Ison pihan parhaita puolia on ehdottomasti se, että aina löytyy varjopaikkoja, joissa hellepäivää voi viettää. Vanha krokettipeli on lasten ja aikuisten mieleen, eikä sääntöjen kanssa välttämättä tarvitse pelata ihan tosissaan. Pääasia, että kaikilla on hauskaa. Ja, vaikka puumailat ovat nähneetkin jo parhaat päivänsä, eikä palloissakaan ole kehumista, tämä peli riittää oikein hyvin meidän tarkoitukseen.

Kepeä meno on taattu myös kepeiden kesäkenkien osalta. Me aikuiset saimme nimittäin tänä kesänä blogiyhteistyön kautta itsellemme Crocsin jalkineita. Meillä Crocseja käyttää koko perhe, lapsille perusmallinen kenkä on ehdottomasti paras pihakenkä, sillä se on helppo ja nopea riisua. Meillä aikuisilla ei sitten olekaan koskaan ollut noita perus Crocseja, mutta näitä muita malleja (sanotaanko vaikka “vähemmän Crocsin näköisiä”) on kertynyt vuosien mittaan jo jokunen pari.

Varsitennarista sandaaliin ja kiilakorkokorkkareihin, Crocsin valikoima on laaja. Ja vaikka itse pidänkin juuri näistä fiinimmistä malleista, ei niiden kanssa tarvitse tinkiä mukavuudesta!

Krokettipeli on hyvää ajanvietettä, kun odotellaan perunoiden kypsymistä ja kalan paistumista. Eikös sitä niin sanota, että urheilu ja ulkoilu herättävät ruokahalut! 🙂

Seuraavaksi masu täyteen, ja sitten järvelle. Tämä päivä on kuin luotu vedessä lillumiseen!

Hellouuuu!
Iltaterkut. Ihan pullamössöpäiväksi mennyt tämä keskiviikko, mutta minkäs teet, kun maistuu niin hyvälle. Pari viikkoa olisi tätä kesärentoilua vielä edessä, sitten arki muuttuu hiukan toisenlaiseksi. Hassu fiilis; Tavallaan odottaa arkea, rutiineja ja rytmejä, mutta toisaalta toivoisi voivansa pysäyttää ajan juuri tähän.

Tosi aurinkoinen ja kesäinen fiilis. Ei tee mieli pukea mitään mustaa ylleen, vetää mielummin jopa pikkuisen romanttisen puolelle – ainakin, mikäli katsoo puseron ristipistoruusuja. Sininen ja valkoinen, kesän varma väripari!

Farkkushortsit ja vyö H&M, paita Odd Molly, kengät Zign.
Otsispalmikosta, tai paremminkin otsiskriisistä, oli juttua tänään Instagramissa.

Mä painelen nyt syömään ainakin yhden piirakkapalan vielä! 🙂

Ihanaa iltaa!

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Nappasin nimittäin uintireissulta mukaani myös mustikoita. Ihanan pulleita ja makeita!
En koskaan jaksa noukkia marjoja suuria määriä kerralla. Se ei vaan jotenkin sovi mun luonteeseen. Mutta pienen kulhollisen, piirakan tai kahden verran, poimin useamman kerran kesässä. Usein ajattelen, että menen oikein ämpärin kanssa, mutta pah. Ehkä olisi eri asia, jos voisi kykkiä mättäillä yksin. Ihan rauhassa ja puhumatta kellekään. Komentamatta ja kieltämättä aina jotakuta. Jos sen noukkimisen voisi ottaa jonkinlaisena hiljentymisenä – retriittinä.

No, mutta nyt mulla oli pikkuapuri. Kulhokaan ei kaatunut kuin kerran. Ihan alku vaiheessa sekin.

Haettiin kaupasta myös voita ja hiivaa. Huomenna leivotaan, ehdin jo luvata.

Ihanan virkistävää tuo pulikointi. Biksutkin kuivui päälle, ja saunan tarvetta ei todellakaan ole. Huomenna taas uudestaan!

Polttavan kuumaa, ja lamaannuttavan hikistä. Tätä on kunnon kesäkelit!
Joskin mitään ihmeellistä ei sitten jaksakaan tehdä. Hengaillaan ulkona, syödään epäterveellisesti ja ollaan vaan. Kylmää vettä puutarhaletkusta leikkeihin. Suolatikkuja, herneitä ja jäätelöä ravinnoksi. Voihan laiskuus!

No, mutta tätä se kesä on, ja tätä sen kuuluukin olla. Ehtii sitä sitten ensi kuussa itsensä kasaamaan ja ottamaan ryhtiliikkeen. Kotityöt eivät ole koskaan karanneet minnekään!

Ja vaikka tämä ulkona löhöäminen ei varsinaisesti täytä minkäänlaisen työn kriteerejä, ajattelin silti viettää tänäänkin siestaa. Olla vielä rennommin, jos mahdollista! 🙂

Ja iltapäivällä taas uimaan. Siinäpä ne päivän ohjelmat!

Nautitaan kesästä!

kaulakorut | Lumoan ja Pernille Corydon
käsikorut | ei tietoa
bikinit | jostain nuoruusvuosilta

Muutama kuva vielä aurinkoiselta sunnuntailta. Aamupalaa ja aurinkoista Kirjurinluotoa.

Herrasmies seurassa tietenkin; Matkassa mukana Rillan Gorilla ja mun Velipuolikuu.

Oltiin sen verran ajoissa liikenteessä, että Kirjurin kesäkahvila oli vielä kiinni…

Mutta keskustassa meitä hemmoteltiin. Oli lattea ja jäälattea, croisanttia ja mansikkaleivosta… 🙂

Ihan huippu viikonloppu!

Aurinkoista arkea!

Kotikuvia välillä. Vaikka toisinaan kieltämättä tuntuu hassulta näitä kuvia tänne laittaa, kun mitään uutta ei tapahdu ja kaikki on ennallaan.  No, vaihtuu sentään sävyt tuolla ikkunan takana, jos ei muuta. Toisaalta mä pidän olohuoneesta näin. Vaikka seinien maalaus ja listat uupuvat vieläkin, ei valkoisen ja harmaan liitto ärsytä tai kyllästytä. Ei musta ehkä olisi vaihtamaan joka sohvatyynyä vuodenajan mukaan. Piristeenä toimii kukat, en kaipaa hirveästi enempää.

Meinasin kirjoittaa, että olohuone on nyt kesällä ollut vähällä käytöllä, mutta tajusin, että täällähän on lähiaikoina oltu enemmän kuin koskaan. Jep, jalkapallohan se syy on! Ja tiedättekö, ihan salaa mietin mielessäni sitä kynttilän valon tuomaa tunnelmaa, joka olkkariin taas syksyllä tulee. Kyllä, syksyllä! Mutta eikös se vain ole hyvä, että miettii ajoissa ne syksyn hyvät puolet, ja koitaa sitten aikanaan keskittyä niihin! 🙂

Itse en ole tänään kotona, blogi kuljettaa taas. Mutta, illalla on kiva palata omaan pesään. Niin se on aina!
Eilen tehtiin sellainen pikainen kokoperheen siivousrundi, ja nyt kotolaisilla on ainakin pikkuisen mukavammat oltavat. Pellossa eläminen kai kuuluu kesään, ja pienten varpaiden  kuljettamaa hiekkaa ehtii sitten vimpan päälle siivoamaan myöhemminkin. Vaikka silloin syksyllä! 🙂

Kaunista keskiviikkoa teille!
Halipusimoi!

Öö, mä oon käynyt viimeksi kampaajalla huhtikuun alussa! Silloin kun leikattiin otsis. Jep, ei ole muka ollut aikaa. Toisin sanoen, en ole viitsinyt nähdä vaivaa järjestääkseni sitä aikaa. Kun pitäisi selvitellä ja ennustaa miehen työt ja lastenhoitomahdollisuudet jne… Ja tosiaan, voisihan sinne ottaa lapset mukaan, mutta mä pidän kampaajalla käyntiä omana aikanani. Se on mun hetki, hetki rauhassa ja hetki itselleni. Ja tänään vihdoin saan sen hetken!

Soitin viime viikolla paniikissa kampaajalleni. Seuraava vapaa aika olisi kuulemma elokuun puolivälin jälkeen. Hups, jätän aina kaiken todella viimetippaan. 🙂 Onneksi löytyi suht nopeasti paikka jonne pääsi lyhyellä varoitusajalla. Tosin vähän jännää käydä vieraissa, vakkarikampaaja kun on aina varma, lopputulosta ei tarvitse jännittää.

Jees, mut nyt mä lähden hetkeksi rentoutumaan. On nimittäin tässä lähiaikoina ollut hiukan stressiä, ja siitä varmaan johtuu myös tuo otsaani halkova kaamea pullottava verisuoni. Kohta mä oon varmaan niin kuin se yksi äijä Star Trekistä! 🙂

Niin juu. Se taivas repesi nyt! Ei tullut eilen ukkosta eikä sadetta, mutta nyt on ainakin hetken märkää!

Pailaillaan!!! Puspus!

Täällä on ollut todella painostavan kuuma päivä. Lapset ovat plutineet pienessä uima-altaassa miltei koko päivän, me aikuiset olemme hikoilleet kevyiden kotitöiden parissa. Hiomisen lisäksi ihan tavallista lakanapyykkiä, ja rikkaruohojen kitkemistä.

Mutta, hiostava ilma toi mukanaan paksun tumman pilvimassan, ja nyt sisällä on lähestulkoon pimeää! Ukkosta odotellessa siis! Täytyy vain toivoa, että ehditään paistamaan sämpylätaikina sämpylöiksi ennen mahdollisia sähkökatkoja! 🙂

Pieni sade tulisi kyllä tarpeeseen, tuntuu, että olen parin kolmen päivän aikana ruiskuttanut kaivon kohta tyhjäksi! Eli oikeastaan odotan sadetta ja ihanaa ukkosillan tunnelmaa!

Mukavaa sunnuntai-iltaa!
Pus!

Kuumana päivänä on pakko juoda. Mitä viileämpi drinkki sitä virkistävämpi tunne. Jäiden kilinä lasissa on kuin musiikkia, ja kylmä juoma tuntuu yhtä ihanalle, kuin kuuma talven pakkasilla.

Alkoholipitoiset juomat, joiden mausta pidän, ovat todella harvassa. Hyvä punaviini, sangria tai uusi tuttavuus Fresita, siinäpä ne taitavat olla. Siiderit ja long drinkit, ne vaan ei ole mun juttu. Olut on ehdoton ei, ja kuoharit ja shampanjat nounounou…. Vesijuoppouteni on puhuttanut niin hyvässä kuin pahassa (enemmän kai jälkimmäisessä), ja vedestä syntyy myös ehdottomasti paras drinksu! Jääpaloja, limelohkoja ja itse Aqvialla hapotettua vettä. Sitruunamelissan lehtiä koristeeksi, ja se on siinä!

Näitä drinksuja voi huoletta lipitellä vaikka koko päivän, ja sanonpa vaan, että tämä juoppous on omasta mielestäni ihan OK juttu!

Mitä juomiin ja juomiseen muuten tulee, toinen hitti kohdallani on Zero Cola. Tiedän, ei lainkaan niin tervellinen vaihtoehto kuin edellinen, mutta mitäpä sitä makuaistilleen voi. Tosin colakoukuttumiseni on kieltämättä mennyt parempaan suuntaan, ja mustan ruskeaa myrkkyjuomaa kuluu huomattavasti vähemmän kuin ennen.
Mitä taas tulee useiden kesäjuomien (ja juomien ylipäättään) kaloripitoisuuksiin, olen sen verran herkkusuu, että otan kalorit mieluimmin syötävänä kuin juotavana.

Niin, että täällä mä drinksuttelen nyt hyvällä omallatunnolla koko lauantai-illan. Ja varmaan jatkan samalla linjalla huomennakin, sillä se lupasi todellista superhellettä sunnuntaille!

Nautitaan kesästä! Ihanaa viikonloppua!

Mieheni kysyi, puuttuuko McLeodin tyttäriltä kenties hattu. Vissiin astetta liian cowboy, kun sitä omaa karjaa ei ole, mutta ihan jäätävän kätevä, kun päänahasta pukkaa maailmanlopun juurikasvu. Biksut, hattu ja hellemekko, siinä viimepäivien varmat valinnat. Tänään tosin täytyi vaihtaa farkkushortsit jalkaan, kun poljettiin kylille jäätelölle. Olenko jo sanonut rakastavani tätä kesää!?

Perjantai-illan kirmailut. Eipä mulla muuta….

Ihanaa kesäiltaa ja viikonloppua!