Tämä aamupäivä menee kiireettömässä valmistautumisessa päivän ohjelmaan. Oli todellakin järkevää matkustaa jo eilen, sillä tänään sai nukkua rauhassa pitkään, aamuyöllä heräämisen sijaan.

Kyselin teiltä Instan puolella mielipidettä harmaasta kotelomekosta, ja vaakutitte mut sen naisellisuudesta vaikka pelkäsinkin mekkoa hiukan tätimäiseksi. No, tänään mekko pääsee käyttöön Bloggers’ Inspiraion Day -tapahtumassa. Illaksi sitten jotakin juhlavampaa.

Meillä alkaa olla jo näille reissuille ihan tavaksi muodostuneet toimintamallit. Mies näet nauttii suuresti saadessaan muutaman tunnin rauhallisen ajan kiertää Helsingin antikvariaatteja. Illalla sitten juhlitaan taas yhdessä.

Mutta nyt pitää valmistautua lähtemään. Ihana nähdä muitakin bloggaajia ja vaihtaa kuulumisia kasvokkain!

Mukavaa lauantaita kaikille!

Pikamoi hotellin pehmeästä sängystä. Koko päivä jalkojen päällä, ja nyt nautin löhöilystä ihan kunnolla. Saa vain olla, eikä tarvitse oikeestaan tehdä yhtään mitään. Parasta!

Kylmä viima ja pureva tuuli tuntui tänään sen verran, että ainakin hanskat olisi voinut olla jättämättä kotiin. Sormikaskaupoille piti marssia aika nopeasti. 🙂

Muistakaahan nyt osallistua vielä Apple TV:n arvontaan! Aikaa on keskiyölle asti!

Nyt mä alan herkuttelemaan mansikoilla ja suklaalla. Aiai, ei yhtään hullumpi perjantai-ilta!

Mitäs ne oli, mitä sunnuntian luettelin tämän viikon aikana tekeväni…? Vaatehuoneen siivous, check! Ikkunoiden pesu, check! Haravointi, no pahasti vaiheessa, mutta ehtiihän sitä, eikös!
Ollaan toki vasta torstaissa, mutta pitkä viikonloppu alkaa jo huomisaamuna, kun lähdemme mieheni kanssa kohti helsinkiä ja viikonlopun viettoa. Ohjelmassa luonnollisesti Indiedays Bloggers’ inspiration Day ja Indiedays Blog Awards, pari yötä hotellissa ja pieni irtiotto arjesta.

Tälle päivälle olisi siis vielä pakkaamista, ja tietysti jonkinlainen viimetipan asukriisi, kuten aina. Mutta ne kriisit on lopulta ihan kivoja, ja kuuluvat asiaan. Lähtövalmistelujen lisäksi keittiössäkin tapahtuu, ja asiat menevät vihdoin eteenpäin. Koitan laittaa teille jotain pieniä paloja, vähintään Instagramiin, jos ei muuta.

Kotielämäkin on kivaa, mutta kyllä sitä vain on hienoa päästä välillä tuulettumaankin. Ja tietysti ihana nähdä hyviä tyyppejä, ja viettää toki myös parisuhdeaikaakin.

Niinpä mä olen tänään aika iloisissa tunnelmissa. Vähän kuin perjantaifiiliksissä!

Muistatehan osallistua muuten tuohon Apple TV:n arvontaan! Osallistumisaikaa on vielä huominen päivä.

Hauskaa iltaa!

Tuntuu, että joka marketti tarjoaa tällä hetkellä jos jonkin näköistä halloween-sälää. Mä en oikein tiedä… Ihan kiva, että pimeän syksyn keskelle on vaakiintunut taas yksi amerikanjuhla, mutta silti tuo kaikki sälä ja roina ahdistaa. Toinen seikka, mistä en oikein pidä, on suomalaisen pyhäinpäivän sotkeminen tähän kaikkeen sirkukseen. Olen ehkä vähän konservatiivi näissä juhlapyhissä, ja pelkään, että niinkin arvokas päivä, kuin pyhäinpäivä,  jää amerikkalaisen humputuksen jalkoihin. Kaksi eri asiaa sotketaan toisiinsa…

Niin tai näin, perheessämme asuu kohta 6-vuotias poika, ja halloween jos mikä on jännä juttu. Kurpitsalyhdyt, hämähäkit ja lepakot ovat tänä vuonna ehkä coolimpia kuin koskaan ennen. Poika on askarrellut ja värittänyt viime päivät ahkerasti halloween-aiheisia juttuja, ja niinpä meille syntyi idea kivoista kauhuvaloista, joiden tekeminen onnistuu lapselta helposti pienen avustuksen myötä. Muuta ei tarvittukaan kuin eri värisiä askartelupahveja, sakset, liimaa, muutaman euron led-valosarja ja teippiä.

Ja, kun ”All Hallows’ Eve” on juhlittu alta pois, meillä on taas tavalliset tunnelmavalot käytössä. (Tosin, idea jalostuu varmaan seuraavia juhlapyhiä ajatellen.)

Pelottavat, eikö?! Näitä ei sitten polteta yöllä… 😉

PS.Vaikka led-valojen ei pitäisi isommin kuumentua, mä olen silti sitä mieltä, että mitään tälläisiä sähkötuunauksia ei kannata jättää valvomatta.

Kannoin tänään oliivipuun kuistilta sisään. Ihan vain siksi, että sisällä on niin kylmä, ja uskon huonelämpötilan olevan oliivipuulle mitä parhain talvehtimista ajatellen. Ja tietysti sillä, että näin sisällä siitä on enemmän iloa!

Olkkarissa ollaan jo nyt alle parinkymmenen asteen lämmössä, ja talven tullen huone kylmenee entisestään. Tai ainakin jos ei tule kunnon talvea ja lunta. Lumella kun saa suojattua kivijalkaakin kivasti. Mulla on myös kasvilamppu, jonka avulla aion huijata puuraukan uskomaan meidän olkkaria kreikkalaiseksi talveksi! 🙂 Eihän se punainen valo mikään sisustuselementti ole, mutta aion pitää oliivipuustani kynsin hampain kiinni! Mistä tulikin mieleeni, että pienempi puu on yhä ulkona! Hups!

Z1 -valaisin roikkuu edelleen olohuoneen katossa. Jotenkin se ei mene ihan yksiin tuon Tine K:n sohvapöydän kanssa, ja olenkin alkanut pohtimaan, siirränkö valaisimen makuuhuoneeseen jo, kuten aikanaan on tarkoituskin, vai jättäisinkö valaisimen tähän ja miettisin uutta sohvapöytäratkaisua. Mutta nämä on näitä, joita ei uskalla edes sanoa kotona ääneen. Tuokaan pöytä kun nyt ei mikään ihan hirveän vanha vielä ole, ja melkein itseni tuntien tiedän, että uusi sohvapöytä tarkoittaisi myös olkkarin ja pianohuoneen mattojen vaihtamista jne… Joo, taidan kiikuttaa valaisimen yläkertaan ja katsella olohuoneeseen  jonkin siromman valaisimen! Tulee varmasti halvemmaksi! 🙂

Kannatti muuten purnata siitä eilisestä pimeydestä! Johan paistaa ja kirkkaasti. Ilo on katsella myös puhtaiden ikkunoiden läpi!

Nyt lounasta pöytään, ja pienempi unilleen. Isomman kanssa jatketaan halloween-askarteluja. 🙂

Kivaa keskiviikkoa!

Tallenna

Onpas todellakin ollut syksyisen harmaa päivä. Oikeastaan pimeä päivä, sen verran vähän on luonnonvaloa ollut tarjolla.

Eilisen siivouspäivän luonnollinen jatkumo on armoton sisustusvimma. Tiedättehän… Sitä katselee paikkoja ja pohtii, että tuonnekin sopisi sitä ja tuonne tätä… Vaan lastenhuone on tänään aiheuttanut päänraapimista ja tuskastuneita huokaisuja. Jotenkin se ei vain näytä siltä, miltä haluaisin sen näyttävän.

Pari viikkoa sitten postasin otsikolla lasten valtakuntaa. Pieniä kuvakulmia Klaaran puolesta huonetta, ja tässä nyt lähinnä Niilon vaatekaappia päälisineen. Pitäisi kai nappasta joskus kuvia laajemmallakin objektiivilla, mutta näin pimeään aikaan jumittaudun näihin suosikkeihini. Lastenhuoneesta löytyy kuitenkin kuvia tuon lastenhuoneessa-tägin alta.

Tällä hetkellä huoneessa vahvimmin silmiini pistävät mustavalkoiset verhot. Olen ommellut piilolenkkiverhot Ikean paksusta raitakankaasta, ja ne kätkee taakseen pimennysverhot, jotka ovat lastenhuoneessa ehdottomuus. Pohdin harmaita vaihtoehtoja; Kivoja graafisia kuvioita pienemmällä kontrastilla tai kenties harmaata pellavaa..? Myös mustaksi aikanaan mattaspreijatut lelukorit alkavat olla tiensä päässä, ja niiden tilalle kaipaisin jotakin muuta. Mutta mitä…?

Niin, että eipä näitä kai murheiksi voi kutsua, mutta sellaisiksi kinkkisiksi pähkinöiksi. Ja toisaalta, lieventävänä asianhaarana voidaan pitää sitä tosiseikkaa, että huoneen asukkaille on ihan yksi ja sama, millaiset verhot ikkunassa roikkuvat, tai millaisissa koreissa lelut lojuvat. 🙂

Niinpä mä jatkan suunnitteluani ja huokailen ihan rauhassa. Ehkä jonain ihan tavallisena päivänä lamppu syttyy, ja ahaa-oivallus pomppaa mieleeni!

Lasten vaatekaapit ovat vanhaa Ikeaa, puiset Leksvik vaatekaapit, jotka olen sutinut valkoisiksi. Peuraperhe on Ombrellinosta, koiravalaisin Egmontin, ja kori Tine K:n. Nipsuvalaisin ja London-juliste Ikeasta ja vaatekaapin kyljessä roikkuu Happy Lights -pallovalot.

Siitä on muutama vuosi, kun seisoin ystäväni kanssa leikkipuiston laidassa, pohtien, mitä haluamme isona tehdä. Juttelimme tutuista, jotka rakastavat työtään niin, etteivät tunne edes tekevänsä työtä, ja siitä, miten meillä olisi nyt hoitovapaalla aikaa ja mahdollisuutta kääntää elämämme kelkkaa. Kuinka tärkeää olisi löytää itselleen työ, josta oikeasti tykkää, ja jonka voisi helposti sovittaa perhe-elämään. Mitään suurta bisnesideaa tai ahaa-elämystä ei lopultakaan tullut. Ystäväni palasi työelämään, ja minä sain korvieni väliin jatkuvan kellontikityksen. Aivan, kuin tulevaisuudensuunnitelmilla olisi ollut aikapommi taskussaan. Olen ihaillut rohkeita naisia, jotka ovat tarttuneet yrittäjyyteen, ja saaneet elämäänsä uuden suunnan. Nähnyt tekemisen- ja työniloa, ja päässyt myös itse nauttimaan noista edellämainituista.

Yhteistyökumppanini Me&i etsii uusia myyjiä tiimiinsä, ja lupasin kertoa asiasta myös täällä blogissani. Joukkoon halutaan iloisia naisia ympäri Suomea, työskentelemään sekä naisten, että lastenvaatteiden parissa. Meandi on viime vuosina tehnyt nuorennusleikkauksen kotimyyntikonseptiin, ja kotikutsuista on tullut jälleen trendikkäitä. Ennen ehkä paremmin lastenvaatemerkkinä tunnettu me&i on vakiinnuttanut myös asemansa naisten pukeutumisessa, ja naistenmallistot ovat monipuolistuneet viimeisen vuodenkin aikana valtavasti. Kohderyhmän laajentuminen tietenkin helpottaa myös myyntityötä.

Eli, olitpa sitten hoitovapaalla ja puiston laidassa, tai muuten elämässäsi siinä tilanteessa, jossa kaipaat uusia tuulia, nyt voisi olla loistava tilaisuus tehdä töitä hiukan joustavammalla aikataululla, ja positiivisessa ilmapiirissä. Myyjäntyön voit myös sovittaa päivätyösi oheen, ja ottaa ikään kuin harrastuksena, josta on mahdollisuus tienata elämiseen mukavaa extraa! Ja, vaikka itselläni ei ole kokemusta meandi-myyjänä, voisin kuvitella, että työn voi helposti rinnastaa esimerkiksi bloggaamiseen; Työskentelet yksin ja omalla aikataulullasi, mutta pääset vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten kanssa, ja saat elämääsi sosiaalista kanssakäymistä. Kuten jo tammikuisen muotinäytöksen jälkeenkin kirjoitin, ainakin minuun teki suuren vaikutuksen tuo yhteishenki, joka me&i -myyjillä on. Me&i -myyjänä pääset myös tapaamaan kollegoitasi erilaisissa tapahtumissa.

Enemmän tietoa myyjäksi ryhtymisestä löydät meandin sivuilta, joilla voit täyttää myös hakulomakkeen. Sivuilta löytyy myös Tiinan tarina, joka kertoo yhden näkökulman meandi-myyjänä toimimisesta.

Mikäli sisälläsi heräsi kiinnostus asiaan, täytä ihmeessä hakulomake me&i:n sivuilla. Voit myös jättää meandille lisäkysymyksiä, joihin saat vastauksia myyjiltä. Pienenä bonuksena teille lukijoilleni meandi tarjoaa lahjaksi mallistolaukkunsa, mikäli teet mallistotilauksen ensi keväälle. Laukun hinta normaalisti myyjille on 40 euroa. Mainitse vain hakemuksessasi, että kiinnostuit myyjäntyöstä blogikirjoitukseni pohjalta!

Me&i -myyjänä työpaikkasi on useimmiten tavallisten ihmisten olohuoneissa ja kodeissa. Aivan, kuten esimerkiksi meidän olkkarissa! Niinpä olisin tosi iloinen, jos tulisit pitämään kutsut tänne meille! Mikäli siis kinnostuit meandi-myyjänä toimimisesta, ja olisit valmis ajelemaan tänne Satakuntaan, laita mulle meiliä! Tahtoisin ehdottomasti yhden lukijoistani esittelemään kevään malliston mulle ja ystävilleni!

Huh, mikä päivä! Tavarat ovat vielä barrikaadeja muistuttavina kekoina, mutta lattiat on puhtaat ja samoin ikkunat. Pölyt on pyyhitty ja matot sekä tekstiilit tuuletettu. Hitsi, meillä ei ole ollut näin siistiä koskaan! Tai ainakaan hetkeen. Olin jo unohtanut miltä kunnon siivouspäivän iltana kuuluukin tuoksua. Ilmassa leijailee sekoitus kloriitin, mäntysuovan ja ulkoilutettujen mattojen tuoksua. Unohtakaa eteeriset öljyt ja suitsukkeet, tämä tuoksu toi mulle mielenrauhaa! Ja, jos ihan rehellisiä ollaan, tuli ihan jouluinen fiilis! Se aatonaaton väsynyt, mutta onnellinen tunne, kun koti on putsattu ja joulu voi alkaa.

Kovasti pahoittelen hiljaisuuttani kommenttibokseissa, palaan kysymyksiinne ihan varmasti huomenna! Tänään aion vielä maalailla hiukan lattioita, nyt kun siihen kerrankin on mahdollisuus.

Ja kyllä, lapsityövoimaa on käytetty julmasti hyväksi! 🙂

Leppoisaa maanantai-iltaa!

Se on jälleen maanantai! Meillä päin tämä viikko on pyhitetty syyslomalle, ja onnekkaina saimme pitää isinkin kotona näin maanantain kunniaksi. Vaan mitäpä hauskaa koko perhe voisi loman kunniaksi tehdä? Vaihtoehtoja on monia, mutta meilläpä vietetään koko perheen tehokasta siivouspäivää! Kyllä, nyt saa viimeisetkin kärpäsenkakat kyytiä, lakanat pesua ja maton tuuletusta. Ja, tiedättekös?! Mä niin juuri nautin, kun sain ihan rauhassa pestä yläkerran lattiat ja pyyhiä joka paikan pölystä!

Siinä lattioita kuuratessa hyräilin iloisesti Apulannan biisejä, sillä mieheni lupasi viedä mut tammikuussa Barona-areenalle, ja liput on nyt varmistettu. Nettivaraus ei tuottanut tulosta, mutta ystävä sai kiilattua itsensä lippuluukulle. Ja voi että, mä olen niin iloinen! Olen nimittäin ollut nuoruudessani tositosi kova Apulanta-fani ja kiertänyt pitkin maita ja mantuja kyseisen yhtyeen perässä. Se oli sitä aikaa, kun päästäni roikkui rastaa ja naamasta rautaa. Jep, that’s me! Sama tyyppi, joka nauttii siivouspäivien organisoinnista ja tehtävänjaosta. Hitto, onko musta tullut jopa vähän tylsä!?

Tylsyydellä kerrotaan olevan myös toinen nimi: Aikuinen. Tässä kohtaa mulla kuitenkin nousee karvat pystyyn – en myönnä, enkä tunnusta. Taidan vaihtaa miehen valitsemat jazz-soinnut Apulantaan ja kääntää hanat kaakkoon. Tänään siivotaan nuorekkaasti ja uhmataan anarkisesti kaiken maailman lomailuja. 🙂

Ihanaa ja nuorekasta maanantaita teillekin!

Kuvat: Instagram

Sataa sataa ropisee, ja tuuli taivuttelee puita kunnon syysmyräkän voimalla. Pitäisi haravoida ja siivota pihaa, mutta ei kiinnosta sitten pätkääkään. Hemmetin kylmää ja pimeää, nyt muistan taas, mitä syksy pahimmillaan voi olla. Edes koira ei halua ulos, vaikka se nyt ei ole mikään ihme tuon meidän ladybuudelin kohdalla.

Siskoni tuli lapsineen eilen vanhemmilleni, ja lauantai ilta vierähti siinä nopeasti. Niilo jäi yökylään serkkujensa kanssa, ja niinpä meillä on tänään tyttökokoonpano pystyssä. Kotoillaan villasukat jalassa, juodaan kuumaa kaakaota ja poltetaan kynttilöitä. Ei yhtään hassumpi sunnuntai tämäkään.

Päikkäreiden jälkeen ajellaan hakemaan velipoika kotiin, ja sitten alkaakin syysloman vietto. Tai no, eihän se meille aikuisille tuo viikko mikään loma ole, mutta eskarilainen saa nyt ensimmäisen virallisen lomansa. Jospa saisin lomalaisesta hiukan haravointiapua vaikka itselleni! Omalla listallani on haravoinnin lisäksi ikkunoiden pesua ja vaatehuoneen siivousta. Ensi viikolla otan itseäni niskasta kiinni, ja laitan nuo roikkuvat kotityöt ojennukseen! Palkintona häämöttää viikonloppuloma aikuisten kesken.

Kodikasta ja leppoisaa sunnuntaita teillekin. Mä jatkan nyt pyykkirumban pyöritystä!