia onkin vain alapedille, pidän siitä, että koko sänky on kutsuvan näköinen. Kerrospetihän toimii meillä vierasvuoteena, sillä kokonsa puolesta siihen mahtuu kaksi aikuistakin yöpyjää. Päällekäin nostetut sängyt muodostavat myös suojaisan majan huoneen pienelle asukkaalle. Valkoiset pellavalakanat toimivat myös tässä tilassa, ja niiden fiilis on helposti muunneltavisa pienin tekstiilein.
Lisää väriä muuten viileän vaaleaan huoneeseen saadan, kunhan kaikki Lego-korit kannetaan yläkertaan.

Tässäpä joitakin tunnelmia uudesta kodista. Tätä, ja uudenlaista asumista sekä elämistä, on tiedossa siis jatkossakin. Uusi koti muovautuu näköiseksemme pikkuhiljaa ja arjen mukaan.

Tuolit, lattiavalaisin, valkoiset pellavalakanat sekä peuralakanat löytyvät Hobby Hallin valikoimista. Tuotteet blogin kautta saatuja.

 

Tuossa jo eilen ja tänään sainkin muutaman kyselyn lattian maalaamisista, ja sävyvalinnasta. Laitetaan siis aiheesta oikein erillinen postaus, ja poistetaan väärät käsitykset!
Valintojen vaikeutta -postauksessa kerroin nopeasti tekemästämme lattiamaalin sävyvalinnasta. No, vaikeaa se olikin, sillä metsään menimme harmaan sävyn kanssa ja pahasti. Parin päivän kuluttua maalaamisesta lattia oli nimittäin sininen. Ei hyvä, liian kylmä ja silmiinpistävän sinisävyinen. Samaan aikaan päätimme toteuttaa muuton käytännön syistä jo hieman aiemmin ja välttää muiden nurkissa asumiset. Nopea soitto Tikkurilan Maalilinjalle, ja olimme huomattavasti viisaampia. Neuvojen mukaan Betoluxin päälle sai parin kuivumispäivän jälkeen maalata Akvaa, ja sitähän sitten sudittiin. Maalarinvalkoisena kuitenkin. Tai hienommalta nimeltään sävyä höyry.
Suunnanmuutos miellytti jopa miestä, joka aluksi oli harmaiden lattioiden kannattaja. Maalarinvalkoinen on sen verran viileä, että näin talvisen kylmässä valossa lattiat melkein näyttävätkin harmailta.

Lattiat kuivuivat nopeasti, ja maalipinta on kestänyt hyvin rullautumatta huonekalujen painon. Tosin, valta osa huonekaluista on vieläkin varastossa tai keittiössä, jossa edelleen komeilee ei niin kaunis laminaattilattia.

Mitä tuon Akvan kestävyyteen ja peittävyyteen tulee, oli moni lukemani negatiivinen kokemus parkettien maalaamisesta. Näissä hommissa Betolux Akva oli joissakin tapauksissa uuttanut puun lämmintä sävyä itseensä, tai peittävyys oli huono. Meillä oli kuitenkin pohjana oikea maalia itseensä imevä lautalattia, ja maalilinjan asiantuntijan mukaan Akvan kestävyys on entistä parempi, kun alla on tuo perus Betolux. Luonnollisesti omaan silmääni ei ihan kauheasti otakaan, vaikka lattia aikojen kuluessa hiukan kuluisikin.
No, minä mikään maalariasiantuntija ole, jokainen kai tekee kuten itse parhaaksi näkee. Ja itse kun tekee, saa sitä mitä tulee.

Mikäli siis hakusessa on sinertävän harmaa vaalea maalisävy, on tuo Tikkurilan G498 oikein hyvä vaihtoehto. Se on sinisyydestään ja harmaudestaan huolimatta todella vaalea. Meitä tämä valkoinen miellytti kuitenkin huomattavasti enemmän. Ja kas, kaikkien koettelemusten jälkeen meillä on ne valkoiset lautalattiat, joista minä haaveilin! Mies epäili salaliittoa, mutta mene ja tiedä.

Tunnelmallista talvi-iltaa teille!

 

Lumivalkean viikonlopun jälkeen joulu ei tunnu lainkaan niin kaukaiselta, miltä se muuten lokakuun lopussa saattaisi tuntua. Kivan yhteistyökuvion merkeissä olen itse saanut fiilistellä joulua jo jonkin aikaa – itse asiassa ensikosketus tuli palmupuiden katveessa!

Meni jonkin aikaa, että Hobby Hall oli ainakin itselleni vieras ja kaukainenkin yritys. Alkusyksystä tupsahti postilaatikkoomme pitkästä aikaa Hobbarin kuvasto, ja hetken selailtuani yllätyin positiivisesti. Vaikutuksen tekivät industrial -tyyliset huonekalut ja kattava valikoima erilaisia valaisimia. Kun hieman myöhemmin minulta tiedusteltiin halukkuutta blogiyhteistyöhön, vastasin välittömästi myöntävästi. Oma näkemykseni on, että Hobby Hall on kokenut melkoisen nuorennusleikkauksen viimeisen vuoden aikana!

Sain luvan vilauttaa teillekin huomenna myyntiin tulevaa jouluteemaa. Ensimmäinen tuolikuva kolahti ainakin minun makuuni ihan täysillä!


Siinä, missä joululehtien sekaan on säilötty muutama Stockankin jouluinen kuvasto, jäävät myös nämä fiiliskuvat arkistoihini.

Lumen puhtaus ja valkeus taitavat olla ainakin osa meidän kodin jouluteemaa. Valkoisen ei tarvitse olla romanttista ja röyhelöillä höystettyä, vaan se saa näkyä yksinkertaisissa ja pelkistetyissä elementeissä.
Pidän myös perinteisen koritavaran päivittämisestä enemmän skandityyliin sopivaksi. Liian söpöt punoskorit korvataan säänpieksemillä tuohikoreilla, ja seinälle nostetaan valkea särvipää. Yksinkertaista ja vähäeleistä koristetta, mustavalkoista yksityiskohtaa – niistä syntyy rauhallinen ja harmoninen joulutunnelma.

Rohkeimmat tietenkin pukevat koko kodin punaiseksi. Hobby Hall ei unohda pienintäkään yksityiskohtaa, vaan joulu näkyy verhojen ja mattojen lisäksi kynttilöissä ja muissa koristeissa.
Mikäli koko kodin koristelu punaisella värillä tuntuu kaukaiselta ajatukselta, hillitympi versio on luottaa luonnon punaposkisiin omenoihin, marjaisiin oksiin ja Suomi -klassikoihin punaisessa arvovärissään.


Mutta mikä iskee parhaiten teihin?
Lämmin country-joulu, vähäeleinen ja viileän valkoinen skandinaavisuus vai lämmin ja runsas punainen? Joulun tunnelmista saa kertoa myös Hobby Hallin Facebook-sivulla.

Huomenna näette, miten joulu alkaa astua pienin askelin uuteen kotiimme. Näiden kuvien myötä ainakin se lastenhuoneen tapettivalinta vahvistui, ja yhden joulukuusen korvaa tänä vuonna pikkuinen mänty. Kenties omasta pihasta kaadettu!

Kuvat Hobby Hall 

Nopea tervehdys täältä muuton lomasta. Työntäyteinen viikonloppu, ei voi muuta sanoa!
Tänään oli pakko tarttua hetkeksi kameraan (vanhaan), sillä valkoinen lumi ulkona, ja valkoinen lattia sisällä tekivät auringonsäteistä maksimaalisen ihania.

Pari huonetta on nyt asuttavassa kunnossa, mitään valmista ei ole vielä pitkiin aikoihin. Tavaroita on yhä kolmessa paikassa, ja välillä kaikki tuntuu niin kovin hankalalta.

Yksi yö uudessa kodissa takana, monta vielä edessä. Tästä tulee hieno – aikaa se vain vaatii. Mutta pikkuhiljaa, pienin askelin….

Tunnelmallista sunnuntai iltaa teille. Minä taidan sytytellä parit kynttilät muuttostressiä lievittämään.

 

Mukavaa perjantai iltaa toivottelee bloggari, joka gaalajuhlallisuuksien, pikkumustan ja korkkareiden sijaan viettää yksinäistä iltaa kotipöksyissään muuttolaatikoita pakkaillen. Pikkuisen katkera? Ehkä vähän, mutta mä luulen, että tämä päätös on tässä vaiheessa kuitenkin se järkevin. Me muutetaan viikonloppuan uuteen kotiin, ja se jos mikä on haaveen toteutumista!

Toinen toteutunut haave: Uusi kamera!
Hitsi tämän asian kanssa olen sitten soutanut ja huovannut. En olisi varmaan ikinä saanut ostopäätöstä tehtyä, ellei mies lopulta olisi hieman potkaissut vauhtia projektiin. Siinä se nyt on, Canonin 5D. Mun uusi kulta, rakas ja vaikka mitä!
Tässä blogissa on viime aikoina ollut niin ala-arvoista kuvamateriaalia omasta takaa, että lainakuviin on pitänyt turvautua useammin, kuin olisin halunnut. Vanha neljäviiskymppinen astuu lähiaikoina viettämään eläkepäiviään, mutta hyvin ansaittuja sellaisia. Keskimäärin varmaan 50-100 kuvaa päivässä, melkein kolmen vuoden ajan. Meille muodostui kyllä ihmeellinen tunneside, sikäli kun nyt kamera mitään voi tuntea.
Mulberryn hyllyyn jäi Oversized Alexa, kaikkea kun ei voi saada. Mutta hei, pikku uhraus parempien blogikuvien puolesta. Joo, hiukan katkera taas… Mutta ah, silti niin onnellinen!

Tangoon tarvitaan kuitenkin kaksi. Kuvalaatu ei parane heti, ensin pitää saada sormet tanssimaan valssia (tai tässä tapauksessa tangoa) uuden kameran rungolla. Ottaa aikansa, että meistä tulee pari. Kahden käden säädöt jo sinällään vaativat takaraivolta uutta kapasiteettia.
Ensi viikolla konkurssi täydentyy vielä uudella objektiivilla, joten moni muukin juttu jää hyllyyn, ja Joulupukille en viitsi edes vaivautua kirjoittamaan. Nyt just tuntuu kuitenkin hyvältä. Tosi hyvältä! Vastaa varmaan sitä fiilistä, jonka miehet saavat päästessään jonkun ökyauton puikkoihin. Tiedätte varmaan mitä tarkoitan…?

Jeps heps, ja niin kiva kuin olisikin ilta leikkiä uudella lelullaan, ne muuttolaatikot kutsuvat tavaraa sisälleen. Naapuri oli kuulemma hakenut systeemistä pullon kossua. Oliskohan ne sitten läksiäiset tänään!? Toisenlaisissa olosuhteissa saattaisin ottaa sen kunniaksi tömpsyt itsekin. Katkera jälleen? En sitten pätkääkään!

Lumista viikonloppua tytöt! Ja pojat!

 

En tiedä teistä, mutta oma sisäinen joulumoodini on pikku hiljaa alkanut hyrräämään yhä kovenevalla vauhdilla. Koska koko joululehtieni kokoelma on tällä hetkellä varastosijoituksessa (kukapa olisi maaliskuussa uskonut, että niitäkin tarvittaisiin väliaikaisasumisen aikana), olen ollut lähinnä äitini joululehtien armoilla. Ei sillä, äidin kokoelma on sekin melko kattava. Löytyipä tuolta yksi omanikin, nimittäin viimevuotinen Lantliv, jonka äiti oli lainannut muutaman ohjeen sisältävän Arne & Carlos -jutun vuoksi.

Suurimpaan fiilistelynnälkääni sain eilen myös Ilona Pietiläisen uutukaisen Talven taikaa -kirjan. Joulujuttujen lisäksi kirjassa on kauniita talvitunnelmia muutamasta blogien kautta tutuksi tulleesta talosta ja perheestä. Itse asiassa siitä mukava opus, että teemana on koko pitkä ja pimeä vuodenaika aina syksyn tulosta kevään piteneviin päiviin. Kirja pitää sisällään sekä värikästä ja leikkisää tunnelmaa, että hillitympää ja romanttisempaakin linjaa. Suuri plussa kivoista DIY-vinkeistä, joita ehtii vielä talvea ja jouluakin ajatellen toteutella. Ideoita on sisä- ja ulkotilojen koristeluun sekä talvisiin tarjoiluihin.

Tässä kohtaa jutun juoni varmaan on jo osalle selvinnytkin. Eli:
Minulla tosiaan on käsissäni kaksin kappalein näitä kirjoja, ja toinen on arvottavaksi teille!

Mukaan arvontaan pääset jättämällä muutaman sanan kommentin tähän postaukseen. Arvonta-aikaa olkoon lokakuun loppuun asti, ja kirjan postitan voittajalle heti marraskuun alussa, jotta fiilistelyaikaa jää ennen joulua vielä kivasti. Muistattehan täyttää meiliosoitetta kysyvän kentän oikein, näin saan varmasti yhteyden voittajaan. Osoitteenne näkyy vain minulle, joten älkää pelätkö arvan jättämistä!

 

 

Aika ajoin me bloggarit saamme kokeiltavaksi jos jonkinlaista kosmetiikkaa. Osa tuotteista ei ainakaan omalla kohdallani kohtaa tarpeitani ja käyttötottumuksiani, mutta joskus joukosta valikoituu myös uusia tuotelöytöjä. Tämän syksyn aikana olen saanut parikin uutta kosmetiikkatuttavuutta, jotka katson mainitsemisen arvoiseksi. Eli niistä nyt.

Ensimmäisenä käsittelyssä Vichyn uusi Idéalia -hoitolinja.
Ensikosketukseni vichyn tuotteisiin sain kun taannoin roa-kuurin aikana lampsein paikalliseen pikkuapteekkiin, ja osoittamalla silmäkulmieni harakanvarpaita pyysin saavani jotakin tehokasta, mutta hellävaraista silmänympärysvoidetta. Apteekin tytöt suosittelivat Vichyn Neovadiol hoitovoidetta huulten ja silmänympäryksille, ja tyytyväisenä ostokseeni palasin kotiin. Kylppärissä tarkemmin ostokseeni perehtyessä huomasin, että pakkauksessa oli teksti suositusiästä, ja se oli 50+! Voitte kuvitella, että hetken aikaa harakanvarpaat syvenivät entisestään, mutta järkytyksestä toivuttuani totesin tuotteen varsin toimivaksi, ja se onkin jäänyt ihan vakituiseen käyttööni. Ihoni on herkkä ja helposti juuri silmänympärysiho reagoi vahvoihin tuotteisiin. Tämä on toiminut kuitenkin hyvin.

Positiivisesta kokemuksesta viisastuneena ihan mielenkiinnolla lähdin testailemaan myös tätä Idéalia sarjaa, ja otinkin voiteet seurakseni lomamatkalle. Sarjan luvataan tasoittavan ihon sävyä, korjaavan esimerkiksi aknearpien jättämää ihon kirjavuutta jne.
En usko ihmeisiin. Pahan aknen jäljiltä ihoni on siinä kunnossa, että arpien hoitaminen jää aikanaan plastiikkakirurgin huoleksi, eikä minulle myydä ihmeparannusta purkissa tai tuubissa. Matkalle lähtiessäni ihoni oli pahasti tulehtunut, täynnä finnejä ja punainen kuin tomaatti. En väitä, enkä usko itsekään, että kaikki olisi Vichyn ansiota, mutta muutaman lomapäivän jälkeen kasvoiltani katosivat finnit, ja ihoni muuttui luonnollisesti vähemmän kirjavaksi. Vaikka normaalisti hikoilu, aurinkotuotteet ja kaikki lämpimään lomaan liittyvä on saanut ihoni kukkimaan entisestään, oli tämä loma erilainen. Selityksiä tapahtuneeseen on varmaan monia, ja itse katsokin, että lopputulos on useamman tekijän summa; Raskauden viimeisellä kolmanneksella hormonitaso alkaa tasoittua, mikä kohdallani lievensi näppyjen syntymistä. Samalla menetin kynteni, jotka sain heti alkuraskaudesta finnien ohella. Auringon valo ja kevyt päivetys tasoittivat ihon sävyä, meikittömyys antoi iholle aikaa hengittää jne.

Sen verran on kuitenkin ihoni nyt hyvässä kunnossa, että en missään nimessä uskalla luopua noiden voiteiden käytöstä. Omalla kohdallani parhaiten toimi normaalille iholle tarkoitettu kosteusvoide ja tehoseerumi, jota levitän joko voiteen alle, tai käytän sellaisenaan. Tuotteet (ja hormonitasapaino) ovat hillinneet myös ihoni talineritystä siihen malliin, että olen pystynyt luopumaan myös meikinpohjustustuotteista. Parasta on kuitenkin se, että olen nyt kohta neljä viikkoa pärjännyt vähemmällä meikillä, ja kulkenut myös täysin meikittä useina päivinä.
Se, miten kunkin iho voiteisiin reagoi on tietysti yksilöllistä ja iho reagoi moniin muihinkin muutoksiin, mutta suosittelen kuitenkin testaamaan tämän voidesarjan, mikäli ongelmana on aikuisiän akne ja näppylät. Tuotteethan ovat anti-age kategoriaa, eli eivät ole mitään teiniajan finnitököttejä.

Toinen mainitsemisen arvoinen kosmetiikkapakkaus tuli Stenderssiltä. Merkki oli minulle aivan vieras, eikä taida olla Suomen markkinoilla vielä pitkään ollutkaan. Nettisivujen perusteella, kuitenkin ihan mielenkiintoinen konsepti.
Ruusuntuoksuinen käsivoide on hyvä peruskäsivoide, ei mikään ihmeparantaja, mutta kiva kuljettaa käsilaukussa ja hieroa kämmenselkiin. Olen käsirasvojen suurkuluttaja, ja tuubeja pitääkin olla joka huoneessa ja laukussa, aina saatavilla.

Tässä voiteessa parasta on ehdottomasti tuoksu, joka toi mieleeni lapsuuden kesät ja puiston ruusupuskien riipiminen terälehdistä. Se tuoksu, joka tuosta puuhasta jäi käsiin, on nyt pakattu voiteen muotoon. Stenders on avannut myymälän Turkuun, ja tarkoituksenani onkin joku kerta kipaista nuuskimassa, onko muihinkin tuotteisiin saatu tallennettua tuollainen luonnollinen ja aito tuoksu.

Talolla tapahtuu ja rempan suhteen nyt tehdään ihan superpitkää päivää, jotta muuttokuorman vieminen viikonloppuna onnistuisi. Voinen kertoa, että lattiamaalivalinta meni uusiksi, mutta näitä päivityksiä toisella kertaa. Nyt pitää taas mennä paiskimaan hiukan hommia, jotta saadaan tähän blogiinkin enemmän taas sisustusjuttuja.

Kivaa päivää kaikille!

 

Oi, mikä päivä! Sain blogin kautta kutsun Turkulaiseen Hoitola Izumiin, ja pääsin nauttimaan erityisesti odottaville äideille tarkoitetusta hieronnasta ja rentoutushoidosta. Koska viimeaikainen “itsestään huolehtiminen” on jäänyt pakolliseen päivittäiseen hygienian ylläpitoon, oli olo aika taivaallinen sekä itse käsittelyn ajan, että sen jälkeenkin. Itse asiassa, olo on tänään ollut vetreämpi kuin aikoihin, ja siitä oli toki hyötyä eräässä maalausprojektissa!
Jos minulla olisi valta ja kunnia, määräisin okaasan-hoidon lakisääteiseksi jokaiselle raskaana olevalle naiselle, mutta koska valtani on rajoitettua, ja kunnia uupuu täysin, ehdotankin, että jokainen baby shower -juhlia järjestävä, odottavan äidin ystävä, miettii kahdesti hupaisan masukipsin kohdalla. Kenties hemmotteluhoito osaavissa käsissä on kuitenkin järkevämpi valinta!

Mammahemmottelujen lisäksi Izumista löytyy kattava valikoima myös muita erilaisia hoitoja. Nyt marraskuun loppuun asti, teillä rakkaat lukijani, onkin mahdollisuus tutustua Hoitola Izumin hierontoihin ja vartalohoitoihin -10%:n alennuksella. Riittää kun mainitsette lukeneenne alennuksesta blogistani.

Itse päätin vakaasti tästä lähtien mahduttaa arkeeni tasaisin väliajoin rentouttavaa hierontaa. Silmien sulkemien ja aivojen nollaaminen teki mielialalleni niinkin positiivista, että miehen mielestä vastaava hoito päivittäinkin voisi maksaa itsensä takaisin. 🙂

Harmi, että tänään ei ollut aikaa suuremmalle Turku-kierrokselle. Ennen joulua pitää vielä ehtiä toimittaa jonkinmoinen puutiikkikatselmus ja kaffittelu kauniissa kaupungissa.

Mutta nyt tämä maalari lähtee siistiytymään ja ottaa lopun iltaa oikein rennosti. Energistä uutta viikkoa kaikille!

 

Mies soitti aamulla kysyäkseen, että hakeeko hän nyt sitten sen lattiamaalin. Herrajestas, minkä lattiamaalin!? Että ottaako vaan jonkun kivan. No ei taatusti ota, kyllähän sitä nyt pitää pohtia, (ja minun pitää olla päättämässä)! Miten mä en ollut vieläkään päättänyt lattioiden tulevaa sävyä! Jotenkin kaikki uuden suunnittelu on tuntunut niin kaukaiselta kaiken vanhan purkamisen ohessa. Toki on haaveita ja unelmia, muttei värikoodeja tai mitään muutakaan konkreettista.
Harmaavalkoinen sotakin oli yhä sotimatta! Minä nimittäin olen aina haaveillut valkoisista puulattioista ja mies harmaista puulattioista. Diplomaattinen kompromissi, ja oikea sävy löytyi maalikaupan värilastuja vertaillessa. Tai en tiedä onko sävy oikea, senhän näkee vasta kun maali on lattiassa. Avioliitto on kuitenkin jälleen kerran kiperästi pelastettu, ja yksi elämän suurimmista päätöksistä tehty. Johan oli sunnuntai!

Yläpuolella vasemmalla valitsemamme sävy Tikkurilan Betolux -maalin. (Kuvat lainattu Symphony -värikartasta.) Vertailun vuoksi vieressä perus maalarinvalkoinen. Hiukan viileämpi siis, mutta ei kuitenkaan tummempi. Katsotaan, miten käy. Ensimmäisen kerroksen jälkeen olemme valtavasti viisaampia.

Yläkerran lattiat ovat nyt maalattavassa kunnossa (paremmassa siis, kuin nuo yllä olevat kuvat antavat ymmärtää), ja niiden kimppuun käydäänkin ensimmäisenä. Toiveissa olisi, että puolentoista viikon kuluttua sinne voisi jo kantaa tavaraa, mutta nähtäväksi jää, onko edessä taas hetkellinen evakkoasuminen. Joka tapauksessa sitäkin on tälle vuodelle vielä tiedossa, koska maalinkäry ei ole oikea paikka lapselle tai odottavalle äidille. Samaisella laskukaavalla totean, että edessä on enää yhdet naapurin viikonloppubiletykset! Jee, sanon minä!
Puolitoista viikkoa siis aikaa kääriä kaikki tämä väliaikaisasuntoon kannettu ja kertynyt tavara taas kasaan. Samalla voisi pohtia jo valmiiksi seuraavia tarvittavia sävyjä ja yksityiskohtia. Eipä käy aika pitkäksi!

Mukavaa sunnuntaita teillekin!