Edellisten kirjoitusteni jälkeen, mikään ei oikein tunnu kyllin tähdelliseltä blogipostausta ajatellen. Rakensin kenties itse itselleni rimakauhun, joka on vain pakko selättää.
Tavallinen päivä, tavalliset vaatteet, tavalliset ajatukset. Tavallisillakin jutuilla on merkityksensä, siinä kai se blogien idea onkin.
Tämä torstai on tähän mennessä pitänyt sisällään siivousta, askartelua, leivontaa ja ihan perus arkiaskareita. Päivä siinä missä muutkin. Suunnitelmissa lisää askartelua (äitienpäiväkortit ja yksi nimpparikortti), herkuttelua, lisää arkiaskareita, muskareita ja ruuanlaittoa. Joo, ei aina ole suuria ajatuksia tai isoja juttuja kerrottavana.
Sataa ja tuulee, sisällä ollaan. Villasukat ja mukavat Please Jeansit jalassa. Päivän väripilkkuna BeckSöndergaardin puuvillainen sydänhuivi (saatu).
Siinä se oli. Ehkä tylsin postaukseni ikinä, mutta se oli tehtävä.
Kaunista arkea (ja ihan tavallisia juttuja) teillekin!
Hei Emilia! Kiitokset ihanasta, kaunista blogista! Edelliset kirjoitukset olivat todella rohkeita ja tärkeitä – upeaa että uskalla antaa itsestäsi noin paljon. Myös tavalliset, arkiset jutut ovat tärkeitä ja aina kivoja lukea. Itse olen saanut ristikseni mielenterveyden häiriön ja vaikka olen “parantunut”, joudun joka päivä huomioimaan sairauden ja sen uusimisriskin. Terveet elämäntavat ovat todella tärkeät: sopivat stressitön elämä, hyvät yöunet, terveellinen ravinto, sosiaalisuus.. Todella monella kanssakulkijalla on joku sairaus, mikä ei päällepäin näy, mutta vaikuttaa elämään. Toisaalta uskon että tietyt vaikeudet myös antavat värejä, syvyyttä elämään ja opettavat myötätuntoa toisia kohtaan.
Olet ulkoisesti ja sisäisesti kaunis ihminen – kiitos että jaksat kirjoittaa meille elämästäsi!
Maria
Arki on sitä tärkeintä, olen itse samaa mieltä.


Ja mitä tulee meihin ihmisiin ja ongelmiimme, on hyvä tiedostaa, ettei lopulta itse olekaan niin kovin erikoinen, vaan samoja juttuja joutuu moni muukin elämässään pyörittelemään. Kaikki vain ei näy päällepäin, kuten kirjoitit.
Olen kanssasi myös samaa mieltä siitä, että tietyt vaikeudet ja tietyt taistelut, joita elmässämme olemme kokeneet värittävät luonnettame j atekevät meistä juuri sitä mitä olemme. Joskus on hyvä nähdä vahvuutena se, minkä kanssa on joutunut painimaan. Kenties niin on sittenkin parempi, kuin tanssia ruusuilla tietämättä elämästä mitään!
Ei aina tarvi olla mitään dramatiikkaa kuule.
Joskus pelkät kuvatkin on ihan ok. 
Mukavaa torstaita!!! <3
No niinhän se on! Tänään sen sisäistäminen oli vain jotenkin niin hankalaa!
Ihanaa päivää sinne!
Aina ei kai tarvi olla sen suurempaa, ihana kuva ja mukavat villasukat riittää <3.
<3 Hannele
http://rakkaudellahannele.blogspot.fi
Ps. Ja minä kun luulin olleeni tehokas leivonnan ja siivoamisen ansiosta, mutta teikkis veti pidemmän korren :D.
Kiitos!
Tosiaan, pienissäkin jutuissa on puolensa. 
Mun siivoilu on siinä raivailun tasolla, ja pikku termiittien perässä kulkemista. Leivontakin oli maailman helpoimman piirakan teko, eli en nyt kyllä ota voitosta kunniaa itselleni!

Mukavaa torstai päivää sinne!
Tällaiset ns. “ei-muka-mitään-tärkeää”-postaukset ovat se lisä postauksien väliin.:) Minä luen ainakin mielelläni kaikenmoisia postauksia. Kahteen edelliseen postaukseen en edes ehtinyt kommentoida mitään. Tärkeä asia, johon välillä törmään työni puolesta. Oma ulkoinen kehonkuvani ei ole ehkä se kaunein, mutta olen oppinut elämään sen kanssa.

Kiitos ihanasta blogista!
Niinhän se on, tätä arkea se elämä on ja siitäkin pitää löytää niitä pieniä kivoja hippusia.
Kiitos sulle itsellesi, jaksat aina piristää mun mieltä kauniilla sanoilla!


Ihanaa tätä päivää!
Ne arjen pienetkin kauniit hetket ne ovat niitä tärkeimpiä
Kiitos blogistasi, tästä postauksesta ja edellisistä syvällisistä henkilökohtaisista postauksistasi. Niihin en osannut kommentoida mitään kuulostamatta lattealta. Arvostan, että rohkenit kirjoittamaan kokemuksestasi.
Kiitos!

Arjesta se kauneus tosiaan kannattaa etsiä, sitähän elämä lopulta on. Hyvin tavallisia juttuja.
Ihanaa torstaita sinne!
täällä kanssa kauan blogiasi seurannut ja kaikella hyvällä olen ollut sinusta huolissani. Tuntuu, että mielialat sinulla on joku Jihuu ihanaa tai sitten depressioita. Valitat kovaa kiirettä, mutta asustelet pienessä pitäjässä, olet kotona ja lapsesi ovat terveitä, joten kyllä se kiire on ihan omien korvien välissä. samoin särähti tuo rasvanpoltto korvaan ja ihan hirmu tiuhaan kuntoilu, joka on mennyt mielestäsi sinua tuntematta jo ei terveen rajoille, eikä tosiaan hyvä, jos taustalla ns. anoreksiaa tms. koko ajan vaan tekstistäsi huokuu kiire, kiire, kotihommat, sali, treeni, ruokavalio ja tuntuu, että tekisikö sinulle hyvää päästä kodin ulkopuolelle töihin, lapset tarhaan ja ehkä illalla vasta aikaa perheelle, niin se salilla käyntikään ei menisi noin kovaksi, että 5 kertaa viikossa siellä on käytävä. Samoin myös ns. ammatti-apua, vaikka se kuinka kornilta kuulostaa voisi olla paikallaan, jos oikeasti 3-kymppinen äiti-ihminen vahtii vaan peilikuvaa, kuvaa itseä ja käyttää kuitenkin aikaa aikalailla ns. minä-minä periaatteella, voi helposti se juurtua lapsiin.
kaikkea hyvää
Liisa
Hei Liisa.
En nyt oikein pystynyt ymmärtämään tätä kommenttiasi, johtuuko sitten omasta tyhmyydestäni, vaiko siitä, että tekstini ymmärtäminen on vaikeaa.
Kaunista kevättä joka tapauksessa sinulle!
Ihana Emilia! Jos täällä voisi painaa “tykkää” namiskukkelia, sen tekisin
Olisit voinut tarttua tässä kommentissa niin moneen asiaan, provosoitua, näpäyttää takaisin. Mutta sinä kaunis, vahva nainen näpäytät takaisin parhaiten juurikin näin!
En ehtinyt kommentoimaan aiempiin postauksiisi mitään. Kaikki tarpeellinen on mielestäni sanottu jo kommenttilootassa, virtuaalihalaus rohkeasta, koskettavasta ja aidosta tekstistä. Kiitos ihanasta blogistasi, elän niin hektistä pikkulapsi-työt-väitöskirja-remontti -aikaa, että harvoin ehdin kommentoimaan, mutta halusin kertoa, että sinä ja blogisi tarjoatte minulle sen oman hetken iltaisin teen ja suklaan äärellä
Tuikitavallista torstaita toivottelee M
Kiitos, M!



Kaikkea hyvää sinne ruuhkavuosien keskelle ja voimia arkeen. Kaikkine ruuhkineen ja kiireineen tyämäkin on varmasti sitä elämän parasta aikaa!
Ihana kuulla, että nautit omasta hetkestäsi blogini seurassa. Se on mulle todella suuri kunnia!
Minusta aki on ihan parasta, eikä aina tarvitsekaan olla syvällisiä asioita kerottavanaan.
Blogisi on ihana! On kiva, kun joskus on jotakin syvällistä ja joskus jotakin kevyempää. Sellaistahan se meidän elämämme on. Koostuu monenlaisista asioista!
No sitähän se arki onkin, ihan parasta. Ja siinäkin voi nähdä kivoja ja avallaan isojakin juttuja, kun osaa katsoa oikein. Pidetäänblogin linja ennallaan, sivutaan elämää sieltä ja täältä.
Täällä tosin sataa kaatamalla. 
Kaunsita torstaita sinne!
Ihanaa, että meillä on arki! Se pitää jalat tiukasti maassa ja pakottaa selviytymään päivästä toiseen näiden kaikkien elämän koitosten keskellä! Hyvää kevättä ja kesää sinulle, rohkealle ja kauniille Emilialle
Aamen! Juuri näin!

Aurinkoa sinne teidänkin kevääseen!
Iloa, valoa ja voimia sinulle!<3
Kiitos, kaikkia niitä lähetän myös siihen suuntaan!
Moikka!
Olen monesti ihaillut noita farkkujasi mutta mistä ihmeestä niitä saa?
Moikka!
Ja pahoittelut kun olen taas myöhässä kommenttien kanssa!
Nämä omani tilasin täältä: http://www.country-dreams.se
No enpä ihmettele, että vähän rimakauhua tuli. Varmasti vähän takki tyhjä -olo edellisten postausten jälkeen. Mutta rima ylitetty
Energistä loppuviikkoa!
Joo, rima ylitetty, ja kas! Sitten se olikin taas helppoa!
Tavallinen on hyvää, aitoa ja rentouttavaa.
T: Toinen Emilia
Kiitos, kaimaseni!
Hei!
Asian vierestä, mutta minkä merkkinen on teidän kamina? Kuinka suuren alan lämmittää? Haaveilen samanlaisesta kaminasta kesämökillemme.
T. HH
Meidän kamina on merkiltään Aldi. Täällä on jotain:
http://www.takkamaailma.com/Aldi/Aldi_kevyttakka+kamiina.htm
Noita lukuja en nyt muista, mutta tässä oli hyvät arvot, ja veti monen “design-takan” ohi. Hinta oli kuitenkin paljon huokeampi!
Nämä postaukset onkin ihania lukea
Mukavaa viikkoa!
Kiitos, Jenna!
Kivaa viikkoa myös sinne!