Huomenta!
Täällä on herätty sateisen synkkään aamuun. Eilisestä paisteesta ei ole tietoakaan, mutta toisaalta kevään eteneminen vaatii kai myös vettä. Eikä tämä nyt niin erikoinen keli ole, kun vappukin on tulossa. 😉
Nuorin on ollut tämän viikon sairaana, joten meidän päivät on kuluneet lähinnä sisällä. Pihatöitä olisi vaikka kuinka, mutta täytynee odotella parempia päiviä. Ja, tuskinpa nuo minnekään karkaavat. Ruoho alkaa olla niin vihreää, ja kasvaa komeasti pituutta, että kohta on jo aika leikata nurmikkokin ensimmäisen kerran. Kukkapenkeissä alkaa olla myös jo vihreää, ja ulkona huomaa hyvin siitepölyjen läsnäolon. Kevät on silti vuoden parasta aikaa, siitä ei pääse mihinkään.
Tänään pitäisi taas lähteä kohti Helsinkiä, tosin onneksi vasta iltapäivällä. Iltapäiväksi odottelemme siis isääni, joka tulee hoitamaan lapsia. Luoja, mutta en pärjäisi mitenkään ilman vanhempieni apua! Parin tunnin piipahtaminen kun ottaa matkoineen melkein yhdeksän tuntia päivästä. Olen kuitenkin oppinut vähitellen ottamaan tuon julkisilla kulkemisen jonkinlaisena lepona. Hetki aikaa istua rauhassa (vaikkakin reilu kolme tuntia putkeen on mulle edelleen hiukan liikaa), lukea vaikka kirjaa tai ummistaa jopa silmänsä hetkeksi.
Ennen lähtöä pitäisi kuitenkin vielä tehdä hiukan valmisteluja. Kotiväelle on soppakattila valmiina, ja seuraavaksi pitäisi etsiä pojalle naamiaisasu huomista varten. Muistan laittaneeni sen jonnekin hyvään jemmaan. 🙂
Ennen etsintöjä nautiskelen kuitenkin myöhäisen aamupalani. Välillä on ihan kiva poiketa vakkari kaurapuuro-rahka -linjalta. Tulee tavalliseen aamuun jotain pientä extraa. 🙂
Loistavaa vappuaaton aattoa!
Hauskaa reissua :). Olet onnekas, että lapsillasi on isovanhemmat <3 <3
Kiitos, ihana!
Tiedän! ❤︎❤︎❤︎ Juuri eilen pojan fudistreeneissä juttelin äidin kanssa, jolta tämä tukiverkosto puuttuu täysin. Koen olevani todella onnekas.
Aivan ihanan näköiset leivät, pakko vkonloppuna saada tollasia 🙂 mitä tuossa päällä tuo tumma, joku balsamico…?
Lohdutuksena, en minäkään pärjäisi ilman vanhempieni apua, viikoittain he auttavat pojan hoidossa <3
Joo, balsamico-kastiketta. Oon vähän heikkona siihen. 😀
Vanhemmat ovat kyllä korvaamaton apu. Ennen muinoin oli ihan tavallista, että asuttiin isoissa pihapiireissä ja sukupolvien kesken yhdessä. Tukiverkosto oli aika luonnollinen juttu. Nykyisin ihmiset liikkuvat työn ja opiskelun perässä, sukulaissuhteet ovat erilaisia ja moni äiti jää kovin yksin. Ollaan siis kiitollisia, kun apua on saatavilla.❤︎
Kyllä se tukiverkosto olisi niin tärkeä.. Meilläkin kaikki asuvat 100 km:n päässä ja ovat työelämässä.. Voi miten usein unelmoin siitä että olisi joku tukiverkosto ympärillä! Että pääsisi joskus käymään vaikka kaupassa yksin, tai päästä miehen kanssa jonnekin kaksin.. Olemmekin nyt tosi onnellisia kun otimme lapsille hoitajan kotiin, niin voimme nyt samaa luotettavaa aikuista pyytää joskus iltavahdiksi muutamaksi tunniksi! Onneksi he ovat sentään olemassa ja esim. remontin aikaan olivat paljon apuna.. Mukavaa Helsinginreissua sulle!!
Tukiverkosto on kyllä niin tärkeä. Täällä päin ei ole saatavilla mitään mll:n tai muiden tahojen hoitajia, sukulaiset on oikeastaan ainoa apu. Välillä tosin mietin, etttä ulkopuolisen palkkaus välillä olisi ihan hyväkin, kun en tahtoisi vanhempiani jatkuvasti vaivata. Vaan kun ei oikein ole muita vaihtoehtoja. 🙁
Hyvää vappua sinnekkin! ♥
Mä suuntaan isosiskon 30vee pippaloihin ja taas saan kiittää isovanhempien olemassa oloa – onneksi on niin ihanat appivanhemmat jotka auttavat aina kun siihen itse pystyvät ♥
Leivät näyttää niin hyviltä! Mä kaipaan usein aamuisin jotain spesiaalia ja extraa. Perus puuro ja ruikkari kun tulee ulos korvista! Puuh! Tänään syöty pitkästä aikaa muroja ja mysliä sekaisin ja hyvää oli. 🙂
Kun aamuun heti lykkää jotakin extraa, tulee koko päivästä heti vähän parempi! 🙂
Toivottavasti kemut oli huiput. Välillä äidit tarvitsee tuuletusta! 🙂