Kirpeä ja raikas syysaamu järvellä. 

Maa, ilma ja vesi; kaikessa jo vahva syksyn tuoksu.

Ihana perjantai ilta tulossa. Paras ystävä, hyvää punaviiniä ja hömppäleffa. Kahden naisen asiat laitetaan järjestykseen. Ehkä jonkun muunkin. 🙂

Leivottiin tänään mustikkamuffinit. Ohje on sama, jota käytettiin omenaisiin. Maistuu mainiosti kylmän maidon kanssa. Häviävät pöydältä huomaamatta. Lähinnä omaan suuhuni.

Myös syksyn ensimmäinen calluna löytyi kukkakaupan pihasta. Nautitaan siitä hetki sisällä, koska kukaan ei ihaile kasvia ulkona vesisateessa.

Mukavaa keskiviikkoa kaikille!

Kieltämättä nyt maistuisi pieni pakomatka jonnekin lämpimään, mutta mitään niin mukavaa ei ole suunnitelmissa.
Oliivipuulle tarjosin kuitenkin suojaisampaa majapaikkaa. Olkoon nyt sisällä varistamassa. Pitää viritellä lisävalaistusta, josko se siinä talven yli selviäisi.

Nyt iso kuppi kuumaa kaakaota, ja pieni hetki Camilla Läckbergin Merenneidon seurassa.




Mukavaa tiistaita!








***

Kaivoin viime syksyisen projektini esiin. Etenee etanan vauhdilla, jos ollenkaan.

Villa tuntuu käsissä niin mukavalta, olisi ihanaa olla taitava tässäkin lajissa.

Kärsivällisyyttä, sitä kai pitäisi hankkia lisää. Oppia pitkäjänteisyyttä, sitä ettei kaikki tapahdu heti. Niin monessakin asiassa olisi tuosta taidosta hyötyä.

 Silmukka kerrallaan.

Tänään vielä tätä. Huomenna jo jotain muuta.

Ihana Petra kävi eilen esittelemässä me&i :n uuden malliston minulle ja muutamalle ystävälleni.
Ensimmäistä kertaa olen täysin myyty koko malliston suhteen! Ruskean ja sinisen sävyjä olematta kuitenkaan tylsää. Ihan mieletöntä!

Aikuisten kesken tuli naistenmallisto soviteltua aika tarkaan, ja jokaiselle taisi löytyä jotakin. Country henkisten tunikoiden lisäksi kun mallistossa on tällä kaudella myös graafisempaa linjaa.

Koko mallisto nähtävissä:
me&i


Ihanaa syyskuun alkua kaikille! Meillä vierailee jo ensimmäinen syysflunssa.


***

Kesä alkaa ihan oikeasti olla jo takanapäin, ja elokuu lopussa. Enkä tarkoita sitä, että kaipaisin kylmyyttä ja sadetta, vaan sitä, että elokuun jälkeen aurinko ja lämpö ovat kaunista syyssäätä.
Kesästä on vain luovuttava – niin haikealta kuin se tuntuukin.

Tällä hetkellä syksy tuntuu jotenkin niin raikkaalle. Se tuoksuu aamulla nenässä ja lämittää iltapäivällä kasvoilla. Tuo mukanaan harrastuksia ja ystäviä, arkeen pikkuisen ennemän säännöllisyyttä ja rutiinia.

Ostin jo muutama viikko sitten suuret pallokrysanteemit rappusille. Ajattelin niiden menevän sitten syyskukkinakin, kun kaikki muu alkaa jo olla kukkinutta. Vaan enpä tällä kertaa valinnut keltaista tai oranssia, en violettia tai viininpunaista. Löysin suloiset yksilöt suloisen hennon vaaleanpunaisina. Ei lainkaan syksyisen väriset.
Näitä kesäsävyjä aion katsella ensimmäisiin pakkasiin asti!

Ihan oikeasti. Ei harmita kesän loppuminen, ei pelota pimeys. Uutta kohti vaan, niin ajattelen.
Ole pari päivää puuhastellut (lue siivonnut ja järjestellyt) kaikenlaista. Pakannut kesäkamoja laatikoihin, karsinut kiertoon menevää kamaa kaapeista, suunnitellut välttämättömiä (ja vältettäviäkin) hankintoja, poistanut nyppyjä villavaatteista, nautiskellut kynttilän tuoksusta ja uppoutunut siinä sivussa lukemaan. Joku voisi sanoa, että olen kotoillut, mutta kiellän jyrkästi. Ihan kamala sana! 

Siis mitään blogijuttuja ei nyt oikein ole.
Kaikenlaista kotihommaa. Komeroita, kaappeja, suunnitelmia ja ideoita. Syksyllä iskee sellainen perusteellinen siivouspuuska. Koko kesä on eletty lähinnä ulkona, ja nyt alkaa valmistautuminen talven sisälläoloon. Ihan niin kuin sitä talven komerossa viettäisi, mutta kaipa nekin on joskus siivottava, ja syksyiset sadepäivät on siihen parasta mahdollista aikaa.

Koitan vielä keräillä ulkoa mahdollisimman paljon kukkia. Surullista, että pian näidenkin tilalla on viikonlopuksi hankittu marketin ruusupuska. 

Ei bloggaamiseen, eikä sisustamiseen, vaan ihan yksinkertaisesti ylensyömisestä!

 Olen kokeillut sekä uudet, että vanhat omenareseptit, maistellut, maistellut lisää ja sitä rataa…

Seuraavan viikon ajan meillä syödään omenat omenana. Päätetty!

Huh, kaksi päivää siivousta takana. Eihän sitä nyt tosin ihan kahta päivää ole putkeen siivonnut, kun väliin on pitänyt mahduttaa ulkoilut, leikit kauppareissut ja muut jutut, mutta noin niin kuin yleisesti päivät on kuluneet siivoillessa. Kahden päivän aikana koti on imuroitu neljästi ja lattiat pesty kahdesti. Ihan vain, jos joku ihmettelee, miten reilun sadan neliön siivoukseen saa kulumaan kaksi päivää 🙂

Mä olen niitä ihmisiä, jotka saa suuren nautinnon, kun hellannupit ja jalkalistat on käyty hammasharjan kanssa läpi.

No, mutta joka tapauksessa viikonloppu on kiva aloittaa siistissä kodissa. Kukat vielä maljakkoon ja sitten voi vain nauttia.

Tuossa kahvitauollani kuvailin hiukan keittiössä. Ei mitään uutta. Samana on pysynyt, vaikka ideoita tietysti olisi vaikka miten. Mutta kaikkeahan ei voi saada, ja oikeastaan ne ideat ja unelmat on kivoja; niillähän se mielenkiinto yleensä elämään säilytetään.

Pieni ja ahdashan tämä köökki on, mutta sille nyt ei voi mitään. Kuvaaminenkin on aika hankalaa, kun etäisyyttä ei kovin helposti saa, joten fiiliskuvia tällä kertaa.