Hiphei, ja ihanaa uutta viikkoa! Me starttasimme aamulla Torniosta kohti kotia, joten pitkä päivä on edessä. Matkamme alkoi aikaisin lauantai-aamuna ja sitä väritti mukavasti yhden lapsen oksennustauti, joka päätti puhjetta matkan puolivälin jälkeen. Ensimmäisen yön vietimme Oulussa, ja täytyy myöntää, että jonkin aikaa olisin vain toivonut olevani kotona. Mutta kuten yleensä, vatsataudit tulevat ja menevät, ja niin oli tämäkin nopeasti ohi.
Eilinen vietettiinkin sitten Tornionjoen molemmin puolin, sää oli kaunis, vaikka pieniä kuurosateitakin välillä toki tuli. Oikein ihana viikonloppu vatsataudista huolimatta, ja onneksi nuo lapset ovat sellaisia nopeita toipujia. 🙂
Maisemat olivat hulppeat, ja kyllä, tosinainen kapuaa koroissa! 😉
Muistakaahan osallistua tuohon Dermosil -arvontaan!
Oi, sie olet ollut minun kotikulmilla <3 Eikö olekin ihanan rauhoittavat maisemat katsella... Jokilaaksoa en kyllästy hehkuttamaan!
On kyllä ihan täydelliset! Minä itse rakastan tällaisia maisemia, vanhaa rakennuskantaa, vesistöjä ja luonnon ihmeellisyyttä. Tosin viime yönä kotiin palatessa mietin, että aika hyvät on kotimaisematkin. Ei toki noita kauniita korkeuseroja, mutta muuten. Ehkä sitä tosiaan pitää katsoa välillä kauemmas, jotta voi nähdä lähelle. 🙂
Kyllä, kotimaisemat näyttävät aina vain paremmilta kun käy välillä poissa. Meinasin jo eilen kommentoida, että ekassa kuvassa melkein näkyy meidän koti… Ja Kukkolan kulmilla on pyöritty paljon myös, mummolani on siellä. Oli niin kiva nähdä kotimaisemat jonkun muunkin blogissa !
Onpas ihana saada näihin seutuihin myös jonkinlainen henkilökohtainen tarina. Ainahan sitä kauniilal seudulla miettii, että mitä olisikaan asua täällä. Itse asiassa mieheni kanssa jo pohdimme, että muutetaan tuonne! 🙂
Oi miten kaunista ja sinulla ihanat vaatteet- erityisen kaunis tuo poncho! Minun matkailukokemuksissa on pohjois-suomen (niin kuin myös ruotsin ja norjan) kokoinen aukko. Pitäisi ehdottomasti matkustaa sinne joskus 🙂 toivottavasti oli hieno reissu ja mukavaa kotimatkaa!
Kiitos. 🙂 Poncho on by Pias cashmere -mallistosta, ja oli kyllä hyvä matka-asuste. Helposti vähän lämpöä hartioille. 🙂
Mulla on kuule samanlainen aukko! Mieheni on tuolla aikanaan paljon liikkunut, ja 14 vuotta hän on luvannut, että vie myös minut ajelulle noille seuduille. Oli myös ihana nähdä ne keramiikkapajat, joista vuosien varrella olen saanut tuliaisia. 🙂
Eilen oltiin puoliltaöin kotona, ja kyllä vain oli ihana reissu. Ensi kesänä viimeistään haluan tutustua Itä-Suomeen! 🙂
No maisemat todellakin ovat komeat ja jylhät. Harmi, että reissua painoi vatsatauti… :/ Nuo ovat sellaisia viimeisiä hetkiä, joihin haluaisi kyseisen taudin sisältyvän.
Voi mä olen kyllä sellainen maisemafriikki, että nautin noista näkymistä mielessäni vielä pitkään! Ihana matka ja ihanaa perheen yhteistä aikaa. Tuli oltua niin paljon LÄSNÄ! Ihan parasta!
Onneksi masutauti meni nopeasti ohi. Toki pelko siitä, että joku muu sairastuu seuraavaksi, oli koko ajan olemassa. :/
Moi Emilia! Ihana tuo sinun Marc Jacobsin laukkusi! Onko se Classic q Percy? Olen metsästänyt sitä tai vastaavaa, mutta loppu joka puolelta. Muistatko mistä omasi olet ostanut? T.Tuija
Moikka!
Tuo minun on se New Q Percy, eli samoin kuin Hiller hobossa, tässäkin tuo New korvasi Classic malliston. Uudet ovatkin mielestäni vanhempia linjakkaampia. Omani on ostettu ihan Stockmannilta, mutta hassua tosiaan, en näin pikaisella googlettamisella löytänyt laukkua mistään! Oho, tuntui, että niitä oli vielä tovi sitten paikat pullollaan! :O
Kiitos vastauksesta! Täytyypä jatkaa etsintöjä, liian ihana laukku unohdettavaksi 😉