Piparkakkutehdas

15.12.2015

Piparkakkutehtaalta terve!

Kolme leipuria, ja kolme kiloa piparkakkutaikinaa. Tulihan niitä aika kasa. Perinteeksi on tosin muodostunut, että leivotaan piparit myös isomummulle, joten ihan kaikki ei jää omaan piparipurkkiin.

piparit 3

Olen onneton pikeerinpursottaja, minkä vuoksi en jaksa edes yrittää tehdä perinteisesti koristeltuja piparkakkuja. Edelleen tämä sokerimassa on enemmän mun juttu, ja sillä saa näyttävyyttä joulupipareihin.

piparit 4piparit 1 piparit 5

Tänään pitäisi vielä pusertaa makkarin kimpussa, mutta katsotaan, miten pitkälle sen kanssa päästään. Olen itse jo vähän hölläämässä koko projektin kanssa, koska kuitenkaan ei ehditä saada sitä valmiiksi ennen joulua. No, mutta katsotaan nyt vielä ainakin tämä ilta.

piparit 2

Piparkakuntuoksua sinne teillekin!


Joulun kauneimmat

14.12.2015

No nytpä on tullut sekin tutkittua, miten kadonneen joulumielen voi metsästää takaisin. Kolme merkityksellisintä keinoa ovat joululaulut, lasten ilo ja jouluinen kirkko. Kun nämä kolme vielä yhdistää keskenään, vaikutus on taattu.

Osallistuin aamupäivällä koululaisten Kauneimmat joululaulut -tapahtumaan, ja kas, siitähän se ilo taas lähti. Tänään on keitetty porkkanoita ja lanttuja, haudutettu joulupuuroa, leivottu pipareita ja kannettiinpa esikoisen kanssa myös kuusenhavuja rapunpieleen. Jos vielä eilen tuntui, ettei nappaa yhtään koko moinen valmistautuminen, niin äkkiä se fiilis sitten kääntyikin.

Ennen ensimmäistä adventtia, koululaisilla oli adventtikirkko, johon myös vanhemmat olivat tervetulleita. Sieltä se ensimmäinen fiiliskin kai lähti liikkeelle, lasten laulaessa Hoosiannaa. Tänään joululaulut tulivat todellakin tarpeeseen, ja tekivät sen, mitä niiltä odotinkin: Nostattivat joulumieleni takaisin paikalleen.

Kenties osansa oli myös kirpeällä pakkassäällä, ja kuuraisella maisemalla. Ei sitä luntakaan välttämättä tarvitsisi olla tämän enempää, kunhan vain pysyisi pakkasen puolella.

Tästä fiiliksestä on kuitenkin hyvä jatkaa.

Joulumieltä!


Kadonnut joulumieli

13.12.2015

Eilen illalla ihastelin ikkunasta räntäsadetta. Karvalakkeja satoi jopa siihen tahtiin, että maa muuttui valkoiseksi. Aamulla tuosta valkeudesta ei juuri ollut jäljellä mitään, ja sää onkin jatkunut yhtä synkkänä, kuin viime päivinä on totuttu.

Olen tässä viikonlopun aikana koettanut etsiä kadonnutta joulumieltäni, ja nostattaa sitä kutkuttavaa joulutunnelmaa. En välttämättä edes kovin hyvin tuloksin, sillä eilen en viitsinyt edes sytytellä kynttilöitä. Huomaan kompuroivani joka vuosi tähän aikaan saman asian kanssa; Siirrän joulun hetkellisesti mielestäni itsenäisyyspäivän aikaan, ja oletan, että synttärihulinoiden jälkeen joulu palaa automaattisesti mieleeni. Mutta eihän mikään fiilis tule nappia painamalla, vaan pikemminkin juuri silloin kun sitä ehkä vähiten odottaa.

Liian etsimisen ja odottelun sijaan on ehkä sittenkin parempi antaa tuon fiiliksen vain tulla. Ainahan se kuitenkin saapuu – jonkinlaisessa muodossa.

Tässä fiilistä nostattaessani olen samalla kuunnellut Jouluradiota, joka todellakin #kuuluujouluun. Joululaulujen sanoja miettiessäni tajuisn, että moni sanoitus oikeastaan kertoo juuri siitä kadonneesta joulumielesta, ja sen löytämisestä. Vai mitä olette mieltä?

Tähti tähdistä kirkkain

On illan sini, luonto vaiti hetkisen
Ja tähtitaivas harmaa pilvinen
Kuin kauan sitten taaskin lapsen mielin avoimin
Mä hiljentyä jouluun tahtoisin

Vaan ajatukset, työ ja arki kiireinen
On sumentaneet lapsen herkkyyden
Mä katson kauan ylös talvi taivaan hämärään
Ja toivon että joulun tähden nään

Tähden tähdistä kirkkaimman
Mä toivoisin hohtavan taas joulun sanomaa
Tähden tähdistä kirkkaimman
Mä tahtoisin johtavan taas vuosisatain taa

Sen lapsenmieli löysi, tuntein vaistosin
Ja tunnelman niin herkän tavoitin
Nyt aikuisena pienen hetken ohikiitävän
Voi löytää vielä tunteen lämpimän

Jos lapsen vahvan uskon vielä löytäisin
Niin jouluntähti loistais vieläkin
Se syttyy niille jotka sen vain nähdä haluaa
Ja valaisee vain lapsen maailmaa

Tähden tähdistä kirkkaimman
Mä toivoisin hohtavan taas joulun sanomaa
Tähden tähdistä kirkkaimman
Mä tahtoisin johtavan taas vuosisatain taa…

Tunnelmallista kolmatta adventtia.


TGIF

11.12.2015

Viime viikonloppu meni jotenkin ihan täysin noiden synttäreiden kanssa, enkä ole vieläkään täysin toipunut maanantaisista bileistä. En tiedä olenko pitkään aikaan ollut näin tyytyväinen siitä, että on vihdoin perjantai. Tämä tuli nyt jotenkin todella tarpeeseen.

Meillä on tänään pitsaperjantai, ja sen lisäksi olen sytytellyt talon täyteen kynttilöitä. Punaviinilasillinenkin kuuluu perinteisesti perjantai-iltaan, ja kaapeissa on jos jonkinlaista herkkua vielä kemujen jäljiltä. Eli eiköhän tästä ihan kohtuullinen perjantai-illan fiilis saada aikaiseksi.

paljettihame 3

Juhlan, vai pitäisikö sanoa juhlattomuuden, kunniaksi nappasin tänään paljettihamosen kaapista. Vähän blingiä arkeen ja viikon viimeiseen päivään. Villatakki pehmittää kuitenkin yleisilmettä.

paljettihame 2paljettihame  4

hame|Culture
neuletakki|Second Female
toppi ja sukkikset|H&M
kengät|SixtySeven
korut|Pernille Corydon

Suloista perjantai-iltaa!


Vaikuta omilla valinnoillasi

10.12.2015

Kuinka tärkeänä pidät sitä, että huolehdit omasta hyvinvoinnistasi? Syöt hyvin, nukut hyvin, ja liikut riittävästi? Tärkeitä juttuja, mutta oletko koskaan miettinyt, miten paljon vakuutusyhtiösi arvostaa aktiivisuuttasi, ja entäpä, jos voisit säästää rahaa pitämällä itsestäsi huolta?

Ihmisen omaa aktiivisuutta tullaan kysymään tulevaisuudessa paljon enemmän, ja vakuutukset tulevat varmasti jossain kohtaa muuttumaan. Indiedaysin ja OPn yhteistyö testaa uudenlaisen vakuutuskonseptin toimivuutta, ja sitä, motivoiko pienempi vakuutuslasku meitä huolehtimaan paremmin itsestämme? Tällä hetkellä elämme tilanteessa, jossa vakuutusehdot saattavat syrjiä esimerkiksi perinnöllisestä sairaudesta kärsivää, mutta vakuutuksenottajan omat elämäntavat eivät juuri vaikuta vakuutusten ehtoihin. Tämä onkin se syy, miksi itse halusin lähteä mukaan palvelun kehittämiseen.

OPn Syke -vakuutus on uudenlainen vakuutuskonsepti, joka kannustaa asiakkaita huolehtimaan myös itse itsestään, ja huomioi terveelliset valinnat vakuutusten hinnoissa. OPn Syke -vakuutuksessa yhdistyy niin vakuutusyhtiön huolehtiminen asiakkaistaan, kuin suomalaisten startup -yritysten hyvinvointiosaaminen. Perusidea on, että hankkiessasi uuden vakuutuksen, valitset itsellesi myös hyvinvointihaasteen, ja keräät ikään kuin pisteitä omalla aktiivisuudellasi, ja vaikutat näin oman vakuutusmaksusi määrään.

Liike on lääke.
Asiakkaan omaa aktiivisuutta kysyvä vakuutusmuoto tuo mieleeni taannoisen Tv-lupamaksu mainoksen, jonka  tunnuslause kuului “seuraava maksaa“. Vakuutus- ja terveysasioissa ei missään tapauksessa liikuta yhtä mustavalkoisella alueella, kuin Tv-luvissa, mutta totuus on, että hyvinvointivaltio tarvitsee hyvinvoivia kansalaisia, eikä yhteisestä pussista voida ehkä ammentaa hamaan tulevaisuuteen asti. Ihmisten on otettava jossain määrin vastuuta myös itse omasta terveydestään, ja kansantautien määrä pitää saada laskuun. Me suomalaiset tarvitsemme kannustimia oman hyvinvointimme huomioimiseen ja sen edistämiseen myös omin avuin.
Harvassa ovat ne sairaudet, joihin liike ei toimisi lääkkeenä. Ihminen on luotu liikkumaan, eikä siirtymään kotiovelta autolla työpisteelleen istumaan. Sairauksia ei ehkä paranneta terveillä elämäntavoilla, mutta omilla valinnoilla on usein merkitystä toipumiseen, tai sairauden kanssa elämiseen.

OP Syke -vakuutus on yksinkertainen, mutta tavanomaista laajempi, tapaturmavakuutus, jonka selkeät ehdot mahtuvat älypuhelimen näytölle. Mikäli asiakas loukkaa itsensä ja hänen tulee päästä lääkäriin, tarvitaan vain yksi puhelinsoitto. Puhelun aikana varmistetaan, että vamman hoito kuuluu vakuutuksen piiriin, ja varataan aika Omasairaalaan tutkimuksiin. Asiakkaan ei tarvitse täyttää ensimmäistäkään korvaushakemusta, vaan Omasairaala laskuttaa kaikki kustannukset suoraan vakuutusyhtiöltä. Asiakkaan maksettavaksi ei jää minkäänlaista omavastuuta, eikä korvattavilla hoitokustannuksilla ole ylärajaa.

Koska kyseessä on pilotti, projekti on luonnollisesti vielä alkutekijöissään ja samalla myös parhaassa mahdollisessa kehitysvaiheessa, eli asiakkaiden testattavana. Esimerkiksi itselleni vakuutus ei juuri tällaisena tuo sitä parasta mahdollista korvaushoitoa, sillä Omasairaala toimii vasta Helsingissä. Koska aihe ja palvelu kuitenkin kiinnostavat ja koen, että nyt kehitetään juuri sitä tulevaisuuden vakuutusta, halusin lähteä mukaan koekaniiniksi, ja toivoisin, että voisin innostaa mukaan myös mahdollisimman suuren joukon teitä lukijoitani.

Pilottijaksolle pääsee mukaan 15 euron kuukausihintaan ja paitsi, että tässä pääsee kokeilemaan ja testaamaan uusia hyvinvointisovelluksia ja niiden kannustavaa tehoa, tuohon hintaan saa ihan oikeasti OPn Syke -vakuutuksen. Niin, ja sen alennuksen vakuutuksen hintaan oman aktiivisuuden mukaan!
Eli varsinkin, jos olet pääkaupunkiseudulta, hyppää ihmeessä pilottiporukkaan ja hyödynnä edullinen ja kattava tapaturmavakuutus. Mikäli taasen olet kuten minä, eli asut reippaasti pääkaupunkiseudun ulkopuolella, voit silti lähteä mukaan omia elämäntapoja puntaroimaaan, kuten minä tein. Pilottijakso on luonnollisesti keino testata palvelua, parantaa, ja mahdollisesti myös laajentaa sitä.
OPn Syke -pilotti kestää vuoden 2016 toukokuun loppuun asti, ja vakuutuksen voi irtisanoa pilotin aikana milloin vain.

OPn Syke -pilotissa on mukana neljä eri hyvinvointipalvelua, ja löydät ne täältä. Kuten huomaatte, valittavana on paitsi liikuntaa ja kunnonkohotusta, myös terveellisempään ruokavalioon ja arjen aktiivisuuteen sekä parempaan jaksamiseen tähtääviä sovelluksia.
Puntaroin itse pitkään, mikä sovelluksista tuntuisi omaltani, mutta täytyy sanoa, että valinta oli vaikea, koska olisin oikeastaan halunnut testata kaikkia. No, liian monimutkaista ei elämästään kannata tehdä, ja ihan joka asiaa asettaa yhdellä kertaa luupin alle, joten valitsin itselleni PulseOn palvelun, jonka avulla mun pitäisi nyt saada itseni treenaamaan tehokkaammin ja kuntoa kasvattavalla tasolla. Miten tässä käy, siitä tulette kuulemaan myöhemmin, kun saan jonkinlaista kokemuspohjaa projektilleni.

Silti ihan jo omankin motivoitumiseni vuoksi, ottaisin teistä enemmän kuin mielelläni tsemppiseuraa. Josko sitä oltais keväällä koko porukalla paremmassa kunnossa! 🙂

Miten on, olisko vuosi 2016 hyvinvoinnin vuosi, ja pehmeä lasku parempaan oloon alkaisi jo joulukuussa? Jos kiinnostuit, mukaan pääset tästä linkistä.

Toivottelen aktiivista päivää myös teille! 🙂



everlasting november rain?

09.12.2015

Jestas tätä pimeyttä. Ei auta kuin ajatella, että jossain kohtaa sen on käännyttävä taas valon puolelle, ja kai sitä luntakin vielä saadaan, niin ne ainakin jaksavat lupailla.

Koska syksy ei ole se pirtein mahdollisin vuodenaikani, uusi otsis piristää pikkuisen niin mieltä, kuin ulkonäköäkin. Sen taakse on myös äärettömän kätevä piilottaa rypyt ja väsymys. Pitkään tuli toki tätäkin ratkaisua pohdittua, enkä ollut ihan varma asiasta vielä kampaajalle mennessäkään, mutta kyllä se taas niin omalta tuntuu. Enhän mä siihen otsikseen itseensä ikinä kyllästynytkään, vaan sen sukimiseen ja laittamiseen.

otsis mv

Koska tänään on ehkä syksyn pimein päivä tähän mennessä, laadin jo aamulla toimintasuunnitelman syysväsymystä vastaan. Lepoa, liikuntaa, terveellistä ruokaa, vitamiineja ja kirkasvaloa tietenkin, mutta myös joulun tuoksuisia kynttilöitä ja joululimpun leipomista. Ajattelin jopa testata uuden, pohjaan palamattoman maidon, ja keittää ensimmäiset riisipuurot. Nyt on pakko kyllä repiä näitä arjen piristyksiä vähän joka lajista, jottei pimeys valtaa myös mieltä.

mvotsis mv 2mv1otsis mv 3

Me saatiin muuten eilen myös meidän uudet karmilistat, tai se toinen kuorma niitä, ja nyt päästään hommissakin taas eteenpäin. Viikonloppuna olisi tarkoitus saada jotain valmista aikaiseksi, joten ehkä tämä tuleva joulu tosiaan on pitkän ja pimeän syksyn pelastus. Se tuo paitsi mukavaa tekemistä arkeen, myös jonkinlaista painetta omaan aktiivisuuteen ja sohvan vetovoiman vastustamiseen.

 

Yle jakoi eilen Facebookissa uutisen, jonka mukaan koko maahan olisi tiedossa valkea joulu. Jäinkin pohtimaan, että se lumi taitaa olla näin aikuisena vielä tärkeämpi, kuin silloin lapsena. Tai ehkä sitä lunta oli niinä lapsuuden talvina enemmän tarjolla, eikä kesäkuun ja joulukuun kelit muistuttaneet toisiaan ihan näin paljoa. Niin tai näin, jään odottelemaan että rapunpieliinkin saadaan tämä viimejouluinen tunnelma.

Nyt kunnon tsemppi päälle. Ei tämä pimeys ikuisuutta kestä!

takki|Second Female
housut|Noisy May
kengät|SixtySeven
huivi|Becksöndergaard


maalata vai ei….

08.12.2015

Eilisistä bileistä on selvitty, ja elämä palaa taas omalle rauhalliselle uomalleen, ja desipelit tasolle, joka sopii mulle paremmin. Jälleen kerran nostan hattua kaikille niille opettajille, päiväkodin työntekijöille, lastenhoitajille, koulunkäyntiavustajille, kerho-ohjaajille, valmentajille ja muille lasten parissa tai lasten joukossa työskenteleville.
Olihan siinä eilen menoa ja melskettä, mutta kaikki meni hyvin ja lapsilla oli hauskaa. Ajatus siitä, että joulu on kuitenkin rauhoittumisen juhla, tuntuu nyt enemmän kuin mukavalta!

olohuone1

Arkeen palaaminen tarkoittaa jouluvalmistelujen ohessa myös sitä remonttiin palaamista ja tänään pitääkin taas viritellä koneistonsa oikealle moodille, jotta maalaaminen ja muu pikkupuuhastelu taas maistuisivat.

Maalattavista kohteista ei tosiaankaan ole pulaa, mutta jo jonkin aikaa olen miettinyt olohuoneen pöydänjalkojen ja puisen lampunjalan maalaamista hiukan tummemmaksi. Tai oikeastaan jopa mustiksi. Okkkarin pöytähän tuli meille tämän värisenä asiaa sen enempää miettimättä, kun Klaaran ristiäisten edelle havahduin, ettei meillä ole edes pöytää kastemaljalle. Halusin juuri tämän tarjotinpöydän, mutta aika oli kortilla, ja kun otin yhteyttä Nougatin Sannaan, olivat nämä harmaat jalat ainoat, mitä sillä hetkellä oli tarjolla. Sen enempää miettimättä tilasin pöydän ajatuksella, että jalat voi aina maalata. Kohta kolme vuotta ne ovat kuitenkin miellyttäneet mua ihan juuri tuollaisena, vaaleanharmaana, mutta vähitellen olen alkanut haikailemaan jotakin raamikkuutta myös olkkarin väritykseen.  Luulen, että pitäisi löytää jonkinlainen “almost black” -sävy. Sellainen tosi tumma ja syvä harmaa, joka äkkiä katsottuna menee jopa mustasta.

Olen tässä jopa kuvankäsittelyllä vähän kokeillut, miltä lopputulos näyttäisi, sillä pelkään sitä kierrettä, että kohta pitäisi uusia kaikki matoista lähtien. Joitakin tyynyjä voi toki toki aina päivittää, ja värejä muuttaa pienillä yksityiskohdilla, mutta koko huoneen uudistus on nyt poissa laskuista. 🙂

maalattu musta

Että näinkin suurten kysymysten parissa taas. Onneksi tälläkään projektilla ei ole kiire. Ehtiihän sitä sitten ensi vuonnakin!

Tiistaita!


Päivä jona paistoi aurinko

07.12.2015

Seitsemän vuotta sitten joulukuun alussa oli vähän samanlainen keli. Muistan, kuinka pallomahani kanssa kävellessä ihmettelin, kuinka korkealla jokiveden pinta oli. Taisi jossain päin Suomea olla tulviakin. Pajunkissat koristivat ojanpenkkoja ja meidän takapihalla kukki ruusu.

Itsenäisyyspäivän jälkeisenä yönä ei kuitenkaan satanut. Sää oli selkeä ja taivaalla tuikki tähdet. Sen verran jäi mieleen, kun vanhempani veivät minua yöllä synnyttämään. Ajatella, että siitäkin on jo seitsemän vuotta!!!

Eilen illa (jo ennen kymmentä!) makasin sängyssä, ja katselin ikkunasta kirkasta tähtitaivasta. Koska makuuhuoneessa ei ole minkäänlaisia verhoja, tuostakin ihanuudesta tulee nyt nautittua, ja täällä pimeässä, katuvalojen ulottumattomissa,  tähdetkin loistavat niin paljon kirkkaammin. Pitkän päivän jälkeen tähtitaivas tuntui turvallisen rauhalliselta ja sen tuikkeeseen oli ihana nukahtaa. Ehdinpä siinä tuijotellessani nähdä myös muutaman tähdenlennon, ja esittää hiljaa mielessäni toiveita. Sanotaan, että toiveitaan ei saa kertoa ääneen, mutta totean vain, että eipä nuo liittyneet lottovoittoon, remontin valmistumiseen, tai mihinkään muuhunkaan luksukseen. Kyllä ne toiveet liittyivät enemmänkin äitiyteen, vanhemmuuteen ja lapsiin.

Sanotaan, että elämä on ikuista oppimista ja kehittymistä, mutta kyllä viimeiset reilut seitsemän vuotta, ovat olleet ne kaikkein opettavimmat. Samaan aikaan, kun sisältäni on kuoriutunut ulos leijonaemo, olen joutunut painimaan myös eniten oman itseni kanssa. Riittämättömyyden- ja syyllisyydentunne, sekä peiliin katsominen, kuuluvat olennaisesti vanhemmuuteen ja äitiyteen. Nuoralla tanssimista, totesi mieheni eilen, kun vanhemmuuden kimuranttia luonnetta pohdin. Sitähän se todellakin on.

juhlia 2juhlia 1

Eilen juhlittiin pienellä porukalla sukulaisten kesken, ja tänään vielä kaveriporukalla. Perinteisesti tästä on startannut ne kunnon jouluvalmistelut ja joulun odottaminen. Ja, vaikka tämä lämmin ja sateinen sää nyt jollain tapaa sitä joulufiilistä latistaa, muistutan itselleni, että joka vuosi se joulu on silti tullut. Satoi tai paistoi, oli vettä tai lunta.

juhlia 3 juhlia 5 juhlia 6 juhlia 7 juhlia 8 juhlia 9

Tänään kuitenkin paistaa, joten siitä pitää todellakin nauttia. Ihaillaan valoa ja aurinkoa, sillä elämään mahtuu kyllä niitä harmaampiakin päiviä.

Ihanaa maanantaita kaikille!

Ps. VAASAN -lahjakortit menivät Niinulle, Jessikalle, Maisalle, Naurispeltoon ja Marikalle. Voittajille on kaikille laitettu viestiä henkilökohtaisesti.


Herkkukuppeja joulutervehdykseksi

06.12.2015

Hei, ja mitä parhainta itsenäisyyspäivää!

Täällä on touhuttu synttäreiden kimpussa, ja pari päivää on mennyt juhlavalmisteluissa ihan hujauksessa. Yöunienkin kanssa on vähän niin ja näin, mutta tänään juhlitaan!

Näin joulun alla pitää kiirettä herkkurintamalla, nimittäin meillä on jo vuosia ollut tapana muistaa ystäviä ja sukulaisia itsetehdyillä herkuilla. Koska osa läheisistämme asuu sen verran kaukana, että ihan joka kuukausikaan ei ehditä treffata, tästä itsenäisyyspäiväviikonlopusta on muodostunut synttäreiden vuoksi sellainen joulutervehdystenvaihtopäivä, ja ensimmäiset herkut lähtevät tänäänkin jo matkaan.

Tavallisen jouluisen Rocky Roadin sijaan tänä vuonna kokeiltiin kuitenkin jotain ihan uutta. Indiedaysin ja M&M’sin yhteistyö nimittäin vei jouluherkut ihan uudelle tasolle, ja paketteihin käärittiin nyt iloisen värikkäitä muistamisia.

 

Valmistin suklaisia kuppiherkkuja kahta kokoa. Isot kupit ovat kivoja yksittäisiä suklaaherkkuja, ja pienemmät taasen voi pakata isommalle joukolle. Hyvä idea piristää vaikka työpaikan kahvihuoneen tunnelmaa joulukiireessä.

Näihin herkkuihin käytin sulatettua maitosuklaata, piparkakun muruja, vaahtokarkkeja ja M&M’s suklaakarkkeja. Isommissa kupeissa on omaa suosikkiani joka kätkee sisälleen pähkinän (keltainen pussi), ja pienemmät annokset on toteutettu suklaarakeilla (ruskea pussi).

Ohje on helppo ja yksinkertainen, tässä sula suklaa toimii ikään kuin liimana, joka liitää herkut yhteen. Pahviastian reunoja painamalla herkku irtoaa ja “karkkikupit” voi syödä joko haukkaamalla palan makeaa, tai paloittelemalla kupin sisällön rocky roadin tapaan pienemmäksi.

M&M’s kuppiherkut

Laita leivoskupin pohjalle sulaa suklaata, ja sivele suklaa myös astian reunoille.
Kasaa päälle piparkakunpaloja / -muruja, M&M’s karamelleja ja vaahtokarkkeja. Lusikoi päälle taas sulaa suklaata ja huljuttele astiaa niin, että suklaa valuu herkkujen väliin.
Jatka samaa rataa, kunnes astia on täynnä, ja asettele lopuksi vielä päälle muutama värikäs karkki.

Pakkaa herkut kauniisti ja liitä mukaan tervehdyksesi.

Koska kaikki hyvä on tehty jaettavaksi, niin myös M&M’sit.
Kerro mulle miten itse jakaisit M&M’sit, ja voit voittaa 12 pussia omaa M&M’s -suosikkiasi.

Kerropa siis kommentissasi oma ideasi laittaa M&M’s karkkeja eteenpäin ja muista vielä mainita, kumpaa lajia toivoisit palkintosia olevan (ruskeita, vai keiltaisia pusseja).

Jätä kommenttisi kuitenkin viimeistään t0rstaina 10.12. 2015.
Valitsen voittajan tällä kertaa täysin mielivaltaisesti kommentin perusteella, joten nyt hyvät ideat kehiin! 🙂

M&M’s tietoutta, ja ideoita herkutteluun, löytyy M&M’s Suomen Facebook -sivuilta. Käykää ihmeessä kurkkimassa ja tykkäilemässä, nimittäin myös Facebookissa on kivoja kisoja jatkuvasti.

Mahtavaa itsenäisyyspäivää. Palailen synttäreiden merkeissä sitten myöhemmin! 🙂