Ainakin ilmatieteenlaitoksen sää-apsi lupaa plusasteita koko viikolle. Ihan kiva, noin niin kuin lämmittämisenkin kannalta, mutta myös yleisen kevääntulon vuoksi. Vuosi sitten nimittäin tienpientareet oli jo keltaisenaan leskenlehdistä, ja tämä mamma paineli ballerinat jalassa! Niin se vain on, että nyt on kevään aika, ja talvi saisi painua mailleen!

Klaffipöytä, joka ensin maijoittui kuistille, ja maalauksen jälkeen olohuoneeseen, toimi ristiäisten aikana lastenpöytänä. Laiskuudessani en jaksanut enää kiikuttaa pöytää takaisin olkkariin, vaan jätin sen tähän keittiön ikkunnan alle. Tarkoitus on kotiuttaa vuoden verran äidilläni hoidossa olleet mårbackani, ja pöytä on niille oikein oiva paikka nyt vielä kesää tai kunnon kevättä odotellessa

Olin päättänyt, että keittiön ruma tumma laminaatti ei koskaan näy tässä blogissa, mutta never say never; Siinä se nyt kuitenkin on. Inhokkini, joka toivottavasti lähtee pian matkoihinsa! Hassua, miten moni pitää valkoista puulattiaa työläänä. Jos joku nimittäin on työläs, niin ainakin huonolaatuinen tumma laminaatti! Lattian pinnassa näkyy kaikki – siis ihan kaikki! Sitä on mahdoton saada puhtaaksi, ja imuroida ja pestä saa ihan päivittäin.

Se olisi sitten pääsiäisviikko. Ohrat on yhä kylvämättä, ja muutenkaan kyseisen juhlan eteen ei oikeastaan olla tehty yhtään mitään. Mutta menee tuo kai omalla painollaan sen suurempia stressailematta.Ohran siementen lisäksi kirjoitan kauppalappuun taimimullan ja turveruukut. Keittiön ikkunan alla on maata näkyvissä ja nyt on aika suunnata katsekin kevääseen ja kesään. Kyllä se sieltä tulee – keikkuen välillä suuntaan ja toiseenkin.

Aurinkoista pääsiäisviikkoa kaikille!