Loppiainen kolkuttelee ovelle. Taitaa olla aika siirtyä eteenpäin, ja laittaa joulu takaisin laatikoihin, pakata jonnekin vintin uumeniin. Ja kuusi on syytä kiikuttaa ulos myös, sen verran on tiputellut neulasiaan. Liekö tosin kukaan muistanut antaa sille vettäkään Tapanin jälkeen…
Vähän haikea fiilis, ikään kuin joulu ei olisi vielä tullutkaan. Se meni liian nopeasti, vihelsi vain ohi, eikä oikein ehtinyt tarttua kiinni. Onneksi se tulee joka vuosi uudelleen, tänä vuonna siis uusi mahdollisuus.
Nappasin päivällä muutaman kuvan joulun jäänteistä. Olkoon aihe tällä kertaa tässä. Viikonloppuna lähetän joulun matkoihinsa, ja ensi viikolla ostan jotain pirtsakan värisiä leikkokukkia. Nyt saa koti ja mieli virittäytyä keväisempään tunnelmaan. Näkemiin joulu, tervetuloa valo!
Mukavaa viikonlopun aloitusta kaikille!
Moi.
Roikun täällä kommentoimassa kaikille, kun nyt ei ole muutakaan tekemistä …..(tai olisi, mutta ei huvita)..
Joo, heitin joulun pihalle myös – yksi iso tähti ikkunassa muistuttaa joulusta ja en saa sitä yksi irti, joten on varmaan vielä juhannuksena;D.
Terkkuja, Kati
Hih, vai ei mitään tekemistä. Hugo on tosiaan helppo tapaus!!! 😀
Mä en tiedä oikein, että missä se joulun raja oikein kulkee. Tinen risutähdistä en haluis millaan luopua, enkä muutenkaan monesta jutusta. Tontut saa kyllä kenkää hyvin pikaisesti 😀
Hugo vetää sikeitä jo neljättä tuntia – on siis “helppotapaus” ja mun etumus sanoo kohta “poks”..pitää siis tökkiä sitä tyyppiä hereille.
Mulla se joulufiilis jyllää marraskuun alusta, mutta jouluaaton mentyä taittuu joulukoristeisiin liittyvä into ja tekisi mieli kerätä kaikki heti pois.. ja niin kävi pikkuhiljaa tänäkin vuonna.
Voi, mä haluan myös kokea moisen helpon tapauksen!!! Meillä ei toi yksi nukkunut muutamaan kuukauteen kahta tuntia pidempään, ja sekin oli jo ihmeellistä…. Tässä pikku hiljaa alkanut kyllä oikeesti pelottamaan, että miten sitä taas jaksaa!
Mulla on yleensä joulun suhteen sama juttu. Kai sitä vain tänä vuonna laitettiin niin vähän, ja muutenkin pienelle intensiteetillä 🙂 Ja toisaalta noi vähätkin koristeet vie katseen pois keskeneräisyyksistä 😀
Moi (taas)
Kyllä itseäkin pelotti, että järjestääköhän tää kolmas herra “jokaöisetbileet”..mutta toistaiseksi on mennyt ok.
Toivotaan, että teilläkin olisi paremmat yöunet tälläkerralla (pidän peukkua)!!
Palaillaan taas:))
Mä lähden kattoon uutta Batmaniä. See You!
Toivotaan! Ja nauti sä nyt Hugiksen helppoudesta – ja Batmanista 🙂
See You!!! 🙂
Ihanaa että joku muukin blogimaailmassa sanoo noin! 😀 Mä aina niin haikeana roikun viimeisissä koristeissani ja kuusessa, ei nyt ihan kirjaimellisesti, mutta kuitenkin, tiedät varmaan mitä tarkoitan. 🙂
Terkut täältä Helsingistä. Nougatit ja muut ihanat kierretty. Nyt odotetaan pöytään pääsyä Hard Rock Cafessa. (Meteliltä ei meinaa ajatuksiaan kuulla.. keskustelu on yhtä huutamista joten mielummin pörrää täällä hetken kun kailottaa seuralaiselle. ;))
Oi, Helsinki!!! Mäkin haluun, vaan en jaksa enää istua autossa!
Pitäkäähän lystiä siellä! 😀
Ja hei, eiks se joulu oikeesti lopu vasta siihen Nuutin päivään ;D
Joulu taitaa tosiaan olla parhaillaan silloin, kun se on vasta edessä. Täynnä odotuksia, tunnelmaa, joululauluja, kaivattuja herkkuja jne. Sitten varsinaisena jouluna mulla ainakin vähän “tunnelma lässähtää”, kun se olikin siinä ja meni niin nopeasti. Kauhia kiirus on jo tapanin jälkeen heittää kuusi pihalle ja raikastaa koti, ihan kuten sanoit!:) Leikkokukat oliskin hyvä idea!
On ollut kiva seurata sinun odotustasi ja ihanan kotinne valmistumista! En olekaan varmaan vuoteen kommentoinut, vaikka ahkerasti luenkin. Nyt skarppasin, ehkä uuden vuoden kunniaksi, heh!
Mahtava blogi sulla! Ja niin kaunis tyyli kaikessa!
Kiitos, Saara, kiva kun jätit kommentin! 🙂
Mulla on joulun suhteen yleensä niin sama fiilis! Tänä vuonna kuitenkin jäi jotenkin sellainen olo, että joulusta ei saanut tarpeekseen. Ei meillä ollut edes omaa kinkkua, ja kinkun syönti kyllästymiseen asti kuuluu oleellisesti mun jouluun 🙂 No, mutta ensi vuonna vedän taas oikeat jouluöverit, ja tapaninpäivänä viimeistään olen korviani myöten täynnä koko juhlaa 😀
Heippa!
Nyt vasta huomaan tuon rummun hyllyllä, sen sini-punaisen! Muistatko mistä se on hankittu? Olen etsinyt pojallemme juurikin Mailegin sotilaitten viereen rumpua, mutta en ole vielä löytänyt mieleistä. Acne Jr:lla olisi tuo -> http://www.gargyle.com/blog/meet-acne-jr-acne-studios-childrens-toy-company/ mutta en vaan ole saanut aikaiseksi tilata. Kiitti! 🙂
Toi rumpu on joku ikivanha lastenlelu, jonka löysin joskus kirppikseltä. Se on tosi ihana ja kestää kyllä mitä vaan. Meilkeinpä paremmin kuin kaikki se, mihin se on kolahtanut 🙂