Sunnuntaita, ja hei, maaliskuun viimeistä!

Me ei sitten ihan niin helpolla sen mahataudin kanssa päästykään, ja viikonloppuna tuli jälleen pestyä lattioita, seiniä ja sellaista muuta kivaa. Luulin jo, että pääsin taudista itse, mutta ehkäpä sekään ei nyt mennyt ihan yhdessä illassa. Himputin ärsyttävä tauti, sanonpa vain!

Tänään ollaan pidetty sellaiset koko perheen talkoot ja yritetty siivota kotia vähän muutenkin kuin vain vatsatautia pesemällä. Mistään kevään suursiivouksesta ei tosin voi puhua, mutta onpahan ainakin isommat rojukasat purettu ja uusi viikkokin on mukavampi aloittaa siistimmässä kodissa. Koska tilanne on mikä on, mulla ei ole mitään uutta kuvamateriaalia, joten loppuvan maaliskuun (ja alkavan huhtikuun) kunniaksi lisää keväistä kuvasaldoa kasvihuoneesta.

Olen myös ollut taas tosi ahkera Pinterestin käyttäjä, ja pinnaillut kivoja juttuja esimerkiksi kansioihin outdoor, växthus – greenhouse – kasvihuone ja come to my garden. 

Nyt toivottelen kuitenkin mukavat sunnuntai-illat. Itse ajattelin painua pahnoille heti, kun vain pääsen.

Kivaa uutta viikkoa ja alkavaa huhtikuuta!

 

Mur Maxi -kasvihuone kasattiin kesällä 2018 yhteistyössä Willab Gardenin kanssa.

Heipsan ja perjantaita!

Ihanaa aloittaa viikonloppu, vaikka kotona onkin melkoinen kaaos. Mutta hei, perjantaisiivouksen sijaan lähdin polkemaan ja pääsin just oikeaan viikkonlopputunnelmaan. Ketarat oikoseen ja relax! Siivoan jos se alkaa jossain kohtaa tuntumaan edes pikkuisen mielekkäältä puuhalta.

Kuvailin viikolla kevätjuttuja kasvihuoneessa, joten tätä kuvitusta teillekin viikonlopun aloitukseen, varsågod!

Mun viikonloppuun kuuluu kasvihuoneessa istuskelua, kirjoja, ja kenties vähän sukulointiakin. Esikoinen lähti leirille, joten jotakin spessumpaa pienemmän kanssa.

Rentoa, levollista ja palauttavaa viikonloppua! ♡

 

Mur Maxi -kasvihuone kasattiin kesällä 2018 yhteistyössä Willab Gardenin kanssa.

Ihana viikonloppu!
Ollaan oikeastaan lasten kanssa oltu tekemättä juuri mitään. Aikainen aurinko herätti eilen seitsemältä ja tänään jo kuudelta. Pääsin eilen käymään kirppikselläkin, kun reipas esikoinen totesi, että kyllä me äiti täällä pärjätään, mene vain. Ja minähän menin. Ja nukuin yön yli ja kävin tänään vielä pikaisesti uudestaan.

Jos pyykinpesua ja nopeaa siistimistä ei lasketa, viikonloppu on otettu äärimmäisen rennosti. Ruokaakin tehty helpoimman mukaan ja toipilaan toiveita kuunnellen. Aikaisin nukkumaan ja hyvin nukuttuja öitä. Akkujen lataamista. . 

Tänäänkin annoin lasten nukkua rauhassa ja menin heti aamulla siivoamaan kasvihuonetta. Kannoin vintiltä pari lisätuolia ja Ikeasta hankitut pari hyllyä. Niihin on tuollaiset muovihuput, joten jotain pientä voi nostaa vaikka kylmän suojaan. Ulkona vihmoi kylmä tuuli, mutta kasvihuoneessa oli ihanan lämmin puuhailla.

Aika ihana ajatella, että kohta noista ikkunoista saa ihailla vihreyttä ja kasvihuoneen hyllyilläkin on toivottavasti jotakin muuta kuin tyhjiä ruukkuja. Kuten näette, lumet ovat täällä vähissä jo, joten usko kevään tulemiseen vahvistuu koko ajan. Eilinen aamupäivän vesisade laittoi projektiin vain lisää vauhtia. Tänään piti ottaa jo allergialääkkeetkin esiin. Varma kevään merkki sekin vaiva.

Nyt on kasvihuone siinä kunnossa, että kelpaa kahvitella ja nautiskella. Vielä kun saa ne vähän kauniimmat maisemat ympärille ja viimeiset silaukset muurille ja kasvarille, niin johan elämä hymyilee!

Leppoisaa sunnuntaita! ♡

 

kasvihuone kasattiin kesällä 2018 yhteistyössä Willab Gardenin kanssa

Heips!

Nyt se olis sitten tästä lähtien päivä ihan virallisestikin yötä pidempi. Ja sehän sopii oikein mainiosti. Aamulla jo makuuhuoneen ikkunoista sarasti auringonnousu ja jälkimmäistä aamukahvia sai juoda melko ihanasta paisteesta nautiskellen. Niin ja niistä joutsenista. Niitä lentää tässä paljon, kiitos kansallispuiston, joka on tuossa lähellä. Sitä on kuin eri ihminen, kun näkee heti aamusta valoa ja saa heti herättyään katsella kauniita asioita. Niin paljon parempaa, kuin pitkään jatkuva pimeys ja mustat aamut. Se aamun paiste tosin vaihtui täällä iltapäivällä räntäsateeseen, mutta nyt aurinko näyttäytyy taas!

Pieniä sirkkalehtiä ei ihan vielä voi kasvihuoneeseen kantaa, mutta sipulikukat kyllä. Niinpä päätin virallisesti aloittaa kasvihuonekauden ja fiilistellä kevättä. Ihan vaikka vain kevätpäiväntasauksen kunniaksi. Toki fiilistelen hiukan enemmän niinä aurinkoisempina päivinä, mutta kuitenkin. Pääsiäinen on tänä vuonna kovin myöhään, mutta voihan sitäkin kai fiilistellä ennakkoon kuten joulua? Minä ainakin aion!

Meillä on nuorimmainen taas sairaana, joten siinäkin mielessä tämä pieni kevään laittaminen on piristänyt päivää. Sovittiin, että haetaan pajunkissoja kun taas ollaan siinä kunnossa. Ja jos huomennakin vielä on tylsää, laitetaan kevätohrat kasvamaan!

En tiedä onko mulla varsinaisesti mitään suosikkia näissä kevätsipuleissa. Helmililjat ja perunanarsissit ehkä parhaasta päästä, mutta iloinen sekamelska vähän kaikkea on kuitenkin ehdottomasti paras!

 

Tällä viikolla kasvihuone saa muuttua edustuskelpoiseksi keväthuoneeksi ja aion vihdoin juoda ne kasvarikahvitkin. Iltapuhteena olisi parin kasvihuoneeseen tulevan hyllyn kasaaminen. Ei mun laji, mutta jos edes yritäisin. Sekin kai jotakin kevään edistämistä. Mutta hei, nyt paistaa taas ja sohvalla makoilee yksi pieni potilas, joka kaipaa kipeästi seuraa. Minua kaivataan siellä, joten toivottelen teille mukavaa keskiviikkoiltaa. Toivotaan, että aurinko viihtyy kanssamme huomennakin!

 

kasvihuone kasattiin kesällä 2018 yhteistyössä Willab Gardenin kanssa

Moikka!

Oikein hävettää miten vähän blogia on tullut päivitettyä viime aikoina. Ja kyllä, aina kun tällainen tilanne tulee niin sitä seuraa myös jonkinlainen kynnys palata blogin ääreen. Joka kerta kun joudun kohtaamaan saman kysymyksen: Mitäs kerrottavaa mun elämässä oikeesti on!?
Mutta koska jostain on aloitettava ja rima rikottava, niin olkoon se sitten tällainen viime päivien koontipostaus. Eli mitä edes osittain mainitsemisen arvoista on tapahtunut.

Ihan alkuun daaliat, jotka jo näkyivätkin istan stooreissa. Eli alkuvuodesta tilaamani mukulat saapuivat vihdoin ja kuten arvata saattaa toivat mukanaan myös hurjan keväänkaipuun. Ja vaikka sääolosuhteissa pieni takapakki tulikin, uskon vanhan kansan viisauteen, jossa uusi lumi lasketaan vanhan surmaksi. Nimittäin veikkaanpa, että parin päivän sisällä lunta on lopulta vähemmän kuin viime viikolla. Tai näin ainakin haluan uskoa. Ja koska kevät on oikeasti nyt se juttu, joka pitää mielen tulevassa hyvässä, kaivoin myös kylvömullat ja siemenet esiin ja laitoin uutta kasvua alulle. Nyt alkuun vasta chilit (ehkä vähän myöhässä) ja kesäkurpitsat. Mutta uskon siihenkin, että kasvihuoneen avulla nämä kylvöajat saa tänä vuonna kivasti tasattua.

Noin muuten daaliat ovat tuottaneet hiukan päänvaivaa, sillä en ole vieläkään ihan päättänyt, että mihin ne laitetaan. Jotenkin taas tässä kohtaa vuotta on niin älyttömän vaikeaa hahmottaa, että mitenkäs se aurinko taas mihinkin paistoi ja miltä maa näyttää ilman lunta. Joka vuosi on jouduttu syystä tai toisesta karsimaan vanhoja puita, mitä olen lähtökohtaisesti aina vastustanut. Mutta nyt mulla on muutama puu kiikarissa, jotka voisin vallan hyvin antaa pätkittäviksi paremman daaliamaan toivossa.

Viime päivinä olen myös tuntenut syvän vihreää kateutta ja jokainen länsinaapurista kantaunut krookuksen kuva on saanut minut harkitsemaan vakavasti vadelmavenepakolaisuutta. Kuten yltä voi nähdä, ei ole ihan vielä haravointikelit, eikä tietoakaan mistään kukkivasta.

Rinnakkaistodellisuus on syntynyt tuttuun tapaan kirjoilla, ja yksi viime päivien lukemisista on ollut Søren Sveistrupin Kastanjamies. (Monelle Sveistrup on tuttu Jälkiä jättämättä -sarjasta.) Ei tämä Kastanjamieskään välttämättä mitään kielellistä ilotulistusta ole, mikä korostuu kun on juuri lukenut alle Håkan Nesserin loistavaa sanailua Cafe Intrigon muodossa. Mutta koukuttava ja erittäin jännä. Just sellainen pakko lukea heti loppuun -kirja, joille on ehdottomasti paikkansa. Mainittakoon, että olen Nesserin fani ja esimerkiksi Gunnar Barbarottin ajatusten juoksu on jotakin mitä joskus ihan vain pysähtyy kesken lukemisen nauramaan tai mahdollisuuksien mukaan lukee vieruskaverille ääneen. Viikon äänikirjana Leonard Goldbergin Sherlock Holmesin tytär. Ei jännä, eikä muutenkaan kirjallinen merstariteos, mutta sellaista sopivaa kuunneltavaa matkustaessa. Tai no, toimii ehkä sittenkin paremmin lukemalla, sillä kertoja on mies ja lukija nainen, mikä ainakin sekoitti itseäni välillä. Tosin syy saattaa myös olla pienissä torkahduksissa.

Mutta siis siinä viimeisen viikon kirjat:
Håkan Nesser – Cafe Intrigo
Søren Sveistrup – Kastanjamies (arvostelukappale saatu Otavalta)
Leonard Goldberg – Sherlock Holmesin tytär

Viikon ajan kaapin kyljessä on roikkunut mun ensi lauantaille valitsemani juhla-asu. Niin ja uudet, puseron alle sopivat (syntymäpäivälahja) liivit. 35-vuotisen elämäni ensimmäiset myyjän avustuksella valitut. Itselleni kun on ollut aika mahdoton ajatus, että joku tulisi sovituskoppiin kurkkimaan, saati koskisi. Mutta hei, alusvaatekutsut! Tai no, nämä ei ollut varsinaisesti kutsuilta, vaan sovitin kun oltiin viettämässä Venäläistä iltaa kotikutsuja pitävän liivimyyjän luona. Sermin takana ystäviä ja pohjalla pieni (Venäläinen)skumppa, niin johan minä siitäkin selvisin. Ja istuukin muuten kerrankin kuin hansikkaat. Ja kokokin meni uusiksi. Eli jonkinlainen aikuisuuden virstanpylväs on nyt saavutettu!

Tuiki tavallisen torstain kruunaa kotivelvoitteista vapaa ilta ystävien seurassa. Että siinäpä niitä viime aikoja. Ja hei, huomenna onkin jo perjantai!

 

 

Kavihuone pystytettiin kesällä 2018 yhteistyössä Willab Gardenin kanssa

No pöh! Odottelin niin kovasti aurinkoisen kaunista päivää, mutta ei se sitten oikein jaksanutkaan paistaa. Ja minulla on edelleen kahvihuonekaffeet juomatta. Jos vaikka huomenna! Mutta jos eilen oltiin vahvasti kiinni menneessä, niin otetaan tänään vastavuoroisesti tulevaisuus käsittelyyn. Mun sormet nimittäin syyhyää pahemman kerran kevään ja kasvihuoneen suhteen, joten sitä tänään. Lumien sulasessa ja maan ollessa vielä kylmä, oma piha näyttää surullisen ruskealta. Mutta kyllä se siitä vielä iloksi (ja vihreäksi) muuttu!

Kauniit kasvihuone- ja tunnelmakuvat ovat Weronican ihanasta blogista. Nämä kuvat on ollut mun suuri innoitus, sillä Weronicalla on samanlainen Willab Gardenin Mur Maxi -kasvihuone kuin meillä. Ja kuten olen keronutkin, myös meidän muurista tulee keväällä tuollainen vaalea, kunhan saadaan se ensin kuivaksi. Ja eikö vaan olekin ihana just noin!?

Meidän on myös tarkoitus tosiaan tehdä tuollainen samanlainen sora-alue kasvihuoneen ympärille ja siihen haluaisin ovien molemmin puolin jotkin kivat istutukset.  Bongasin Jyskin sivuilta tuollaisen kivat korit, jotka sopisivat oikein hienosti tähän takoitukseen. Bergs Potterin ruukkuja meiltä löytyy jo ennestään, mutta eihän ruukkuja voi olla liikaa? Näissä on ihanat sävyt ja yhdistettynä vanhoihin ja patinoituneisiin punasaviruukkuihin kokonaisuudesta tulee sellainen kivan rosoinen. Ei liian tekemällä tehty, vaan lämpimän mielenkiintoinen.

 

Kasvihuoneen edustalle haaveilen penkkiä. Sellaista, johon voisi istahtaa puutarhatöiden lomassa tai sitten vaan hetkeksi ihailemaa tehtyä työtä. Mä nimittäin harrastan sitä paljon, ja miehen kanssa harrastetaan sitä yhdessä. Ne on ihania hetkiä ne. Tämän kyseisen penkin löysin Elloksen sivuilta. Olen myös ihan hulluna erilaisiin peltisiin kastelukannuihin, vaikka kokomusta orthexin kastelukannu onkin käytännöllisin ja kevein. Mutta erilaisia kastelukannuja pitää olla ja kasvihuoneeseen niitä on hyvä hamstrata ja sitten täytellä kerralla enemmän. Tämä kyseinen Ikean kannu meiltä löytyykin jo keittiöstä, mutta kasvihuoneeseen pitää ehdottomasti hommata toinen samanlainen.

Kasvihuoneen edustalle haaveilen erilaisten betoniruukkujen kokoelmasta. Pari jo valoinkin itse viime kesänä, kun kasvihuoneen pohjaa valettiin, mutta tarkoitus olisi, että jatkan harrastustani keväällä. Kaupastakin saa ihania ruukkuja, mutta kyllä itse tekemällä vain saa jotenkin sen oikean tunnelman.

Naissä kuvissa juurikin sekaisin ne Bergs Potteryt ja tavalliset punasaviruukut.

Jonkinlainen istutus- ja työtaso pitää myös miettiä. Puu näyttää ihanan rosoiselta, mutta pelti olisi tietenkin käytännöllinen.

Meidän kasvihuoneen muurista tehtiin tarkoituksella paksu, jotta sisäpuolelle jää tuollaiset kunnolliset “ikkunalaudat”. Niihin on kiva sitten laittaa niin yrttiruukkuja kuin kahvikuppikin.

Itseäni innoittaa jotenkin tosi paljon juuri tällaiset kuvat. Vaikka tässä kuvienkin kasvihuoneessa puuhailee todellinen puutarhanainen, on estetiikka silti iso osa kasvihuonetta. Ainakin jotkin kauniit puutarhatyökalut haluaisin kasvihuoneeseen roikkumaan. Sellaiset voisi vaikka toivoa äitienpäivälahjaksi. Nuo kuvaan keräämäni löysin Mustilan Puutarhan nettikaupasta.

Maanantai ja arki. Ja tiedättekö tuntuu todella ihanalle. Tykkään arjesta ja rakastan tätä auringonpaistetta. Tosin, jos painii höyhensarjassa, aamupäivällä olisin suositellut laittamaan kiviä taskuun. Kävi nimittäin aikamoinen tuuli. No, minä en kuitenkaan paini niin kevyessä sarjassa. Mutta kasvihuoneessa jos missä on aika ihanaa just tällaisina päivinä. Kaikki se aurinko ja valo ilman kovaa tuulta ja viimaa. Tuli jopa ihan lämmin kun tänään lakaisin lattiat ja pesin pöydän mäntysuovalla. Ajatuksenani oli laskea kahvikuppi vasta pestylle pöydälle ja istua hetki auringosta nauttien, mutta en sitten ehtinytkään. Mutta josko huomenna pääsisin siihen asti!

 

Meillä oli tänään papusoppapäivä. Tosin vihreän sijaan oranssinpuoleinen, vaikka tavallaan erittäin vihreä. Me ollaan yritetty (tai minä olen, koska lähinnä minä laitan ruokaa) niin, että ainakin puolet viikon arkipäivällisistä olisi kasvisruokaa. Toisaalta tämä on helppoa, koska teen aina ruokaa useammaksi päiväksi. Mutta toki sitten joskus käy niin, että broilerkastike ei lopu millään, ja syödään sitä lasten kanssa viisi päivää. Joo, tiedän. Mutta kun en ole okein hyvä tekemään pieniä annoksia. Ja toisaalta en aio edes opetella. Aikaa, vaivaa, energiaa ja rahaa säästyy kun ruokaa tekee kerralla useammaksi päiväksi. Ja vastaavasti sitten tulee niitä viikkoja, kun tarjolla on ainoastaan kasvisruokaa.

Musta on tosi hienoa, että markkinoille on tullut paljon erilaisia kasvisproteiinin lähteitä. Ei sillä, ei meidän kasvisruuassa niitä aina välttämättä ole. Välillä ihan vain vihannespitoinenkin ruoka on paikallaan. Itse syön harvemmin lounaaksi mitään kovinkaan tuhtia. Mutta kun puhutaan lihan korvaamisesta, toisin sanoen kasvisproteiinien käytöstä, vanhassa on vara parempi. Nimittäin tykkään siitä että palkokasvit säilyvät kuivattuina keittiön kaapissa, eikä aina tarvitse välttämättä käydä kaupan kylmäaltaalla. Noin maalaisjärjellä ajatellen näkisin, että esimerkiksi kuivana säilötty härkäpapu on ekologisempi valinta kuin kylmäaltaassa myytävä ja kylmäketjussa kuljetettu kaverinsa. Härkäpapu on loistava proteiininlähde ja vanha palkokasvi jota on pitkään käytetty esimerkiksi eläinten rehuna. Mutta härkäpapu taipuu herkuksi myös ihan kotikeittiössä. Helposti ja nopeasti, kuten arkiruuan kuuluukin. Kokonaiset härkäpavut vaativat joko liottamisen tai pidemmän keittoajan. Yön yli liottamalla härkäpavut kypsyvät vajaassa vartissa, muuten niitä saa keitellä tunnin ajan. Itse laitan härkäpavut likoamaan aamulla ja keitän reilun puoli tuntia iltapäivällä.

Tämän keväisen maanantai arkiruokapulman pelasti lempeän tulinen bataatti-härkäpapukeitto.

Lempeän tulinen bataatti-härkäpapukeitto

500g kokonaisia kuivattuja härkäpapuja
3 isoa bataattia
valkosipulinkynsi(tai 1-3kpl)
makeaa chilikastiketta (tai tuoretta chiliä)
suolaa

lisäksi:
ruokakermaa (tai esim. iMat fraiche)

 

Huuhtele härkäpavut ja kuori ja pilko bataatti. Mitä pienemmäksi kuutioit bataatin, sitä nopeammin se kypsyy ja soseutuu itsestään.
Laita härkäpavut kiehumaan omaan kattilaansa. Kaada pavut kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen.

Keitä bataatit vähässä vedessä isommassa kattilassa. Lisää joukkoon hienonnettu valkosipulinkynsi. Noin puoli tuntia ja bataattikuutiot soseutuu miltei itsestään.

Huuhtele keitetyt härkäpavut lävikössä ja kaada ne bataatin joukkoon. Itse surautin muutaman kerran sauvasekoittimella, jolloin papujen rakenne hieman rikkoutui, mutta suutuntuma psyyy kuin perinteisessä hernekeitossa.

Mausta suolalla ja chilikastikkeella. Voit käyttää myös tuoretta chiliä, mutta arkiruuassa on lupa oikaista. Siksi valmis chilikastike.

Keittoa voi notkistaa ruokakermalla, mutta itse tykkään enemmän notkistaa vasta lauatsella Oatlyn kaura fraichella.

 

Tästä määrästä meidän nelihenkinen perhe syö noin kolme päivää!

 

Voima-Papu -tuotteet tulevat Salosta, Karviaisten tilalta. Lasken ne itselleni lähiruuaksi, mutta tuotteet löytyvät kaupan hyllyiltä ympäri Suomea. Tilalla on kuitenkin myös nettikauppa. Instan stooreja katselleet tietävät, että tykkään heidän valkosuklaalla ja salmiakilla päällystetyistä härkäpapukarkeista.

Tuo vihreä parkatakki (Didriksons) on muuten osoittautunut kuin toiseksi ihoksi. Kuljin takissa koko talven, ihan pahimmilla pakkasillakin. Luottovaate, josta on tullut mun arkiunivormu. Haaveilen sellaisesta Barbourin öljykangastakista, joka vois sopia myös mun lantsarityyliini, mutta toistaiseksi mennään tällä.

 

Tulipa sillisalaattia, mutta siitä huolimatta kivaa maanantai-iltaa! ♡

 

 

Kasvihuone kasattiin kesällä 2018 yhteistyössä Willab Gardenin kanssa.

Kaupallinen yhteistyö / Willab Garden

---

Heips!

Maanantaina postilaatikkoon tipahti uusi Willab Gardenin kuvasto, ja jos sitä selattiinkin vuosi sitten malttamattomana, niin ei kuulkaa yhtään helpota kärsivällisyyttä, vaikka kasvihuone jo pihassa onkin. Tuli nimittäin aivan mieletön hinku saada kevät ja kesä. Tänne. Nyt ja heti. Eikä asiaa helpota sekään, että Instagramissa näkee monien jo puuhastelevan kasvihuoneissaan. Vadelmavenepakolaisuus jonnekin Ruotsin eteläosiin houkuttaa erityisesti juurikin keväisin, eikä tämä vuosi suinkaan ole poikkeus. Osasyynä tietenkin kasvihuone, ja toisaalta erityisen aikaiseksi ounasteltu kevääntulo skånelaisille.

Kasvihuoneen sulat ikkunat ovat toki voitto jo nekin. Ja kun lapioimani polku (joka ei sitten mennyt ihan lankasuoraan pariovien kanssa :D) paljastaa sekä nurmikon, että kattavan valikoiman peuran ja jäniksen papanoita, on kevät tietenkin lähempänä kuin kuukausi takaperin. Käytiinkin eilen haistelemassa kasvihuoneen ilmaa ja hiottiin paperille viimeiset suunnitelmat heti keväällä tehtävistä jatkotoimenpiteistä. Sen verran tuulelta ja sateelta suojaisessa kasvihuoneessa oli lämpimämpää kuin ulkona, että päätin heti seuraavan aurinkoisen plussapäivän tultua juoda kahvit lasikaton alla ja tehdä kasvihuoneen kevätsiivouksen.

Maisemat ja kasvihuone eivät ehkä juuri nyt inspiroi ulkonäöllään ja kukkeudellaan, mutta toivottavasti sitten viimeistään kesällä. Olen nimittäin virallisesti Willab Gardenin inspiraatiobloggaaja, mikä tietenkin asettaa myös pieniä suorituspaineita. Mutta ehkäpä tämä titteli tulee lunastettua kunhan pääsen hiukan möyhimään multaa. Juuri nyt joudun itsekin keskittymään lähinnä sen kärsivällisyyden kasvattamiseen.

Ihan ensimmäiseksi kasvihuoneesta siivotaan joulu pois. Seuraavana onkin vuorossa jonkinlaisen istutus ja kylvöpöydän askartelu, vaikka esikasvatukset vielä alkukeväästä sisällä pitääkin tehdä. Mutta kyllä se tästä, ja kevätaurinko paistaa vielä minunkin kasvihuoneeseeni. Aivan varmasti!

Se, että sora-alue ja uuden kirsikkapuun paikka on piirretty nyt paperille, toimikoon ensihelpotuksena kevään kaipuuseen. Muuten ei auta muuta kuin mennä päivä kerrallaan kasvihuoneenkin suhteen.

Ihanaa iltaa, ja terveiset mummulasta! ♡

Hellurei!

Nyt jos koskaan on oikea aika kääntää katsetta ihan pikkuisen kesää kohti. Enkä tarkoita sitä, että pitäisi unohtaa talvesta nauttiminen, mutta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Olin viime keväänä jotenkin tosi väsynyt, enkä jaksanut miettiä mitään esikasvatuksia. Hyvä kun sain mårbackoistani pistokkaat otettua. Ja kyllä se sitten kesällä harmittikin. Ihan jo pelkästään se, että mulla ei ollut tuoksuherneitä! Niinpä päätin viime kesänä, että näin ei saa käydä toistamiseen. Joskus jotkut asiat tuntuu ehkä sillä hetkellä turhilta tai ne ei houkuttele, mutta yleensä noihin asioihin tarttuessa tuleekin sitten hyvälle mielelle. Ja kun on puhe näistä puutarhajutuista, niin harvemmin se tehdyn työn tuottama tulos tuo mukanaan mitään muuta kuin iloa ja onnea. Ja ainakin omalla kohdallani yleensä jo se pelkkä tekeminenkin auttaa.

Vaikka kasvihuone onkin tuottanut koko syksyn ja talven iloa, niin kyllä mä sen kasvarinkin vuoksi jo pikkuisen mietin kesää. Sitä, että saadaan rapattua muuri vaaleaksi ja päästään tekemään kaunis sora-alue kasvihuoneen ympärille. Ja tottakai mä mietin myös niitä kesäpäiviä, joina istun kasvihuoneessa kirjan kanssa ja huokailen onnesta. Rehellisesti sanottuna kasvien suhteen mulla ei ole vielä ihan kovinkaan tarkkoja päämääriä. Veikkaan, että ensimmäinen kesä menee oppiessa ja tutustuessa. Siinä että oppii, mikä toimii ja mikä ei. Miten valo ja lämpö asettuvat, kastelujutut jne.

Kirjoittelin teille viime kesänä Inspiraatiota kasvihuoneeseen postaukseen juttuja siitä, millainen visio itselläni kasvihuoneesta on. Tuossa postauksessa oli lainakuvat Living by W -blogista, mutta siis Weronicalla samanlainen Willab Gardenin Mur Maxi kasvihuone kuin meilläkin. Ja vaikka ihan kauheasti tykkäänkin tästä kunnon talvesta, niin pakko myöntää, että vähän malttamattomana huokailin taas noita ihania kuvia.

Ja jos vähän harmitti ne tuoksuherneet viime kesänä, niin kyllä mä nyt jälkeenpäin ajateltuna olisin sen kasvihuoneenkin tilannut näin keväällä. Siitäkin huolimatta, että toimitus olisi ollut alkukesästä ja kaikki pohjatyöt olisi pitänyt hoitaa arki-iltojen jälkeen. Koska ei ne sitten lopulta olleet niin vaativia. Ja se ensimmäinen kesä kasvarissa olisi ollut heti. Jotenkin pelkäsin ja stressasin koko kesän, että miten projekti saadaan onnistumaan. Ja lopulta olin pelännyt ja stressannut ihan turhaan. Koska ei se oikeasti ollut mikään isokaan homma. Ja itse kasvihuoneen pystytys onnistui parissa päivässä. Ainoa miinus olis kylmä ja sateinen sää, joka tuli siinä kohtaa kun kasvihuonetta päästiin kasaamaan. Eli jos vain mietit kasvarin hankkimista, niin mun vinkki on se, että teet sen mahdollisimman aikaisin, kun maa on sulanut ja kuivunut. Kannattaa myös huomioida kasvihuonepakettien toimitusajat. Kun kasvihuone tehdään mittatilauksena, se ei ilmesty ovelle ihan parissa päivässä.

Eli monta syytä katsella jo kesää kohti. Ja vaikka ei olisi kiinnostunut siemenluetteloista, kasvihuoneesta ja esikasvatuksista, niin pikkuinen kesän ennakointi on tähän aikaan vuodesta aina paikallaan. Nimittäin ihan jo kukkaruukkujakin saa vielä hetken ajan kivaan alehintaan, kunnes sesonkiaika kohta taas koittaa ja hinnat pompsahtavat. Kannattaa siis olla kärppänä!

Kesän 2019 puutarhalista:

Nautin esikasvatettujen kasvejeni tuomasta ilosta

Kasvihuone viimeistellään ja sen ympäristö siistitään (muurin rappaus ja sora-alue)

Kasvihuoneeseen laitetaan kalusteet, jotka mahdollistavat oleskelun ja ruokailun

Daaliat! Aion ryhtyä daaliatarhuriksi ja siivoan kellarin joutohuoneen daalioiden talvikodiksi

Teen itse betoniruukkuja (ainakin kaksi isompaa kasvihuoneen edustalle)

Nautin!

Meillä on myös ollut suunnitteilla kukkaniityn perustaminen pienen joutomaapalstan paikalle. Mutta liian kunnianhimoinen ei kannata olla, ja sekin on hyvä muistaa, ettei suunnittele yhdelle kesälle liikoja. Aikaa pitää jäädä myös sille nauttimiselle. Puutarha ei saa alkaa tuntua työleiriltä. Ja vaikka se rehellisesti sanottuna ensimmäiset pari-kolme kesää täällä siltä tuntuikin, niin nyt mä tykkään vaihteeksi myös siitä, että saan nauttia. Ja pitäähän sitä olla suunnitelmia, unelmia ja haaveita myös tulevia kesiä ajatellen!

Parin viime päivän aikana on taas satanut niin paljon lunta, että kasvihuonekin on jälleen hautautunut lumikerroksen alle. Mutta jos oikein siristää silmiä, ja laittaa tuon ylemmän ja alemman kuvan päällekkäin, niin johan helpottaa. Voi ihan rauhassa nauttia talvesta, kun tietää, että meillä on onneksi ne kolme muutakin vuodenaikaa!

Muilla jo puutarhajutut mielessä? Isoja tai pieniä projekteja tulossa?

 

Kasvihuone pystytettiin kesällä 2018 yhteistyössä Willab Gardenin kanssa

Sunnuntaita!

Niin se vain meni ensimmäinen arkiviikko. Lupaavan alun jälkeen tosin tuli vatsaflunssa, mutta minkäs teet. Ei auta kuin toivoa seuraavalle viikolle parempaa onnea. Joten edelleen positiivisena arjen suhteen! Ja jotta arki jaksaa maistua, nyt viikonloppuna otetaan mahdollisimman lungisti. Tänään vietetään itse asiassa tyttöjenpäivää Klaaran kanssa, kun pojat ovat pelireissussa. Suunnitelmissa paitsi ulkoilua, myös kirpparikierros.

Perjantai meni kyllä ihan täysin uusiksi, mutta onneksi nuo vatsataudit menevät yhtä nopeasti ohi, kuin ilmestyväkin. Lauantai oli selvästikin jo mahalaukun venytystä entisiin mittoihinsa (miten voikin syöminen tehdä alkuun niin kipeää), mutta uskaltauduin lopulta ulkoilemaankin. Ja nauttimaan siitä noin puolesta tunnista, joka päivään on jo tullut lisää valoisaa aikaa.

Nappasin viime viikolla talvisia kuvia, kun tuntui, että jotenkin nuo lumiset puut piti kuitenkin tallentaa. Tähän päivään menessä puiden oksilta on jo karissut osa lumista, mutta edelleen on kauniin talvista.

Villasukkia, takkatulta ja mukavat vaatteet. Siinä toimivan sunnuntain resepti. Eilisen kasvissosekeiton jämät saavat korvata tuhdin sunnuntaiaterian ja jos siltä tuntuu, nukutaan ehkä myös pienet päikkärit. Ei stressiä, koska se ei kuulu viikonloppuun!

Rentouttavaa viikonlopun päätöstä myös teille. Nyt kaikki mahdolliset energian ja hyvän mielen lataukset ja uusi viikko menee taas mukavasti!

 

 

Mur Maxi -kasvihuone kasattiin kesällä 2018 yhteistyössä Willab Gardenin kanssa.