No niinhän se näyttää. Tai sanoisin mieluummin lehmitytöltä, mutta sana ei kuulu neljä vuotiaan varastoon.
Tulin vain huikkaamaan, että nyt on ihan tositosi kiire viikko, mutta yritän palailla myös blogin ääreen. Oikein huono omatunto, kun en ole vastaillut kommenteihinnekaan!
Korjaan asian, promise!
Ekat leskenlehdet bongattu lenkkipolulta! Jihuu, se on kevät!!!
Ps. Miten tästä vauvakuplasta pääsee ulos!?
Miksi ihmeessä siitä pitäisi päästä ulos, jos vaikka onkin niin ettei niitä vauva-aikoja enää tulekaan? Nauti nyt niin syvästi kuin mahdollista,
nimim. Kunpa ne ajat saisi takaisin 🙂
ottaisin milloin tahansa (ainakin vähäksi aikaa…;)) tuoksuteltavaksi pulleroisen vauvan tai leikki-ikäisen pampulakäden..miten ikävä niitä aikoja nyt onkaan kun eri mantereella mennä viuhtoo parikymppinen jälkikasvu. :´)
Kiitos herätyksestä! Totta, ei näitä aikoja takaisin saa, eikä ainakaan juuri tämän vauvan kanssa. Mutta liiaksi ei saa kuplaantua. Viime kerralla kävi niin, ja se ei tehnyt hyvää. Pitäis olla sellainen Aarnion tuplakupla; Iso vauvakupla ja toimiva arkikupla. 😉
No eihän siitä kuplasta mikään kiire ole minnekään 😉 Kyllä ne vaavit niin nopeaan kasvaa, että tekisi mieli välillä aika pysäyttää.
No nimenomaan! Ihan liian nopeasti kyllä menee aika. Mutta kuplassa on puolensa. Pitäis jotenkin saada muukin elämä toimimaan, nyt arki on jämähtänyt liiaksikin, eikä se teetä pelkästään positiivista. 🙂
Hei, ensimmäinen kommentointi ikinä! Kiitos ihanasta blogista ja voimia arjen haasteisiin! Mutta ei enään näitä super ihania kuvia tai iskee vauvakuume!!! Todella nätti tyttö, luulin ettei ole pelkoa vauvakuumeesta…
Hahaa! Kiitos 🙂 Ja sori, kun laitan näitä kuume pöpöjä liikkeelle! Mä olen nyt tosi paksussa kuplassa 😉
Kiva kun jätit kommenttia!
Että teidän heinämies on suloinen 🙂 Ole kuule kuplassasi rauhassa, se on hyvin lyhytkestoinen kuitenkin verrattuna elämään!
No joo, niinhän se on. Ehkä mä havahdun muuhunkin maailmaan ennen kuin olen oikeesti edes valmis 🙂
Leskenlehdet, jaiks – teillä on niin paljon kevät meidän kevättä edellä. Lunta täällä on vielä pientareet täynnä. 😛
Voi että mikä pullukkaposki, vähänkö söpö heinämies. Hihi!! Rutistettavan suloinen. 🙂 Nauti kuplastasi, se ei kauaa kestä kun poksahtaa, nyyh!
Joo, täällä on kyllä paikoitellen aika kivasti maata näkyvissä, ja keväänmerkit ilmassa. Ihanaa, kohta saa aloitella pihan kruopsuttelun 🙂
Menee kyllä tämä aika ihan liian nopeasti, mutta toisaalta harmittaa, kun jää jotenkin muu elämä “näkemättä”. Olisi tosi ihanaa osata nauttia myös arjen muista pikku jutuista, mutta kuplan seinät on aika paksut 🙂
Tuttu tunne tuo vauvakupla. Sitä elää synnytyksen jälkeen jonkinlaisessa sumussa monta viikkoa tai kuukautta. Minulla se on vielä edessä, mutta vain päivien tai viikkojen päässä. Saapa nähdä, pääseekö kesään kiinni vai meneekö suvi sivusta sitä seuratessa. Mutta puolensa on asioilla: Toisilla vauva vetää sumuun tai ainakin usvaan, josta toivoisi näkevänsä välillä kirkkaastikin. Sitä vain ei tapahdu ilman, että vauva siirretään sivuun. Onneksi on kuitenkin leskenlehdet, meillä Hämeessä ei vielä!
Hei hurjasti tsemppiä sinne loppumetreille! Eräänlainen kupla lopulta tuo raskausaikakin. Elämä alkaa lopussa pyöriää villisti vain tulevan ympärillä.
Toivotaan, että saat keväästä ja kesästä otetta, eikä sumu ota ylivaltaa. Mukavaa leskenlehtien ja vauvan odottelua!
Aivan pakahduttavan suloinen heinämies<3
Voi niin tutulta kuulostaa tuo vauvakupla! Itselläni siihen auttoi aika ja vähitellen parantuneet yöunet (välillä sinne humpsahtaa kyllä
vieläkin, kuten tänään).Valokin ehkä auttaa suuntautumaan ulos sieltä kuplasta ulkomaailmaan <3 Aurinkoa, energiaa ja mukavan sopivasti vauvakuplailua sinne 🙂
Kiitos, ja sitä samaa sinne. Tuo kupla on tosiaan monipiippuinen juttu. Vauva-aika on ihanaa, mutta muu elämä pitäisi osata myös pitää kasassa, ihan jo vain senkin vuoksi, että aikanaan se kupla tosiaan puhkeaa!
Teidän tyttö on kyllä mahdottoman kaunis! <3
Kiitti, Essi! 🙂
Tosi suloinen kaveri!! 🙂
Todentotta! 🙂
Mä jotenkin tiedän mitä tarkoitat. Vauvakuplassa on tosiaan puolensa, toisaalta ihanaa mutta toisaalta….no jotain muuta. Kun vauva tulee puolivuotta alkaa helpottaa, ainakin minulla.
Aivan tosi suloinen vauveli teillä . Ja kiva blogi, pitkään olen seurannut mutta muistaakseni ei ole tullut ennen kommentoitua. Nyt aihe liippasi niin läheltä että oli pakko:)
Mukavaa kevättä!
Puolensa hyvinkin. Vauva-aika on hurjan ihanaa, ja ainutlaatuista, mutta samaan aikaan pitäisi jaksaa, pystyä ja ehtiä huolehtia myös itsestään, parisuhteesta ja muista sosiaalisista kuvioista. Jos nimittäin ei siihen pysty, saattaa elämä muuttua hyvinkin rankaksi.
Kivaa kevättä sinne myös, ja kiva kun jätit kommentin!
Voi toista kun on suloinen 🙂
Leskenlehtiä, oikeasti? Apua taas on tultu siihen vuodenaikaan kun täällä pohjoisessa ollaan ihan eri planeetalla. Tuo lumi ei varmaan sula ikinä. Ihania löytöjä tuommoiset, ne ensimmäiset.
Iloista päivää!
Eipä täälläkään nuo leskenlehdet vielä ihan valtoimenaan kuki, mutta muutaman suloisen yksilön eilen bongaillin. Tänä vuonna tosiaan kuukautta myöhemmin kuin vuosi sitten, eli kylläpä oli jo aikakin!
Kivaa päivää myös sinne!
Nämä vauvakuvat on aivan super suloisia, lisää vaan kuvia ihanasta pikku neidistä. Olen näyttänyt näitä kuvia myös teini-ikäisille pojilleni ja hekin ovat ihan herkistyneet suloisen vauvelin nähdessään. Nauti tosiaan rauhassa vauva-ajasta, se menee ohi ihan hujahduksessa…
Se on muuten hassua, miten vauvat sulattavat sydämiä ikään katsomatta. Kaipa se on ihmisen sisäänrakennettu luonto, joka takaa tämänkin lajin jatkumisen 😀
Söpö vauva! Mistä olet hankkinut pannan? Taitaa olla itse virkattu ja värkätty 🙂 ?
Joo, kukan virkkasin itse, ja trikookuteisen pääpannan löysin marketista. Se oli aikuisten kokoa, mutta pienensin hiukan 🙂
Supersuloinen typykkä teillä! Farkkuhaalarit ja kukkabody asuna on niin cool 🙂 Vauvakuplassa eläminen on ihan tarkoituksenmukaista. Naisen hormonit toimii niin, että vauvan hyvinvoinnin turvaaminen on ykkössijalla. Energia kuluu imettämiseen, vauvan perustarpeista huolehtimiseen ja vuorovaikutussuhteen luomiseen. Ei ole tarkoituskaan, että äiti käyttäisi voimansa ikkunoiden pesuun ja vaatekomeroiden läpikäymiseen. Monesti ajatellaan, että äitiyslomalla pitäis olla jotenkin supertehokas, kun on muka niin paljon aikaa. Mutta ihan oikeesti se on äitiyslomaa. Eli lomaa, jotta voit keskittyä äitiyteen! Parisuhteesta tietty pitää
siis parisuhdetta kannattaa vaalia monin tavoin silloinkin kun elää vauvakuplassa 😉
Vauvakuplasta pääsee ulos ajan kanssa ja oikeasti nopeammin kuin koskaan uskotkaan 🙂
Eli nautihan nyt vauva-ajasta ihan rauhassa, sillä se on jotain niin ainutkertaista.
Aurinkoista kevättä!
-Maisa-
Todella suloinen nyytti! Tuo tukka on niin ihana, ettei sanat riitä…
Kyllä se kevät jolkottaa tulla ainakin täällä etelässä, leskenlehtiä bongasin minäkin ja jopa perhosen jo 1,5 viikkoa sitten! Parasta vuodenaikaa kohti mennään, vaikka on tämä kevätkin hyvää aikaa niin ei ole kesän voittanutta.
Nyt kun odotan kauan kaivattua esikoista, en yhtään mitään muuta osaa enää ajatellakaan. Se on kuitenkin niin suuri muutos ja iso asia, johon kaikki asiat kietoutuu. Milloinkahan kaverit kyllästyy, kun joka jutun juuresta saan väännettyä aasin sillan vauvaan. 🙂
Cutest girl I`ve ever seen:)
And the outfit is lovely!
Have a nice weekend!
/A
Heinämies 🙂 Nimitys toi väkisin hymyn huulille. Suloinen tytär teillä! Leskenlehtiä – wau. En ole vielä nähnyt yhtään, vaikka kaiketi aika lailla samassa kolkassa maata asutaankin. Ehkä näiden vesisateiden myötä… Mukavaa viikonloppua!
Supersöpö heinämies 🙂 Poks, kupla puhki kun tulee kesä ja saa pistää esikoisellekin vaan lippiksen päähän ja lenkkarit jalkaan ja pökätä ovesta ulos! Mua kans välillä ahdistaa tää aika kun ei saa itseensä ennen puolta päivää liikkeelle (ulkovaatteiden pukeminen ahdistaa..).. sitä vaan lorvitaan vauvan ja nelivuotiaan kanssa yökkäreissä kunnes on niin kauhee hapenpuute ja pakko lähtee ulos! Mutta meilläkin nyt vaan on tällanen rytmi ja toisaalta se on ihan ok. Ja vauvan ehdoilla mennään hyvin pitkälti.
Voih, leskenlehtiä! Se on munkin mielestä selkee kevään merkki, mut en oo vielä bongannut yhtäkään! 🙂