>21.

21.12.2010

>

On todellakin olemassa päiviä, joina olisi kannattanut jäädä visusti peiton alle. Kuten tämä, joka alkoi jo ennen kuutta, kun lapsi oli mielestään nukkunut tarpeeksi. Aikainen lintu madon nappaa, ajattelin, ja suunnistimme yleensä niin suloisen lapseni kanssa ruokaostoksille jo ennen kymmentä. Kaikki alkoi siitä, kun käännyimme kotikadulta väärään suuntaan. Lapsi halusi mummulaan, ei kauppaan. Potki koko matkan penkkiäni ja huusi mummua ja pappaa apuun. Siinä sitten raahasin puoliväkisin (tosi lujaa) huutavaa lasta kauppaan, ja istutin kärryihin. Jopa pienenkin kaupungin marketti voi olla tupaten täynnä jouluviikon aamuina. Sain osakseni myötätuntoisia katseita, tosin havaitsin joukosta myös ilmeitä, jotka kertoivat hyvin suoraan, että huutava lapsi ei tee kenenkään kauppareissusta mukavaa. Hedelmäkakkuun aineita valitessani tuli iäkkäämpi rouvashenkilö luokseni ja laski kätensä käteni päälle. Minulla on kuule kuusi lasta. Tiedän kyllä mitä se voi kiukkuisen lapsen kanssa olla.” Teki mieleni näyttää rouvalle taivaan merkit ja ihmetellä, vieläkö lapset aikuisenakin huutavat ruokakauppaan joutuessaan, mutta sitävastoin jalostin naisen viisaudesta itselleni mielikuvan huutavista kuutosista ahdettuna ostoskärryihin. Hymyilin ja kiitin. Huonomminkin voisi olla!
Kotiin tullessani huomasin, että pakastimen ovi on ollut koko yön auki. Kirosin mieheni, joka illalla oli käynyt  minun Ben&Jerry’s purkillani. Onni onnettomuudessa, ruoka ei ollut sulanut, mutta pakastin on täynnä jäätä (=työtä). Onneksi kaikki jouluvalmistelut on toisessa pakastimessa!
Ja miten kävi kovan onnen kauppareissulta ostetuille maidoille; Perhekokoinen maitopurkki on vuotanut jääkaapin sisään (=työtä)!
Sekä kaupan, että meijerin iloksi, en jaksa lähteä vihaisen lapseni kanssa reklamoimaan asiasta ja vaatimaan siivousapua, vaikka mieli kyllä tekisi!
Ottaa kuulkaas pattiin, ja kovasti. Vaan on tuo lapsi nyt niin suloinen – päiväunia nukkuessaan.



Hillitympi joulupaketti:


Ikean piirustuspaperi
Musta luonnonniini (Tiimari)
Askartelumassasta (Sinelli) valmistetut pakettikortit
Oksia ja risuja kuusenhakureissulta
Jouluinen tervehdys kirjainleimoilla (Clas Ohlson)

***
Hymy naamalle:


Kaikesta huolimatta, ajattele, 
että huonomminkin voisi aina olla!
Ja hei, onhan tässä joulu tulossa ja kaikkee!


>20.

20.12.2010

>

Kirjoitin eilen, että miesväki lähti kuusimetsälle. Kirjoitin myös, etten odota kovin isoa ja tuuheaa kuusta, vaan sellaista luonnollista ja näppärän kokoista. Vaan miten kävi; Puoli olohuonettta on kuusen vallassa. Komea, kaunis ja tuuhea kuusi, siitä ei pääse mihinkään. Pitää vain muistaa ensi vuonna, että puolikas riittää. En edes uskalla ajatella, mitä sieltä olisi tuotu, jos olisin toivonut suurta kuusta. Ihana tämä kuusi silti on, ja tuoksu toi aidon joulun kotiin.
Sain viikonloppuna yhden etukäteisjoululahjan. Äiti oli virkannut itselleen ihanan kaulahuivin. Vaikka roosanpunainen ei oikestaan kuulu lempiväreihini, ihastuin heti. Ja niin äiti joutui koukun varteen, ja minä sain oman huivin. Ihana, ja loppujen lopuksi todella piristävän värinen. Ainakin siniseen antaa mukavasti potkua.
Meillä on joulukuusessa killunut jo muutaman vuoden valkoiset ballerinat. Mallin otin joskus Talo&Koti -lehdestä, jossa esiteltiin kaunis tanskalainen joulukoti. Kuusesta puuttuu vielä kynttilät. Ne aidot. Ajattelin, että lisään ne vasta aaton aattoiltana, jotta jää jotain jouluista puuhaa myös sinne.


>19.

19.12.2010

>Taas ihan koko päivä kotona. Tänään on tarkoitus saattaa jouluvalmistelut jonkinlaiseen päätökseen. Toki menemistä ja tekemistä on vielä, mutta hoitukoot ne omalla painollaa. Miesväki lähti uhmaamaan pyryä ja pakkasta kuusimetsään. Jälleen kerran odotan sekavin tuntein mitä sieltä tulee. En toivo amerikkalaista joulukuusta, mielummin harva ja luonnollinen. Suurikaan kuusen ei tarvitse olla.
Päivä kuluu siivoillessa ja järjestellessä paikkoja. Meillä siivottiin Niilon syntymäpäiville perusteellisesti, joten mitään kummempaa joulusiivousta ei tarvita. Ikkunatkin pesen vasta keväällä. Sitten kun saa kaikki kynttilän noet pestä kerralla pois, ja päästää auringon sisään. Sillä kevättä kohtihan tässä mennään. Ensi viikolla päivä taittuu jo pitenemään. Ihmeellinen tämä vuoden kulku.
Joulukuun lähetessä loppuaan sitä tulee myös miettineeksi ihan konkreettista toimintasuunnitelmaa alkavalle vuodelle. Meillä vuoden vaihde tuo tullessaan uusia tuulia ja muutoksia moneen asiaan. Jotkin asiat on pitänyt punnita uudelleen ja vaihtaa aiempaa suunnitelmaa. Toisaalta odotan uutta innolla, olenhan sitä peppu edellä puuhun porukkaa. T puntaroi asioita sitten ihan kahdenkin edestä. Hyvä näin!
Tänään on myös tehty yhteinen päätös tavaranpaljoutta helpottamaan; Uusi vuosi alkaa kodin tyhjentämisellä. Turha ja ylimääräinen joutaa kiertoon, ja säilytysratkaisut helpottuvat. Puhdistava ajatus!
Taas on mekkoa kuvassa. Ihan vain todistaakseni, että mekkokuu on edelleen hengissä, vaikka pari päivää pyjaman housuissa menikin, ja välillä piti ulos sonnustautua ihan pitkiin ja lämpimiin lahkeisiin.

Mukavaa sunnuntai päivää kaikille. Se on neljäs adventti!


{ 18. }

18.12.2010

Täällä ei nyt synny mitään kummallisia postauksia. Viikonlopulle on paljon ohjelmaa, ja kotona ei oikeastaan ole aikaa kuvailla. Tai en ole kotona siihen aikaan kun pitäisi kuvata. Tässä siis yksi postaus, jonka tein varalle niitä päiviä ajatellen, kun ei ehdi muuta.
Voitin tässä taannoin arvonnan Miian Tunnelmaa -blogissa. Palkinnoksi Miia lähetti minulle haluamani joululehden. Annoin vapaat kädet lehden valitsemisessa, sillä rajoitteella, että kotimaiset lehdet olimme jo äidin kanssa kuta kuinkin hankkineet. Posti kantoi minulle pari viikkoa sitten Landhaus living -lehden. Sitä tuossa sairastellessani selailin, ja parhaat palat ajattelin jakaa kanssanne. Aivan mieletöntä tunnelmaa ja kuvia koko lehti täynnä! Kiitos siis Miialle!
Kuvat on suuria tiedostoja, joten ne saa isommaksi klikkaamalla!

 


>17

17.12.2010

>

Tänään lainaus viime joulukuun 16. päivän postauksesta. Tosin minä en ryhdy tällä kertaa mihinkään ihmeellisin hommiin, vaan lähden lievittämään väsymystäni kampaajan tuoliin. Olen ehkä vuodessa hiukan viisastunut, ja oppinut jo ottaa rennommin. 
Stressitöntä päivää sinulle!

“Tänään se iski. Täysin yllätteäen, salaa viereeni hiipien. Takertui hartioihini, istui olkapäilleni ja potki takapuoltani. Yritin puhua sille järkeä. Huusin, anelin ja itkinkin hiukan. Kerroin, että minulla on parempi ilman sitä, mutta ei se uskonut. En pääse siitä eroon. Hiljalleen se nakertaa koloaan ja tekee pesäänsä.

Olisiko se tullutkaan, jos eivät olisi televisiossa hehkuttaneet joulukuun kuudennestatoista. Enää kahdeksan yötä jouluun, ne sanoivat. Ja silloin se iski. -Joulustressi! 

Mutta ainahan se tulee. Ei se mikään yllätys pitäisi olla. Se kuuluu jouluun.


Mistä tuntee joulun?
Sen sanoa voi sanoin muutamin.
Lapset jätti koulun,
ja talossa on kaikki sekaisin.
Eilen hukkasin jo ostoslistan kolmannen,
on kinkku tilaamatta, vielä ehkä ehdin tehdä sen…
Joulutähtikin on ostettava kuusehen,
piilopaikat uudet keksittävä lasten lahjojen.




Siitä tuntee joulun,
kun sula lakka poltti kynnet taas.
Siitä tuntee joulun,
kun radiosta kuuluu: “Rauha maas’!”
Missä joulukorttilista viime vuotinen,
mä tänne laatikkooni aivan varmaan talteen panin sen
– mitä merkitsee tuo villi huuto lapsien…?
Ne on taikinan kai löytäneet nyt piparkakkujen!




Siitä tuntee joulun,
kun öisin unta rauhaisaa ei saa.
Siitä tuntee joulun,
kun aina täytyy mieliin muistuttaa:
mikä Elma-tädin lahja oli viimeinen?
Me hälle annoimmeko kirjan vaiko purkin avaimen?
Onko tyttö vaiko poika lapsi Virtasen;
kuinka lahjan sopivan mä keksin kun mä muista en?




Siitä tuntee joulun,
kun kadonneet on voimat ihmisen.
Siitä tuntee joulun,
kun kiire saapuu ylivoimainen.
Ohi joulu kun on viimein tiedän hyvin sen,
taas kestää kuukausia kaiken tämän unohtaminen…
Siitä joulun tuntee, mutta silti kiellä en:
joulu mielestäin on kaikkein paras, juhla juhlien!


Wikipedia kertoo kappaleesta näin:
Siitä tuntee joulun on Kari Tuomisaaren säveltämä ja sanoittama ikivihreä joululaulu. Sen levytti ensimmäisen kerran Brita Koivunen vuonna 1964. Kappaleen on tulkinnut myös muun muassa Pedro Hietanen.
Kari Tuomisaari sai aiheen joululauluunsa vuonna 1963 lukemastaan joulukiireistä kertovasta runosta Tis the Season to Be Frantic. Tästä joulun kiireisimpien valmistelupäivien kuvauksesta onkin jo tullut kuolematon jouluiskelmä.

Unelmien kiiltokuvajouluun on siis vielä rutkasti matkaa…



Tämä lähtee nyt hommiin.”


{ 16. }

16.12.2010

Eilen tosiaan paistelin joululimput, ja joku ohjetta kysäisikin. Voit klikata ohjeen suuremmaksi ja siirtää sen vaikka wordiin tai tulostaa puhtaaksi. Mikään terveysleipähän tämä ei ole vaikka tumma väriltään onkin. Itseltäni kului tuoretta leipää koko puolikas ihan vain maistellessa. Paksu, tumma ja makea kuori on parasta. Kantapalat menevät kaupaksi. Fenkoli on jolulimpussa kuin kardemumma pullassa; Sitä ei kannata säästellä!
Tänään ei muuta. Paitsi minulla hammaslääkäri, ja illalla muskarin joulukemut. Ja yksi puhelu pitäisi soittaa. Hitsi kun ei voi lykätä asioita ikuisuutta!

Mukavaa torstai päivää!


>15.

15.12.2010

>Tyhjästä nyhjäistyä. Tein olohuoneen ruokapöydälle asetelman periaatteella nyhjää tyhjästä.
Viime vuonna kirppikseltä löytämistäni lasipalloista maalasin osan trendikkään lilahtaviksi. Käytin vessan kaappiin jäänyttä kynsilakkaa. Joskus olen sellaisenkin erehtynyt ostamaan, vaikka en kynsiä koskaan lakkaa, enkä edes kynsiä oikestaan omista. Maalatessa, vai pitäisikö sanoa lakatessa, muistin, miksi kynsilakan käyttö on jäänyt. Hyi sitä hajua ja voi sitä odottelua! Mutta tulipahan tuotteelle kuitenkin käyttöä. Jälki ei ole kovin tasaista, sillä kerrosten kuivumisen odottelu oli turhauttavaa. Märkään lakkaanhan olisi voinut painella vaikka helmiä, tai koristella kuivunutta pintaa jollakin muulla tavalla. Tämä riitti minulle.
Kauniin kaksimetrisen kelottuneen karahkan pelastin ulkoa viime kesänä.
Pienet muotit ovat nekin kirppiksiltä löydettyjä. Laitoin niihin lämpökynttilät ilman metallikuppiaan, ja steariinin sulettua ja levittyä koko muotin leveydelle, lisäsin joukkoon hienonnettua kynttilänjämää. Näin paloaika pysyy pitkänä, eikä sydänlanka pala liian nopeasti.
Tähän asetelmaan olisi sopinut myös trendikäät sarvet, mutta niitä ei tähän hätään ollut. Oliskohan tämä nyt hiukan vähemmän perinteistä joulua?
Keittiössä on jo joululimput kohoamassa. Tänään ajattelin uskaltautua myös ulkoilemaan, paketti nenäliinoja taskuissani.


>14.

14.12.2010

>Meillä keittiö on huoneista se jossa joulu näkyy konkreettisemmin. Tai sanotaanko perinteisimmällä tavalla. Täällä leivotaan piparit ja jouluherkut, valmistetaan jouluruuat ja lämmitetään glögit. Jos Joulu alkaa ahdistaa, keittiöstä voi aina kävellä pois. Tosin vielä ei ole alkanut.
Kadun puolelle ripustimme perinteiset valkoiset paperitähdet. T:llä on vahvoja tunteita tavallisia kynttelikköjä kohtaan, mutta nämä herra kelpuutti. Kivasti tähdet antavat kulkuvaloa myös pimeille öille.
Keittiön kruunuun olen ripustanut itsetehdyt koristeet. Vanhat muotit on kirpputoreilta, “kristallit” ja myrttilanka tiimarista. T porasi reiät.
Koska tonttuni taskuihin en odottanutkaan suurempia yllätyksiä ilmestyväksi, tungin ne täyteen pehmeitä sydämiä ja karamellikeppejä. Onpahan ainakin pulskan näköiset taskut!
Tällä viikolla keittiössä leijailee keitetyn lantun ja porkkanan tuoksu, ja paistuu perinteiset joululimput. Ja aivan varmasti taas uusi satsi pipareita! Laatikot pakastan valmiina “massana” ja kypsennän aattona, jotta saadaan kunnon tuoksut taloon. Maksalaatikon suhteen sain helpotuksen. Isäni teki sen valmiiksi myös meille – tänäkin vuonna. Jouluun kuuluu ehdottomasti kaikki tutut ja perinteiset maut. Kaikkea uutta voi kokeilla vuoden ympäri, mutta joulun pitää maistua aina samalta. Pidän perinteistä.

Kaunis kiitos Pampulalle ja Sanna-Pauliinallle tunnustuksesta!

>13.

13.12.2010

> Askel uuteen viikkoon. Vielä flunssaisena, mutta aikomuksena voittaa tauti. Tälle viikolle yritän sovittaa niin paljon asioita, kuin vain mahtuu. Tiedossa on joulujuhlaa, hammaslääkärikäyntiä, kampaajan treffaamista, joululeipomista ja ruokien valmistelua. Viime viikon saldoksi jäi joulahjojen hankinta, kenkien suutarilla käyttö ja yhdet joulujuhlat. Aikomuksena on siis petrata, jotta kaikki ei kasaannu itse jouluviikolle.
Lahjoja kääräisin viikonloppuna pakettiin sitä mukaa kuin jaksoin. Vauhti taisi olla paketti per kolme tuntia, mutta hoituuhan hommat hitaamminkin. Luonteeltani vain olen sellainen suitsait sukkelaan tyyppi, joten hidastaminen onnistuu vain pakon edessä.

Lahjat yritettiin tänä vuonna ostaa hiukan järkeä käyttäen. Koska itsetehtyjä lahjoja ei ole syntynyt, valitsimme pakettejen sisään mahdollisimman paljon kotimaisia käsitöitä ja suomalaisia tuotteita. Puhtaasti lelulahjoja en osaa lapsille ostaa, sillä pelkkä lelukauppaan meneminen aiheuttaa ylimääräistä sydämen tykytystä. Kuinka paljon lapsi oikesti tarvitsee värikästä muovia kehittyäkseen normaaliksi!?
Pehmeitä paketteja pakataan sinne, missä vaate on toivottu lahja. Periaatteena siis turhan välttäminen.
Ja, jos lahjan hankkiminen aikuiselle tuottaa ylitsepääsemätöntä päänvaivaa, ja tuntuu, että lahjan saajalla on jo melkenpä kaikkea, tilataan lahja täältä. Viime vuonna kokeiltiin, ja tänä jouluna useampikin paketti kääritään tätä kautta.

Vaan kylläpäs taas kelpaa tarpoa lumisissa maisemissa suutarin paikkaamissa saappaissa. Pitkää ikää toivon kavereilleni! Hurr… Pitäkäähän itsenne lämpiminä!


>12.

12.12.2010

>Kiitos eilisistä tsempeistänne. Flunssa jyllää edelleen, mutta olo alkaa kohentua. Kaksi kunnolla nukuttua yötä takana (olen mennyt nukkumaan puoli yhdeksän aikaan), ja ainakin kuume tuntuu poistuneen.
Peiliin ei täällä ole kovin paljoa uskaltanut katsoa. Eilinen lookini kuulemma muistutti 80-luvun aerobickaaja; Punaiset pitkävartiset villasukat nilkoissa ikään kuin säärystimet, mustaa trikoota ja hehkeä sivuponnari, joka mahdollisti makaamisen. Ei siis mitään asukuvia tai mekkoja tänäänkään.
Kävipä jopa mielessä joulukalenterin keskeyttäminen, mutta tänään ajatukset on jo hiukan valoisammat. Eiköhän tämä tästä!
Pari kuvaa joulupakettiprojektista. Pakettikorteiksi kaulin pitsiliinan avulla askartelumassaa. Käyvätpä vaikka kuusenkoristeiksi varsinaisen käytön jälkeen. Lisää lahjoista ja paketoinneista ensi viikolla.
Nyt oikein mukavaa kolmatta (!) adventtia teille kaikille!