>En ehkä pukeutuisi marianneraitoihin, mutta joulun alla punavalkoinen peitto lämmittää mukavasti iltapäiväkahvilla. H&M:n pussilakasetti takaa senkin, että joulun jälkeen raitojen alta kuoriutuu taas seesteinen ja hillitympi peitto viluisia jalkoja lämmittämään. Oikeastaan aika piristävä ja raikas kaikkine röyhelöineen, vaikka en ehkä koko sänkyyn osaisi näitä pedata.
Tästäkään nyt tainnut kovin jouluinen postaus tulla, mutta onhan ainakin punaista ja tonttu 🙂

Kiitos ihanalle Hannalle tunnustuksesta. En sitten yhtään osaa näitä eteenpäin laittaa, mutta olkoon tämä joulukalenteriyllätys kaikille teille, joiden kalenterista ei vielä ole mitään löytynyt (siis kuten minulla, tontun taskut ovat edelleen olleet tyhjät)!

>Vähän on valahtanut iltapainotteiseksi tämä postausten tekeminen. Tuntuu, että on niin paljon asiota, joita yrittää saada aikaiseksi päivänvalolla. Suuria päätöksiäkin olisi taas tehtävä, mutta siirrän niitä tuonnemmaksi. On sitä päivä huomennakin.
Tänään olen virallisesti 2-vuotiaan äiti. Kiitos kovasti teille kaikille onnitteluista. Olen niitä yrittänyt eteenpäin välittää, tosin en tiedä, onko ihan mennyt vielä perille. Joka tapauksessa; Iso kiitos. Ja lämpimästi tervetuloa myös kaikki uudet lukijat!
Kun juhlallisuudet tuli hoideltua jo pyhinä, on tänään jatkunut tavallinen arkinen puuhastelu. Keittiössä odottaa piparitaikina leipojaansa. Toivon saavani myös apulaisen avukseni. Nyt kietaisen essun helmojeni suojaksi, ja kaivan kaulimen esiin.
Mukavaa iltaa kaikille. Aika kiva tämä vajaa viikko!

>Possunpunaisissa tänään. Kolmas päivä sukkahousuissa, ja oikeastaan mukavalta tuntuu!
Piparkakkutalon kokosin keskiviikko iltana. Ja jälleen kerran; Kun itse tekee, saa sitä, mitä tulee!
Viime vuonna sokerikuorrute töttöröni pamahti talon päälle, ja tänä vuonna ajattelin oikaista ostamalla kaupasta valmiin kuorrutetuubin. No siitähän ei sitten tullut yhtään mitään. Paksua ja suttuista jälkeä vain. Onneksi nykyään on tarjolla hauskoja koristeita, joilla pahimmat kohdat saa piiloon. Ihan kiva mökki, kelpaa meille.
Kuvissa näkyy muuten, että meillä olisi hiukan listahommaakin taas työn alla. Kukakohan senkin hoitaa!?
Niin, ja tänään on veronpalautuksien maksupäivä. Onnea siis kaikille palautuksia saaville. Henkilökohtaisesti en koe kauheasti juhlimisen tarvetta 🙂

>

Pää on edelleen hiukan tyhjä, ja tekstiä ei synny. Olen kuitenkin ehtinyt jo luvata itselleni, että joulukuussa teen postauksen jokaisena päivänä jouluun asti, joten pakkohan se on jostakin aloittaa. En lupaa mitään erikoista joulukalenteria ja ideointia.
Meillä on tällä hetkellä hiukan liikaakin sen näköistä, että äiti on ollut poissa kotoa, joten tälle viikolle pitää mahduttaa siivousta ja joulutunnelman luontia. Toinen henkilökohtainen lupaukseni on käyttää jokaisena joulukuun päivänä mekkoa tai hametta. Oma henkilökohtainen joulukalenterini vieroittaa ulos farkkukierteestä. Tällä hetkellä tuntuu oikeastaan aika mukavalta tuo neljä pakkasastetta!
Askel joulukuulle siis tällä kertaa kumisaappaissa ja mekossa.

>Hiukan piti söpistellä ja nakata viimiset ryhmäruusun kukat kannuun. Aika suloisia. Hassua mutta kestävät nyt paremmin kuin kesällä. Kuumuus oli kai ruusuillekin jo liikaa.
Ollaan nautiskeltu mahtavasta säästä. Käytiin järvellä ihmettelemässä, miten maisemat onkaan muuttunut sitten elokuun. Ei kiljuvia muksuja hyppimässä veteen, eikä soutelijoita. Vain tyyni ja hiljainen järvi. Niilo tosin ei voinut millään käsittää, että uimaan ei voida tällä kertaa mennä, ja hiljaisuus rikkoutui hetkeksi.
Haravoitiin pikkuisia lehtikasoja, ihmeteltiin sieniä ja maisteltiin viimeiset mustikatkin mättäiltä. Hiukan vetisiä olivat jo. +10 astetta tuntuu viileältä, mitenköhän sitä pärjää taas talven tuiskuissa ja myräköissä? Toisaalta en kyllä vaihtaisi näitä neljää vuodenaikaa mihinkään. Mukavaa, että maisemat vaihtuvat matkustamatta mihinkään.
Kollaasi projekti on yhä kesken. Into taisi taas lopahtaa. Jatkan sitten vaikka ensi viikolla!

>

>

Iloa teidänkin päiväänne!

***