Mun oma viidakko

26.8.2020

Ystävän ehdottomat rapujuhlat kasvihuoneessa oli kieltämättä ideana ihana, mutta käytännön toteutus valitettavasti hankalampi. Eikä syynä ollut suinkaan ukkoskuurot, vaan ihan yksinkertainen tilanpuute. Nimittäin jos kasvariin vielä juhannuksen tienoilla mahtuikin isolla porukalla, on tilanne nyt täysin toisenlainen. Se on täynnä. Täynnä kukkia, vihanneksia, ruukkuja, koreja, istutuslaatikoita ja ennen kaikkea vihreää. Vähän kuin oma viidakko.

Viime kesänä kasvihuoneessa ei ollut suuria tomaatteja, eikä suuria daalioita. Myös chilien määrä oli huomattavasti pienempi, köynnöskasveista puhumattakaan. Nyt pohdin, että ensi kesänä tilanne voisi olla jotakin näiden kahden välistä. Tomaatteja kyllä, daalioita kyllä, köynnöksiä jopa ehkä enemmän, mutta muuten kohtuudella. En nyt koe, että tässäkään kesässä loppu olisi lajia, jota ahneella sanotaan olevan. Mutta ensi keväänä ei tarvitse ehkä kylvää viittätoista tomaatinsiementä ja pitää itsellä niistä yli puolia. Chilien suhteenkin vähempi riittää. Ihan vain huomioiden kulutuksen. Pelargonin pistokkaiden suhteen voisi myös jatkossa olla maltillisempi, ihan vain jos ei nyt aio kauppapuutarhuriksi ryhtyä.

Kasvihuoneen ahtaudesta huolimatta pidän viidakostani. Kaikesta vihreydestä ja vehreydestä sekä tietenkin kasvusta ja sen jokapäiväisestä ihailusta. Siitä, että voin mennä vain istumaan keskelle vihreää ja ihailla. Nollata pään ja huokaista huolten ja murheiden yli.
Tykkään siitä, että olen saanut itse tehdä, hoitaa ja hoivata. Itse kasvattaa ja ihmetellä. Ja ehkä tuo on just se seikka, jota kaipaan syksyllä ja talvella. Tai kunnes tammikuun lopulla työnnän ensimmäiset siemenet multaan, aloitan alusta ja kasvatan taas ihan liikaa taimia – vain koska tunnen siihen pakottavaa tarvetta.


4 Responses to “Mun oma viidakko”

  1. Ihana runsas viidakko, kaunis vaikkei kasvien joukkoon enää mahtuisikaan! Vaikka oma pikkuinen parvekkeeni kukoistaa vielä, vähän jo suren kun tiedän kasvukauden olevan lopuillaan.

  2. Marjo says:

    Minun tilaihmekasvihuoneeni on vain noin 5 neliötä, mutta tänäkin kesänä sinne on mahdutettu kahdeksan tomaattia, kaksi kasvihuonekurkkua, chili, runsaasti basilikaa ja persiljaa, viisi pelargonia, sinisarja ja kaksi oliivipuuta. Viime kesänä lisänä oli myös vesimelon! Kaiken keskelle mahtuu vielä jakkara jolla istuskella.
    Miten minusta tuntuu, että niin isoa kasvihuonetta ei olekaan, jota puutarhuri ei saisi ihan huomaamattaan muutettua viidakoksi. 😊

Kommentoi