Mä olen riippuvainen radiosta. Radiosta kuulen ne päivän ensimmäiset aikuisten äänet, ja monena päivänä radio on puhelimen lisäksi ainoa kanava, josta selkeää ja ymmärrettävää suomen kieltä korviini kantautuu.
Totuin jo lapsena, että radio soi kodin taustahälynä. Radio Suomi, ja sen verkkainen tahti. Merisää ja paikalliset lähetykset. Itse kuuntelen mielummin jotain muuta. Varmaankin juuri niiden paikallisten osuuksien vuoksi.
Ylen lisäksi meillä täällä kuuluu vain pari suurta kanavaa. Näissäkin tapauksissa radio on nostettava ylös ja lähelle ikkunaa. Onhan sitä olemassa nettiradiot, mutta olen vanhanaikainen; Radiota kuunnellaan radiosta. Vuosia soitin Novaa. Aamun Radiota lukuun ottamatta, en kuunnellut muuta kuin uutiset, musiikki oli aika kehnoa ja ohjelmat niin ja näin, mutta taustaääneksi tuo kelpasi. Sitten aamun ilmestyi ääni josta en pidä. Melkeinpä en voi edes sietää. Alku vuoden olenkin kärsinyt jonkinlaisesta radiokriisistä. Aamukahville olen kaivannut seuraa, ja päivä on alkanut kankeasti. Säälittävää, huomasin olevani radioriippuvainen.
Nyt käänsin kilpailevalle kanavalle. Totuttelen, tutustun, opettelen – en vielä tiedä pidänkö. Informatiivisuus on niukempaa, uutisia voisi olla enemmän. Toisaalta tiedän taas mistä viihde puolella puhutaan; En lue iltapäivälehtiä tai seitsemän päivän kulttuurijulkaisuja. Tukiainen, Kalinainen ja Aitolehti ovat mulle aika vieraita juttuja. Hämmästelen nyt näitä oman “alansa” julkkiksia. Eilen katsoin jopa Maria! -ohjelman, ensimmäistä kertaa kokonaan (myönnetään, että syy oli lähinnä artistivieraassa, joka esiintyi viimisenä). Olen sivistynyt viihteen saralla, tosin kaikki muu sivistyminen onkin sitten entisellä tasollaan.
Meillä katsotaan telkkaria todella vähän. Yleensä se avataan vasta Niilon nukahdettua, ja sammutettaan reilun tunnin kuluttua. Radion avaaminen on sitävastoin rutinoitunut aamutoimi. Se tapahtuu kuin itsestään heti keittiöön sipsutellessa. Voi niitä aikoja, kun kaikki hiljentyivät kuuntelemaan radiolähetystä tai -kuunnelmaa. Se oli sitä aikaa kun ihminen kirjoitti kirjeenkin kynällä paperille. Kauas on tultu.
Toisaalta, siinä missä radio voi pelastaa päivän, toimii se myös päinvastaisesti. Kahdeksan tuntia iskelmämusiikkia pakkosoitolla teki joskus työpäivästäni kärsimyksen. Pahinta oli, että vielä kotiin pyöräillessä huomasi hyräilevänsä Mattia ja Teppoa.
Meillä on täällä ihan mieletön keli. Aurinko paistaa ja räystäät tippuu. Maaliskuu toi kevään tullessaan, ihan niin kuin pitikin. Nyt kahvitauko, ja aikuisten musiikkia ennen muskarin lastenlauja. Ei kuitenkaan Mattia ja Teppoa.
Ai niin, ostin myös noita Ikean 365 -sarjan espressokuppeja. Kivasti sopii toi turkoosi kahvin kaveriksi!
>upeat värit kuvissa 🙂 turkoosi espressokuppi on parhautta. Minäkin suunnittelin robertsin radion hankintaa, mutta sitten tuli spotifye ja päätin satsata vaan hyvään läppäriin, joskin ei se sisustuksellisesti aivan sama ole 😀 joskus on kyllä parasta avata vaan oikea radio läppärin sijaan.. Itselläni on puukuorinen levysoitin jossa on radio, siitä on kiva kuunnella musiikkia. Mukavaa päivää sulle!
>Minä kuuntelen vähän radiota ja katson vielä vähemmän televisiota (meillä katsotaan vain Pikku kakkonen ja miehen kanssa dvd:ltä Midsomerin murhia :)), mutta koin nyt ihanan nostalgia-aallon, kun mainitsit Merisään. Ajattele, minä sisäsuomalaisena järviseudun tyttönä muistan nyt lapsuuskesät savolaisessa mummolassani, jossa aina kuunneltiin Merisää. Liekö syynä ollut se, että mummoni oli rannikkopohjalaisia vaiko se, että Merisää vain tuli radiosta. Merisäässä on jotain omaa taikaansa.Ihania kuvia, kuten aina. 🙂
>Kevättunnelmat livahtivat luotasi tänne minulle asti!Kiitos♥
>Meillä sama ongelma aamunradion kanssa…
>Samma här!Radio on usein ainoa kanava, mistä puhelimen lisäksi kuulen aikuisen ihmisen ääntä.Aina laitan päälle kun tiskaan. (Juu, meillä ei tällä hetkellä konetta, mutta kesällä on!) Ja tietty kun leivon ja laitan ruokaa.Ihana tuo sinun radiosi!Mulla kanssa vintage radio, mutta ei ihan noin pähee.
>akissfromthepast: Mulla on myös sellainen puukuorinen vinyylin vemputin, mutta se on vanhemmillani säilössä, kun tänne ei mahdu. Siitä kai meilläkin sitä merisäätä aikanaan kuunnelttin :)Spotifye pelastaa yllä silloin, kun mieli tekee kuunnella jotain tiettyä :)Katja: Ihan olen minäkin sisämaan asukas ollut, mutta niin se merisää vain kuuluu radioon. Jotenkin niin rauhallinen ja omanlaatuinen.Meillä ei anneta Niilon vielä pahemmin telkkaria katsoa. Joskus joku pätkä lastenohjelmaa.Midsomerin murhat on meidänkin suosikki! :)Maria: Olepa hyvä :)Vekarus: Hassua miten on pienellä asialla merkitystä :)Anrinko: Joo toi aikuisten ääni on uskomatttoman tehokas. Muuten varmaan höperöityisin 😀
>Kirjoititpas taas kivasti!! Ja hauska aihe…mun tekisi mieli kuunnella radioo, mutta meidän tän hetkiset stereolaitteet, mitkä lie ei tunne mitään radiokanavia…Poikien huoneessa joskus kuuntelen, mutta pian jo soi hevisaurus niin että tärykalvoja jomottaa! :)Kauniit kuvat ja upea radio, sitä kelpaa kuunnella ja katsella!
>Ylexei turhia mainoksia, myös uutta hyvää musaa, vailla huolta mainosmarkoista. Eli ei aina sitä mainstream-musaa. Siinä vaiheessa kun Nova tms soittaa jotain hittibiisiä, on se Ylexillä soinut kuukausia.Ihan mainostan koska itse tykkään ja radio soi, aamusta iltaan :)Susanna
>Heidi: Kiitos 🙂 Joo, se on kyllä ihme, kun kaikki laitteet ei sitten millään soita radiota. Meilläkin on radio aseteltu keittiöön niin, että pöydän vieressä istuminen ei haittaa taajuutta. Tarkkaa puuhaa :)Susanna: Mä tykkään ehkä enemmän just vanhasta musiikista, mutta lupaan kokeilla tota. Ihan varmasti annan ainakin mahdollisuuden, jos vaikka oliskin mieleen 🙂
>Radioihminen täälläkin hei! (Tosin mulla ei oo noin nättiä toosaa :)Välillä aamusta, kun ollaan töihin matkalla, pitää radiota hiljentää. Jaajo siellä taas selittää jotain Oskun korville sopimatonta :DKotona iltasin on sitten joku yleisradio päällä, kun I tykkää kuunnella sellasta perinteisempää.
>Koin ahaa-elämyksen tekstiä lukiessani, olen niin turhatunut välillä ollessani kaiket päivät yksin 3n lapsen kanssa ja kiukuttelen miehelle iltaisin etten koskaan näe ketään aikuisia. Nyt yritänkin kuunnella radiota jos joku juontaja pitäisi minulle seuraa. Katotaan miten mahtaa käydä, muistan että kotona minua aina ärsytti kun äidillä oli aina radio päällä, tosin moni muukin asia kotona ärsytti mutta nyt huomaan olevani samanlainen…
>Silloin, kun radiota kuuntelen, avaan Yle 1 tai Yle puhe kanavalta. Mutta nautin niin hiljaisista hetkistä, etten edes joka aamu nappia napsauta.
>Kyllä kelpaa noin kauniista radioista kuunnellakin! Ihan sun näköinen masiina:)
>Oi mikä radio! :)Radio on kiva, ite vaihtelen aina kanavia säännöllisin väliajoin. Tausta"musaksi" käy joskus jopa Yle Suomi ja sen puheohjelmat 😀 Saa muuta ajateltavaa,kun alkaa kuuntelemaan Kekkosen käytös sodan aikana-tyylistä ohjelmaa 😉 On niin keväisen kivaa, että ihan sielussa pomppii!! :))Ihanaa viikkoa!
>Samoja turkooseja astioita himoitsin viime viikolla Ikeassa. Päätin kerrankin malttaa mieleni ja tyhjentää ensin kaapeista ei-niin-kivoja astioita pois. :)Radio on kyllä kotiäidin pelastus! Mutta olen samaa mieltä, hyvät radiokanavat ovat harvassa.
>mä tykkään joskus kuunnella iskelmäradiota… Ü hei ihana tuo sinun vaaleanpunainen radio!
>Sulla on hieno radio :). Meillä ei edes ole radioita..lapsuuden kodissa laitettiin aina aamulla radio auki ja illalla suljettiin, varmaan sain silloin siitä tarpeekseni. Ja meteliä on aina niin paljon muutenkin. Autossa tulee kuunneltua..
>Merisäästä tulee aina ihana kesäinen olo kuin olisi kaunein ja lämpimin kesäkuun ilta mökin verannalla. Sitä on kuunneltu ja kuunnellaan edelleen mökillä ollessa, isoäidilläni kun pitää aina olla radio päällä. Merisäästä taitaa jokaisella olla omat muistonsa 🙂
>Minä kuuntelen vain Novaa. Autossa mies yrittää tarjoilla Iskelmää, mutta mä en sitä kestä. En tykkää Suomipopistakaan, koska juontajat eivät vain natsaa.Välillä mulla on kausia, etten halua kuunnella yksinollessani radiota, vaan kuuntelen vain hiljaisuutta. Nyt mulla on sellainen fiilis. Jos vaikka huomenna avaisin taas Novan taajuuden 🙂 – Kristiina –
>Vai Mattia ja Teppoa… ;D Mä olen onnellinen kun joskus on hiljaista, joten radio on saanut väistyä hiljaisuuden tieltä. Ihanaa!
>Ja ainiin piti sanoa, että eilinen esiintyjä Maria!:ssa oli ihana!! Ei ollut entuudestaan tuttu, mutta teki vaikutuksen! :))
>Teija: Joo, noita juttuja pitää varoa :)Ihan ok, noi perinteisemmätkin, mutta mä tykkään kyllä kuulla hassujakin juttuja :)Hanna: Niin ne ajat muuttuu, ja äiti on usein oikessa. 🙂 Mulla radio auttaa. Joskus on kiva hymähdellä jollekin jutulle, vähän kuin joku vartavasten viihdyttäis :)ano: Voi mulla ei valitettavasti ole vaihtona hiljaisuus, joten toi radion ääni kivasti tasottaa tuota huutoa ja kiukuttelua :DSelma: Hih, niin sanoi miehenikin, joka radion osti :DRuusa: Mäkin tykkään kuunnella noita asia ohjelmia. Mun vanhemmilla on vielä keinutuolikin siinä radion vieressä, joten nautinto on tuplattu. Harvoin vain on aikaa ihan oikeasti kuunnella radiota. Yleensä se menee kuulemisen puolelle.Ja hei, toi musiikki on mahtavaa! :)Minni: Mä olin ihan turkoosin vietävissä. Tosin ostin kyllä tarpeeseen, kun kivitasoon totuttelulla oli hintansa :)Kerttu: Kaikkea voi kuunnella joskus, muttei pakkosyötöllä, se on kamalaa :)Sari: Musta toi radion puhe tasoittaa meteliä. autossa musiikki on pakollista, mä nimittäin laulan aina ajaessa :DLiinu: Ihan totta. Se on sellainen suomalainen perinnejuttu. Nostalginen! :)Kristiina: Mulle ei kans noi juontajat uppoa popilla. Jos olen yksin nautin hiljaisuudesta. Todella! Sitä herkkua vain on harvoin tarjolla 🙂
>Sissi: Voi ei mulla ole radion vaihtoehtona hiljaisuus, vaan huuto ja kitinä 🙂 Yksin ollessani nautin hiljaisuudesta, ihan oikeasti täydellisestä sellaisesta. Vaikka radiokin on meillä keittiössä niin, että arkena pitää uutisten aikaan hakeutua sen läheisyyteen ja laittaa kovemmalle, kun se ei muihin huoneisiin kuulu.
>Heippa, uusi lukija ilmoittautuu! Löysin blogisi vahingossa pari viikkoa sitten ja olen lukenut sitä työmatkoilla puhelimen kautta, mutta siellä on hankala kommentoida. halusin nyt tulla "näyttäytymään" ja välittämään ihailuni lahjakkuuttasi ja intoasi kohtaan, olen saanut sulta monia ideoita, innostuksia ja ihanaa energiaa käsillä tekemiseen!! Blogisi on päivän piristys, rauhallinen tasapainoinen vaalea kotisi on aivan ihana ja ilmettä saa helposti vaihdettua monin eri keinoin. Itsellä on remppa vaiheessa ja olen saanut paljon inspiraatiota sun blogin kautta. Tilasin myös mineraalimeikit mitä suosittelit sillä mulla on myös iho-ongelmia (vaikka olen 32 naama näyttää välillä enemmän 15v..), kiitos siitäkin vinkistä! Uskomatonta miten tuntemattoman kirjoitukset voi tuottaa niin paljon iloa ja onnea mitä sitten itse säteilee eteenpäin, vaikutat siis hyvin monien ihmisten elämään välillisesti :)Kaunista kevään odotusta sulle ja perheellesi! <3Jossu Helsingistä
>Jossu: Kiva kun jätit kommenttia, kiitos siitä.Toivottavasti meikeistä on sulle apua. Omakin naamani kukkii välillä kivasti, mutta näillä meikeillä turha öljyisyys on poistunut ja iho on paremmassa kunnossa. Mikään muu meikki ei oikeastaan ole ihoani koko päivää kestänytkään.Tsemppiä remonttiin ja ihania sisustushaaveita. Itse saa tosiaan tehtyä paljon ja kodin ilmettä on helppo vaihtaa, kun mieli muuttuu kuin tuuli viiri :)Kaunista kevään odotusta sinnekin!
>Meillä soitetaan vaihtelevasti Iskelmää, Novaa, Yle Radio Suomea js KLF:ää…. Kaikilta tulee hyvää musiikkia, mutta jos sinä tahdot vanhaa musiikkia kuunnella niin suosittelen kuuntelemaan Iskelmältä lauantai-iltaisin klo 18.00 eteenpäin Iskelmä-Diskoa. 😉 Ja kesäisin ehdoton lemppari vanhan musiikin ansiosta on Lomaradio! Suosittelen! =)Niin ja tuo KLF soittaa sitten niitä menobiisejä, klubibiisejä. Scooteria ja Venga Boysia… Kyllä sielläkin joskus vanhoja kasariklassikkoja soitetaan – siis jos niistä pitää. =)
>Meilläkin kuuluu tosi huonosti radiokanavat. Ja radiota tuleekin tosi vähän kuunneltua, se on jotenkin unohtunut! Lähinnä vaan autossa tulee kuunneltua.Mut oih, ehkä mäkin saisin aamuihin virtaa kuuntelemalla radiota. Täytynee hankkia joku yhtä söpö radio keittiöön! 🙂
>Radiosi on niin ihana:) kuuntelen radioa joka päivä ruokaa tehdessä viimeistään tulee laitettua radio päälle,kanavat vaihtuu mielialan mukaan, milloin mitäkin musaa.
>Oi miten monta kaunista postausta:) Mäkin tykkään kuunnella radioo keittiössä samalla kun puuhastelen.
>Täällä kanssa yksi radioaddikti! 🙂 Myös miun lapsuudenkodissa oli aina radio päällä "taustahälynä". Ite laitan aamulla aina sen päälle, mutta mies nappaa sen kiinni aina jossain vaiheessa päivää, kun "ethän sie ees kuuntele sitä?!" Nii, no en kokoajan kuuntele, mutta tykkään että se on päällä. Paljon kodikkaampaa kun on radio hiljaisella keittiössä. Jätän raion myös päälle kun lähden ulos, kivempi tulla kotiin kun se on päällä (jos ei oo joku sammuttanu) Näin se oli lapsuudenkodissakin, mukava tulla koulusta kotiin, kun ei ollu niin hiljasta, vanhemmat oli töissä. Myös tallissa meillä soi aina radio ja hevosen kanssa lenkille lähtiessä kuuntelen puhelimesta kuulokkeiden kautta. Ja ai että inhottaa jos on kuulokkeet jääny kotiin, koko lenkki latistuu… 🙂 Iloista viikonloppua siulle, pysytään aalloilla! 🙂
>Aamulla, kello kuusi kun tassuttelen alakertaan, keittiöön. Laitan kahvin valumaan ja samalla avaan radion. Siellä on tutut äänet. Tuntuu aina, että noikin on jo hereillä. Niinkun mäkin. Ihan kaverilta tuntuu :)Itse kuuntelen Radio Helsinkiä, monta vuotta jo kuunnellut.Kuuntelen radioo ja samaa kanavaa myös töissä. Ihan koko päivän. Tässäkin taustalla soi ;D :)Ihana Radio sulla <3
>Tiinu: MEillä on yleensä radio sammutettu jo ilta kuuteen mennessä. Discomusa ei kauhesti kiinnosta, ei uusi eikä vanha, mutta täytyypä noi kaikki nyt testata ja kuunnella. Sitten olen ainakin viisaampi. 🙂 Kiitos näistä!Katri: Kyllä se radio vaan auttaa kun muuta aikuisten puhetta ei ole tarjolla. Itselläni ihan välttämätön. Koitapa ihmeessä! :)Hanna: Mulla jää toi vaihteleminen, kun kuuluu ainostaan rahinaa. Täytyy nyt netin kautta laajentaa tuntemustaan :)Mari: Kiitos 🙂 Joo, keittiö on radiolle hyvä paikka. Ja auto tietysti :)Merja: Mun mies on samanlainen. Laittaa aina spotifyen päälle, ei ymmärrä.Mäkin jätän radion aina päälle. Ihan jo koirankin takia, ei kaikki äänet sitten stressaa. Ja onhan se vanha kunnon varkaiden hätistäjä :DNiina: Just toi tunne! Ihana. Meillä kun ei noi radiohelsingit kuulu, niin en tiedä mistä puhut, mutta tosiaan niihin ääniin tottuu. Tulee ihan kaveria noiden kanssa 🙂
>KLF:ää voi kuunnella myös netissä, osoitteessa http://www.klf.fi. =)
>Mua huvittaa välillä kun meillä on sun kans niin sama maku:) Tietämättä ostellaan samoja juttuja!Mä kuuntelen samanlaisesta radiosta musiikkia ja espressoa tulee juotua samoista ikean pikku kupeista:)Mä aikoinaan ostin radion Ihana livingistä.On se tippunu lattialle kin jo monesti.Edelleen vaan pelittää. Ja Sulo vääntänyt vähän antenniakin kuuluvammaks;)Mä en katso telkkaria koskaan. Nyt oon vähän Idolsia katsellut sivusilmällä ja sitä Sydänääniä dokumenttisarjaa.Mies kuuntelee lätkää ain välillä radiosta sitä jurppii kun merisää tulee niin usein:)