{ my new love }

28.2.2014

No kahvikonehan siinä paketissa oli! Te pidempään juttujani lukeneet muistatte varmaan, että tämä masiina, ja sen hankinta on ollut mielessäni jo useamman vuoden. Vuosi sitten helmikuussa, kirjoitin postauksen kolottaa, ja tuolloin koneen hankkiminen oli oikeasti jo mielessäni, mutta kommenttienne jälkeen aloin pohtia ennakkosuosikkiani uudelleen. Olin siis vielä tuolloin ehdottomasti manuaalisen pressokoneen puolella, mutta esimerkiksi Annen kommentti, sai minut ajattelemaan asiaa uudelleen: Nespresson kapselikone nousi listani kärkeen.

Kapselikoneajatuksen myyminen puolisolleni olikin sitten vuoden mittainen projekti. Helsingissä Stockmannin Nespresso-esittelijänkin kanssa yritettiin pari kertaa taivuttelua. Vuodessa tapahtui kuitenkin sellainen “hidas käännytys”, ja joulun jälkeen meillä alkoi olla yhteinen päätös kahvikoneen hankinnasta. Nespresson Maestria sen tulisi olla. Värin ei ollut sitten väljä kuin minulle, joten loppu kävi leikiten.

Nespresso Maestria 6

No, kun koneen hankintaa oli aikamme jahkailtu, iski jo nuukuuskin. Rahaa menee ihan tarpeeksi remonttiin ja kaikkea muutakin tarvitaan kotona. Viime lauantaina kerroinkin meidän tehneen shoppailukierroksen lähinnä juuri remontin tiimoilta. Piipahdettiin Ikeassa ja Bauhausissa jne. Raisioon asti kun kuitenkin oli tultu, pyysin vielä nopeaa kierrosta Kodin Ykkösessä, ja siellä se sitten oli. Nimittäin plussakortti tarjouksessa, yli satasen halvemalla kuin normaalisti. Mutta, eihän me nyt tultu kahvikonetta ostamaan, ja lähdettiin liki tyhjin käsin ulos. Illalla meitä kuitenkin jo harmitti. Aamulla suoraan sanottuna kadutti, ja niinpä, ihan vain uteliaisuudesta, kurkkasin Kodin Ykkösen verkkokaupaan. Ja siellähän se oli, sama tarjous, tosin alla luki “vain netistä”.  🙂

Nespresso Maestria 4

Koska olimme jo nukkuneet yhden yön yli, ei päätöstä tarvinnut sen enempää miettiä. Tänään omaa kahvia paremmalta maistui mieheni muikean tyytyväinen ilme, kun hän maisteli kapselikoneella keitettyä espressoaan. Voittaja fiilis! 🙂

Nespresso Maestria 1

Tämä voittaja nautiskelee nyt ilolla kahviaan ja haaveilee keittiön remontisa. Ainakin jotakin uudistuksia olen saanut ajettua läpi, mutta kaikki kai ajallaan.

Nespresso Maestria 2

Mahtavaa viikonloppua, ihanat. Minä lähden metsästämään jotain keväisiä kukkia viikonlopun iloksi!

PS. Se tarjous oli muuten 2.3. asti voimassa! 🙂


{ paloja aamulta }

28.2.2014

Pari tunnelmapalaa aamulta. Ihana perjantai, vihdoin täällä!
Joko arvaatte laatikon salaisuuden? Juttua tulossa, kunhan ehdin kirjoittaa!

Ajattelin kuitenkin toivotella teille lystikästä perjantaita ja ihanaa viikonlopun aloitusta. Helmikuun viimeinen -täältä tullaan kevät!!!!

Nespresso 2

Nespresso Maestria 5

Nespresso


{ helmikuun instapoimintoja }

27.2.2014

Niin se vain tekee loppuaan, nimittäin helmikuu! Lyhyt kuukausi, jonka jälkeen aletaan jo ihan virallisestikin olla keväässä! Maaliskuussa on laskiasta, naistenpäivää – ja sitten ne synttärit… Huh. Niin, ja siirrytään kesäaikaan!

Tässä joitakin poimintoja helmikuun instagramsaldosta tähän menessä. Paljon on mahtunut juttuja tähänkin tynkäkuuhun, ja varmaan vielä jotain muutakin mahtuu.

Olkkarin katto saatin tänään maalattua viimeiseen kertaan (toivon!), ja illalla otetaan kevennykseksi varaslähtö viikonloppuun. Aion käpertyä lämpimään kainaloon sovannurkkaan, ja nautiskella vaikka vain sitä kattoa tuijotellen. Mies tosin lupasi taikoa meille jotain herkkujakin, että onhan sitä siinäkin ajanvietettä. Nam!

Suloista iltaa teillekin. Hyvällä mielellä kohti helmikuun viimeistä!

i1 i2 i3 i4 i5

Enemmän helmikuun kuvia löydät täältä.

Halipusimoimoi! ❤


{ taas jaksaa }

27.2.2014

Eilinen inspiroituminen auttoi!
Taas on intoa ja virtaa, ideoita ja suunnitelmia. Tylsää maalaamista toki eniten on edessä, mutta sitäkin jaksaa, kun näkee mielessään isompia kokonaisuuksia ja valmiita sisustusjuttuja!

Näissä tunnelmissa siis tänään!

taas jaksaa 3

Energistä torstaita!

Tsemppiä jokaisen arkeen!


{ get inspired }

26.2.2014

Mitä tehdä kun tökkii?
Aika, voimat ja kädet ei tunnu taas riittävän. Ulkona on kaikenlaista pakollista, on puuhommia ja muuta remontointia tärkeämpää. On pieni korvatulehduspotilas, kauppareissut ja ruuanlaitot. Pyykkivuori ja lamaannuttava kasa tavaraa, jolle pitäisi keksiä säilytyspaikka. Vauvanvaatteita, joista ei haluaisi luopua. Vielä. Mielen valtaa jälleen tunne, että hitto tästä mitään tuu…

inspiration 4

Puhalsin pelin poikki! Inspiraatiota kaivetaan lehdistä, instasta, pinterestistä – ja mistä tahansa, missä sitä vain on tyrkyllä. Maalaamisen sijaan tehdään pari päivää jotain muuta. Hoidetaan tietty edellämainittujakin velvollisuuksia, mutta rentoudutaan samalla. Juodaan muutamat tuumauskahvit, haaveillaan ja unelmoidaan. Niistä se inspis tekemiseen syntyy!

inspiration 1inspiration 3inspiration 2

Pakkopullaa en halua tästä talosta itselleni tehdä. Haluan tapetoida, maalata ja hioa seiniin hyviä muistoja ja hyvää mieltä. Luulenpa, että illalla on jo ihan eri fiilis tarttua siveltimeen!

inspiration 5

Eilen leikkelin pistokkaita mårbackoistani, tänään hain ensimmäiset siemenpussit ja turveruukut. Multa vain unohtui ostaa, joten pitää tehdä vielä ainakin yksi reissu kylillekin. Mutta nyt mä keitän jälleen yhdet tuumauskahvit ja nautin päikkärihiljaisuudesta!

Inspiroivaa keskiviikkoa, ihanat!


{ sinuiksi ihosi kanssa }

25.2.2014

Olen hävennyt, peitellyt itkenyt ja potkinut. Olen vihannut ja inhonnut ihoani – onhan se aina ollut huono.
Vai, onko sittenkään? Teini-iässä puhjennut akneni on heitellyt ihoni kuntoa jo vuosia sinne tänne. Myönnän, että väliin on mahtunut parempia aikoja, mukaan on mahtunut myös vahvoja lääkkeitä, ja pitkiä lääkärisuhteita. Korvieni väliin iskostunut “minulla on huono iho” istuu niinkin tiukasti, että rankaisen ihoani vain varmuuden vuoksi, vaikka sen kunnossa ei sillä hetkellä olisikaan sen suurempia puutteita.

Rosa Graf - Uusi Kuu

“Mulla on aina ollut tosi huono iho.” Näin vastaan joka kerta kun ihostani kysytään jotakin. Näin vastasin myös kun Rosa Garf -ihonhoitosarjan maahantuoja kyseli, olisinko halukas kokeilemaan kyseisen sarjan tuotteita kosmetologin hoidossa.

Hoitokäynnilläni kauneushoitola Roosaan, koin pienen valaistumisen ihoni kunnosta ja suhtautumisestani ihonhoitoon. Kolmenkympin korvalla suhtautuminen ihooni koki  tarvittavan muutoksen. En ole enää teini, vaan aikuinen. Samoin ihoni.
Tuomio oli: entinen akneiho, erittäin kuiva, ja herkkäkin, iho. Vuosien rankominen ja ennaltaehkäiseväksi kutsumani hoito, onkin ollut lähinnä ihoani kuluttavaa, ei niinkään sen hoitamista.

Kauneuskulma Roosa

Konvehtirasiaa muistuttavasta laatikosta löytyi apu. Sen sisällä ei ollut Vihreitä kuulia, joiden sisältämä sokeri on liiallisen vehnän kanssa osoittaautunut ihoni todelliseksi viholliseksi, vaan tuotteet ihoni kunon elvyttämiseen; Valkoista teetä ja lotuksenkukkaa sisältävä tuotesarja, puhdistuksineen ja kuorintoineen, tehoampulleineen, naamioineen ja hiorontavoiteineen. Puolessa tunnissa ihooni oli hierottu enemmän hoitavia ja kosteuttavia aineita, kuin mitä se on tottunut saamaan edes kuukaudessa (veikkaan useampaakin kuukautta)!
Kotiinviemisiksi mukaani pakattiin ihoa tasapaiottava, mutta samalla hoitava ja kosteuttava, tuotesarja, ja viikossa ymmärsin muutoksen. Hiki ei enää kirvellyt kasvoillani kuten ennen, kosteusvoiteen levittäminen ei saanut ihoani punoittamaan, ja silmäluomet rauhoittuivat ja lopettivat hennon hilseilynsä. Minä ja ihoni, meistä on tullut aikuisia, tavat pitää päivittää sen mukaisiksi!

Tärkeimpänä oppina otin kuitenkin mukaan kosmetologin sanat “Hoida ihoasi sen tämänhetkisen kunnon ja tarpeen mukaan”.
Akne onkin ollut tiukemmin korvieni välissä, kuin ihossani!

Rosa Graf 2

Vuosien varrella olen opetellut hyväksymään kehoani. Olen alkanut liikkua koska välitän itsestäni, en siksi, että rankaisen kroppaani. Saman valaistumisen koin nyt ihoni kanssa. Aknen jättämät arvet pitää hyväksyä, mutta iholleen ei voi olla vihainen koko loppu elämäänsä. Myönteisempi, ja tassä tapauksessa hoitavampi, suhtautuminen ihoon, tuo mukanaan parhaan lopputuloksen. Se auttaa lopulta parhaiten myös arpien luonnolliseen korjaantumiseen.

Tasapainottavan Aminta Med -tuotelinjan jälkeen sain käyttööni kosteuttavamman Blue Line -sarjan Gel Hydratante -geelivoiteen, sekä Creme Hydratante-kasvovoiteen. Olen hymyillyt, ja pitänyt hymystäni, siitä, että kasvojeni iho ei pingota kireänä ja kuivana, vaan kestää päivän meikkikuorman kirvelemättä – ja mikä hassuinta – nyt myös kiiltelemättä!

Rosa Graf 1

Mitä tulee mainitsemaani sokeriin ja vehnään, kirjoittelen niistäkin teille jossakin vaiheessa. Teoriani sai kuitenkin vahvistuksen viimeviikkoisesta pullapäivästä, joka on, sitten tammikuun alun, ensimmäinen kerta, kun ihoni pukkasi näppylöitä pintaan. Tässä siis varsin hyvä motivaattori tammikuussa startanneelle karkkilakolleni!

Rosa Graf tuotteita myyviä, ja käyttäviä, kauneushoitoloita löytyy ympäri Suomen. Hintatasoltaan voiteet ovat samaa luokkaa perus apteekikosmetiikan kanssa, eli mistään kalliista sarjasta ei ole kyse.

Suloista tiistaita!

Mä päätin eilen illalla, että tästä tulee hyvä päivä. Tähän mennessä suunta on ollut oikea!


{ onks jo kevät? }

24.2.2014

Vai mikä vuodenaika nyt on? Talvi, kevättalvi? En tiedä, mutta mä taidan kyllä aloittaa jo keväästä puhumisen. Ihan sama, vaikka ollaan vasta helmikuussa, ei tätä oikein talveksikaan voi kutusa, kun lunta ei näy missään. Oon tallustanut viime aikoina toppatakissa ja Soreleissa, kintaat kädessä ja villahuivi tiukasti kaulassa. Ihan vain kun on helmikuu, ja periaatteessa talvi.

Tänään päätin, että Sorelit saa odottaa ensi talvea, tai takatalvea (vai miksi sitä sitten kutsutaankaan, jos se päättää vielä ilmestyä?), ja lantsarit vihitään kevätkäyttöön nyt. Pitää muuten varmaan ottaa ja sijoittaa, ostaa uudet Huntskat, nämä vanhat kun ei kirkastu enää millään aineella. Toppatakki päivittyy ainakin autoreissujen ajaksi tikkitakilla tai kevytuntsikalla. Heti, kun saadaan vielä aurinkoakin kaveriksi, kaivan trenssin ja nahkatakin naulakkoon. Se on kevät nyt!

Kannoin muuten kuistille itselleni istutuspöydän. Tämä, vanhan kodin kodinhoitotaso, on ollut Klaaralla hoitopöytänä, mutta hoitopöydän tarve alkaa olla jo takana, joten taso pääsee palvelemaan taas uudessa tarkoituksessa. Nyt vain siemenkaupoille, ja kevättä kylvämään, ei kai tässä muukaan auta!

onks kevät 66onks kevät 11 onks kevät 55 onks kevät 44 onks kevät 33

Mulla on tänään totaalilepopäivä. Siis urheilemisesta. Siitä syystä tukkakin saa roikkua valtoimenaan ikuisen sotkunutturaponnarin sijaan. Virkistävää vaihtelua!

Mitäs vuodenaikaa te elätte? Muita kevääseen hypänneitä?


{ sisustushaaveita työhuoneeseen }

24.2.2014

Työhuone on tällä hetkellä lattiasta kattoon täynnä tavaraa. On vaatehuoneen irtaimistoa, kierrätykseen meneviä säkkejä ja maalipurkkeja sekä muuta rempparojua. Päässäni alkaa kuitenkin hahmottua jo tulevan työhuoneenkin tunnelma. Hyvin suunniteltuhan on jo puoliksi tehty, eikö!?

Kokosin alle joitakin tuotteita “haavelistaltani”. Työhuoneen tunnelma saa mielestäni olla selkeä, mustavalkoinen ja graafinen. Pikkuisen sähäkkä, ja energinen. Työhuoneeseen tulee paitsi tietokone ja muu “toimistotyöhön” tarvittava, myös iso määrä musiikkiin liittyvää roinaa (sori, käytän sanaa roina, kun en muutakaan keksi), ja siksi en halua edes yrittää tehdä tilasta mitään harmonista keidasta. Selkeät linjat antavat anteeksi piuhat, ja kaiken muun, mitä pakostakin tulee lojumaan näkösällä.

työhuoneen sisustus 2 God jultyöhuoneen sisustus 1

Hayn Loop -pöydänjalat, About A Chair -tuoli ja puinen käsi. Ferm Livingin Triangle- ja Harlekiini -kupit, sekä Design Lettersin kirjainkupit. Ylva Skarpin tekstitaulut.

Vähäeleistä, yksinkertaista ja mustavalkoista. Lisäksi tunnelmaa pehmentäviä tekstiilejä samassa graafisessa hengessä. Eiköhän siitä yksi unelmien työtila jo saataisi aikaiseksi!

Täällä pienin karhuista sairastaa, ja remontin eteneminen ei nyt ihan mennytkään sillä vauhdilla, kun oli suunniteltu. Maalaamisen sijaan, olen koittanut olla sylinä, se kun on juuri nyt tärkeintä. Ehtiihan näitä muita juttuja sitten myöhemminkin!

Energiaa alkavaan viikkoon!

Kuvat valmistajilta.


{ have a nice weekend }

21.2.2014

Ei perinteistä perjantaisiivousta, ei tuoreita kukkia pöydällä.
Meidän perjantai näyttää nyt tältä:

perjantai

Maalaamista, sutimista, hiomista ja puunaamista. Ikeassa käyntiä ja remppaa, niitä on viikonloppulle tiedossa.

Mutta hei, mahtavaa viikonloppua teille ihanat! Ei anneta yhden lätkämatsin masentaa!

Halipusimoi!


{ joskus on hedelmällistä katsoa taakseen }

20.2.2014

Laitoinkin teille tänään Uuden Kuun FB-sivuille kattavan kuvasarjan meidän toisen eteisen muutosprosessista, mutta ajattelin vielä kirjoitella aiheesta täällä bloginkin puolella. Kuvat toki kertovat enemmän kuin tuhat sanaa itse muutoksesta, mutta kirjoitan nyt tänne puolelle enemmän ajatuksistani remontin suhteen, ja siitä, mihin aikanaan ryhdyimme.

Tämä eteinen on hyvä esimerkki siitä, että vanhassa talossa joudutaan tekemään kompromisseja. Kuten ymmärrätte, 1940-luvun alussa kylpyhuoneita rakennettiin harvoin sisälle, ja kun sellainen aikanaan tähän taloon on tehty, tila on luonnollisesti jouduttu nappaamaan muista huoneista. Koska meidän keittiömme on aikanaan toiminut kauppana, on talon alkuperäinen keittiö sijainnut aivan toisaalla, itse asiassa tulevassa työhuoneessamme on aikanaan poltettu tulta puuhellassa. Käsittääkseni tämä nykyinen eteinen on ollut osa isompaa tupaa, mutta jaettu myöhemmin juuri näiden mukavuuksien, kuten kylppärin, tullessa taloon. Ajan henkeen lastulevy on ollut kovassa huudossa, vanhat puukatot on laskettu alas, sähköä vedetty sinne tänne ja lattioihin asennettu korkkia.

Talon alkuperäiseen muotoon ja henkeen oli siis tältä osin mahdoton palata, ja se piti hyväksyä. Pidämme mielellämme ruhtinaallisen kokoisen keittiömme, ja muut huoneet, jotka ovat syntyneet tämän väliseinien rakentamisen myötä.

Tässä, kohta puolentoista vuoden aikana, on välillä tullut kelailtua remontin suhteen kaikenlaista. Vaikka tiesimme ryhtyvämme ikuisuusprojektiin, on kylässä käynyt välillä epätoivo, välillä välinpitämättömyys, kyllästyminen ja turtuminen. Esimerkiksi tässä eteisessä silmä tottui vuoden ajan katosta repsottaviin sähköjohtoihin! Tänään tuntui kuitenkin mahtavalta katsoa kuvia siitä tilanteesta, josta lähdimme liikkeelle. Siis muidenkin, kuin nyt vain eteisen kohdalla. Tuntui äärimmäisen voimaannuttavalta katsoa taaksepäin, ja nähdä, miten paljon loppujen lopuksi on tapahtunut, vaikka se välillä tuntuukin olemattoman pieneltä muutokselta. Vanhoja kuvia katsoessa huokaisin jopa ääneen, että enää en kylä ryhtyisi tähän projektiin. Ihmettelen sitä visioiden määrää, joka mielessäni on pyörinyt, kun talokaupat teimme. Taisi olla jopa pientä hulluutta!

Hulluutta tai ei, työ kiittää tekijäänsä, ja muutoksia on kiva katsoa. Nyt voi jo nauraen muistella, kun vessaankin piti tallustella purujen seassa saappaat jalassa. Tuolloin se ei kauheasti hymyilyttänyt…

Kuten tähänkin asti, varsinaiset remppa- ja muutoskuvat pidän tuolla Facebookin puolella. Instagramissa taasen pääsee ehkä paremmin mukaan kulloisenkin päivän projekteihin, sinne yritän ahkerasti laittaa kuvamateriaalia siitä, mitä meillä tapahtuu.

eteinen nyt

Tulin juuri salilta etureiskoja rääkkäämästä, ja seuraavaksi pitäisi aloittaa sudin kanssa kyykkiminen. Lattioiden paikkamaalausta ja nurkkien viimeistelyä. Katsotaan kuinka käy!

Ihanaa iltaa teille! Itse aion pyöritellä päässäni jo seuraavaa remppakohdetta… 😉