Nyt just on ihan mieletön into tehdä. Tai oikeastaan mieletön into saada valmista, mutta se edellyttää sitä tekemistä.
Olen koko päivän nyppinyt tuota pikkueteisen lattiaa. Miettinyt sinä samalla, että kuinkahan monta laminaattia olisin ehtinyt samassa ajassa asentaa pieneen tilaan. Aika monta varmaan.
Tää on kyllä niin hidasta hommaa, että välillä oikein itkettää. Mutta yritän tehdä huolella, ajattelen, että ei tarvitse sitten koskaan katsella ja miettiä, että hitto kun tuokin jäi tuollaiseksi. Joku pro varmaan nauraa siellä ruudun toisella puolen mun käsityötäni, mutta naurakoot vaan. Toi lattia on joskus tasoitettu jollakin ennen kuin se on päälystetty korkilla. Paikoitellen tasoitetta on paksulti, jossain on vielä korkin pohjaakin jäljellä, kun taas toisaalta paistaa puhdas puu. Tämä ja vaatehuoneen lattia ovatkin ainoita, joita ei viime syksynä puhallettu puhtaaksi. Lähinnä sen takia, että saatiin pidettyä toinen puoli talosta puhtaana.
No, mä “puhaltelen” niitä nyt sitten. Tosin en 60 sekunnissa, mutta kyllä tää tästä!
Jeps, mutta tää nyt tästä rempparealitystä. Palailen kommentteihinne myöhemmin!
Kivaa maanantaita. Huomenna paistaa!
Pienin askelin eteenpäin, lopputulos varmasti palkitsee vaivan
Siihen luottaen
Voi ei, varo sun valkosia kenkiä!
Nää on mun remppakengät! Ostin muutamalla eurolla (H&M:)), ja olen pessytkin ne jo moneen kertaan. Tosi näppärät, kun on sellaiset semipuhtaat popot tässä sisällä kulkiessa
Voi ihana! Sä näytät jotenkin niin surkealta ton käsityön parissa, mutta kuitenkin onnelliselta. Ha hah! Se on varmaan fiiliskin. Jaksaa, jaksaa… Sieltä se kaunis puulattia kuoriutuu. Pian se on valkoinen ja just sellainen, kun halusit.
Fiilis on juurikin tuo!
Voi kun se vaan olis valkoinen hiukan nopeempaa!!! Mä jotenkin niin vihaan tota huoneen sävyä, tuun vielä hulluksi, ennen kuin saadaan valmista! 
No just niin, kerralla kunnolla! Jaksuja!! ♥
Kiitos, Teija! ♥
Joo, toi pitää vaan muistaa, vaikka houkutus oikaisuun on kova. Mies muuten sortuu valitettavan usein, ja sit se joutuu tekeen hommat uusiks. Ei kato mene läpi! ;D
Voi, näyttää jotenkin niin tutulta! En oo kyllä lattioita hionu, mutta kaikenlaiseen pieneen remppaan ja projektiin on taipumus ittensä laittaa.;)
Hyvä puoli, että tuo ilma on viilee, hengityssuojaimen kanssa tulee muutenkin lämmin. Tsemppiä kovasti! Lopputulos on varmasti vaivan arvoinen.
Toivotaan, että lopputulos palkitsee!
Mulla on nyt lääkitys taas akneeni ja kuiva iho ei ihan kauheesti viihdy tuolla maskin takana. Ei mikään hirveen nätti olo, kun tuon tunninkin päästä ottaa naamaltaan.
Mua melkein hymyilyttää… Minä olen nyppinyt makuuhuoneen, eteisen ja olohuoneen!!! Todellakin tiedän tuon homman. Tsemppiä <3
Kohtalotoveri! Tsemppiä tarvitaan!
Voi, voin vain kuvitella tuon homman, mutta upea siitä lopulta tulee! Kovasti tsemppiä nyppimiseen!
Kiitos, sitä tarvitaan!
Miten joku voi näyttää noin hehkeeltä rempatessaankin? Mulla on samoissa hommissa yleensä just ne vaatteet joita ei halua kenenkään livenä näkevän.
Voimia projektiin! T. Hanna
Ai hehkeeltä! Hiukset varmaan viikon ollut pesemättä, pölyiset ja kamalat. Ja vaatteet on just ne, joilla ei koskaan ikinä lähdetä minnekään. Maski sentään piilottaa huonon ihon!
Siitä tulee varmasti just niin hieno kuin kuvitella saattaa!! ja sinä se näytät aina yhtä hyvältä, vaikka remppakledjuissa
Olo ei ole kyllä kovin hehkeä, mutta se on tässä sivuasia! Kunhan saadaan huone kuntoon, mä poltan ton naamarin!
No mutta kunhan nyt saatais vaan se huonekin kuntoon, ehkä sitä sitten on rennompi asenne suojiakin kohtaan.
Oi, been there, done that. Tsemppiä ystäväiseni! Me hiottiin olohuoneen lattia käsin. 25 neliötä, ja sen jälkeen käsittelin oksapaikat kolmeen kertaan oksalakalla, ja sitten maalattiin kolmesti teknofloorilla. Lopputulos (näkyvillä ainakin täällä: http://valentinesafter12.blogspot.fi/2013/07/getting-ready.html) palkitsee, trust me. Summa summarum: Olet reipas kun jaksat hinkata, ja tulet nauttimaan lopputuloksesta piiiitkään!