>

>Superkiireinen lauantai! Kiva välillä niinkin. Siis, että oikeesti on jotain muutakin tekemistä, kuin möllötellä täällä kotona, kun sitä saa tehdä viikollakin tarpeeksi.
Hain eilen illalla postista ihanan paketin. Minä onnekas voitin Villa Harmonien Vanha Valjashuone -blogin arvonnasta supernamin palkinnon. Vai mitä tykkäätte? Kiitos Satu!
Suomalainen pakkaussuunnittelu on mielestäni kulkenut vähän muiden perässä, mutta nämä Annun ja Liinun Sister Goods kahvit ja suklaat räjäyttää kyllä pankin. Vielä en ole maistiaisille ehtinyt, ja hetken mietein, mahtaako näitä edes tohtia avata. Mutta jospa aloittaisi sunnuntainsa tiramisukahvilla; Ei paha!
Molemmat ovat reilun kaupan tuotteita ja suklaakin sopii moneen suuhun. Pakkauksessa nimittäin kerrotaan, että tumma minttusuklaani on täysin maidoton, pähkinätön, gluteeniton ja kanamunaton!
Mutta nyt on superkiireet takana ja superherkut odottamassa. Loppuillan vedän superrennosti sohvalla ja lipitän superhyvin punkkua.

>

>Lisää juttua Niilon huoneesta. Se sijaitsee ihan oikeasti pitkän mallisen talomme perällä, ja sen ainoa ostettu huonekalu on vaatekomero. Kamari on muuten ahdettu täyteen vanhoja ja saatuja huonekaluja.
Siitäpä tuo otsikko.
Huonetta on laitettu nyt kesän aikana kuntoon. Vanhojen huonekalujen maalailun lisäksi aikaa ja voimia on käytetty myös ihan pienten juttujen keksimiseen – mikä on tietysti sitä parasta puuhaa.
Viimeisin hankintani on papershopista löytynyt aakkosjuliste. Kaupasta vinkkasi aikoinaan Niina. Kannattaa kurkata!
Looginen sijoituspaikka taululle, jonka kehykset ovat myös omasta varastosta, oli tietenkin pulpetin päällä. Ehkä vähän naurettavaa koulufiilistelyä ottaen huomioon huoneen asukkaan iän (1v8kk), mutta kivasti värikkäät kuvat tuntuvat kiinnostavan pienempääkin. 
Kehyksissä oli aikaisemmin tuo vanhahtava maailmankartta, jolle pitää nyt keksiä jotain uutta. Ajattelin josko liimaisi sen vahvalle pahville tai jollekin levylle. Katsotaan nyt. Karttapaperi on Kodin ykkösestä.
Hauska pompulanaulakko on löytö isomummulan autotallista. Kiva paikka vaihtuvalle lelunäyttelylle ja muulle roikotettavalle.
Vaikka olen väsynyt yritän ylläpitää intoani. Olen sitä sorttia, joka uppoamaan lähtiessään meneekin sitten tosi syvälle. Parempi siis pitää elämämisen reunasta kiinni. 
Olen taas murehtinut ja huokaillut tätä meidän kotiasiaa oikein olan takaa. Pääni on oikeastaan ihan täynnä ideoita. Siitä ei ole ongelmaa. Haluan vain toteuttaa ne sitten siinä unelmakodissamme… Tällä hetkellä markkinoilla ei oikeastaan edes ole sellaista taloa, joka saisi hiukset pystyyn. Tai ei siis sillä alueella, josta etsimme. Jatkan siis haaveilua!