Kaupallinen yhteistyö / Ellos

Folklorea omenatarhassa

Röyhelöshortseissa hassuttelua

     Äiti, me ollaan kuin siskokset! Näin tuumasi Klaara kun pukeuduimme samanlaisiin röyhelöshortseihin. Jos jotakin olen oppinut tyttölapsen äitinä, niin ainakin sen, että olen jollekin näissä jutuissa esikuva. Ja samaan aikaan kun tuo esikuvana oleminen tietenkin pelottaa kaiken vastuunsa vuoksi, se tuntuu myös ihanalle. Toki ymmärrän myös, että tämäkin vaihe menee joskus ohi (ainakin hetkellisesti), joten juuri nyt on hyvä aika nauttia siitä, että tyttäreni haluaa olla jollakin tavalla kaltaiseni. Saimme Klaaran kanssa kunnian toimia teille Elloksen Mother & Child -kampanjan malleina  ja tänään siis äidin ja tyttären yhteisiä asukuvia. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Ellos:n kanssa.

Kuusi vuotta sitten, kun olin raskaana, mulla oli selvä tunne, että toinen lapsistamme tulisi olemaan tyttö. Tämä siitäkin huolimatta, että kaikki väittivät vatsani olevan selkeä “poikamaha”, emmekä missään vaiheessa oikeasti tienneet tulevan lapsemme sukupuolta. En tiedä, johtuiko tuo vahva tunteeni siitä, että raskausaika oli niin erilaista kuin esikoista odottaessa, vai yksinkertaisesti jostakin äidinvaistosta, mutta kun kätilö ilmoitti lapsen sukupuolen, asia oli itselleni jo täysin selvä. Vaikka koko raskausajan tein henkistä työtä sen suhteen, että saisin tyttären, koin asian kuitenkin jollakin tapaa vaikeaksi. Ei sillä, että tyttölapsi olisi jotenkin vähemmän ihana asia, vaan ehkä juurikin sen vastuun vuoksi. Että miten pystyisin koskaan säästämään tyttäreni omilta kokemuksilta ja kasvattamaan lapseni terveeksi ja itseään ja omaa vartaloaan kunnioittavaksi naiseksi. Osaltaan kai kaikki se tyllin ja vaalenpunaisen vastustaminen johtui juuri tuosta. Toisaalta olin kai ehtinyt esikoisen kanssa profiloitua omasta mielestäni poikalapsen äidiksi. Mutta ihan kuten äidiksi kasvaminen muutenkin ottaa aikaa ja tapahtuu pikkuhiljaa, totuin rooliini ja itse asiassa jo sairaalassa näpyttelin tilaukseen kaksi ensimmäistä mekkoa. Nuo mekot ovat meillä edelleen tallessa, koska niillä on pelkästään vaatteita suurempi merkitys itselleni.

Koen olevani äärimmäisen onnekas siitä, että saan olla äiti niin tytölle, kuin pojallekin. Vaikka äitiys on aina äitiyttä lapsen sukupuolesta piittaamatta, ja lapsi on lapsi sukupuoleen katsomatta, on toki lapsissani myös eroja. Silti kaikkein tärkeintä on se, että saan olla lohduttava syli tai kainalo molemmille ja puhaltaa pipin pois haavoista. Sillä vielä, lasten ollessa kuitenkin pieniä, minä voin oikeasti puhaltaa ne haavat paremmaksi. Ja vaikka lasten kasvaessa myös haavojen luonne muuttuu, toivon että pystyn siihen jatkossakin.

En tiedä olenko koskaan, ainakaan ihan tietoisesti, pukenut itseäni ja lastani samanlaisiin vaatteisiin. Ja nyt siis puhutaan ihan samanlaisista vaatteista. Silti kuulen usein, että tehän olette Klaaran kanssa ihan samikset! Ja tottakai, sillä aivan varmasti tyylini vaikuttaa myös siihen, millaisia vaatteita lapselleni ostan. Ja tässä kohtaa luonnollisesti enemmän tuo vaikutus näkyy minun ja tyttäreni tyylissä. Me voidaan molemmat olla tyllihameessa tai tikkitakissa ja farkuissa. Ei kuitenkaan koskaan ihan täysin samanlaisissa vaatteissa. Ja mun mielestä lasten kanssa samaan tyylin pukeuduttaessa tärkeintä ei ole se, onko vaatteet ihan toistensa toisintoa, vaan kyse enemmänkin tyylistä ja fiiliksestä. Ei lasten ja aikuisten kuulukaan näyttää samalta, vaikka toki se, että lapsille on saatavana jotakin ihan muuta kuin omassa lapsuudessani, on ainoastaan pelkkää plussaa! Tykkäsin kovasti tuosta Elloksen Mother & Child -kampanjan sivusta ja hengestä. Ihana äiti-tytärtunnelma, vaikka siellä ei juuri samoja vaatetta äideille ja tyttärille olekaan. Samaa tyyliä kuitenkin!

Noissa ensimmäisissä, omenatarhakuvissa, mulla on Deborah-mekko  ja Klaaralla saman henkinen, lasten Alma-mekko. Molemmat sinistä puuvillakambrikkia ja sopivasti folklore tyylisiä. Sellaisia tyttömäisiä hippimekkoja, joista meillä tykätään. Tyyliltään tosi samikset, vaikka täydelliset yhtäläisyydet jäävätkin kankaaseen ja koristenauhaan jolla mekkoja on viimeistelty.

Toisessa asussa on sitten nuo röyhelöshortsit – samaa sinistä puuvillakangasta kuin mekotkin. Minulla Karmen-shortsit ja Klaaralla Ines-shortsit. Pikkuisen erilaiset malliltaan ja röyhelöiltään. Ehdottomasti kauneimmat kesäpöksyt, jotka tiedän! Mutta koska samanlainen alaosa on mielestäni riittävä tiimipukeutumiseen, valitsin meille ihan erityyliset yläosat. Tuo minun Aviva-pusero on astetta naisellisempi (ja aikuismaisempi) kuin Klaaran Greta-pusero.

Minä harvoin saan enää puhuttua lapsia kuviini, sillä he ovat jokseenkin aika kyllästyneitä siihen, että tahtoisin jatkuvasti kuvailla. Meillä on läjäpäin lasten ilveilykuvia, jotka toki nekin tallettavat jotakin lastemme persoonista perhealbumin kätköihin. Tämän postauksen kuviin Klaara kuitenkin halusi enemmän kuin mielellään. Pelkästään jo vaatteet, joihin tyttö ihastui, olivat toki iso tekijä, mutta suurin innoittaja oli kuitenkin yhtenäinen pukeutuminen äidin kanssa. Tajusin oikeastaan vasta nyt, miten tärkeää tuo tyttärelleni on. Se, että ollaan iskälle ne iskän tytöt. Molemmat yhtä tärkeitä ja kauniita.

 

Alma-mekko ja Deborah-mekko,  Aviva-pusero,  Karmen-shortsit,  Ines-shortsit  ja Greta-pusero kaikki Ellokselta. Elloksen Mother & Child -kampanjan sivulla lisää ideoita ja fiiliksiä!

Suloista viikonlopun aloitusta! ♡

Molemmat kuuluvat kesään. Niin röyhelöt kuin pionitkin. Todellista onnea on oman pihan pionit ja kelit, jotka mahdollistavat tämän tyttömäisen röyhelömuodin.

Tuo kuolanpioni on toki paljon vaatimattomampi kuin Sarah Bernhardtit, Festiva Maximat tai muut jalopionit, mutta tämä ilahduttaa juurikin aikaisella kukinnallaan. Jos siis pihassasi on pionin mentävä vapaa paikka ja mielit saada kukkia jo touko-kesäkuun vaihteessa, suosittelen hankkimaan kuolanpionin!
Mitä röyhelöihin tulee, ostin pari tällaista valkoista toppia H&M:ltä. Kaipasin jotakin helppoa ja simppeliä yläosaa hameiden ja shortsien kaveriksi, ja ajattelin, että näin kesällä röyhelöt tuovat ihan kivaa lisää asuun.  Samasta paikasta on myös hame.

Iltani on tännä vierähtänyt kameran kanssa, mutta koska viime yön pitkät unet tekivät vähintäänkin ihmeitä, päätin uusia aikaisen nukkumaan menon tänäänkin. Joten mukavaa iltaa ja kauniita unia! ♡

 

Ihanaa iltaa!
Ei mennyt pitkään eilisen makuuhuonepostauksen julkaisun jälkeen, kun sain huomata, että kuolanpioni on täydessä kukassa. Todennäköisesti se oli aloittanut kukkien avaamisen jo aamupäivällä. Tällä hetkellä onkin vähän sellainen runsauden pula. On edelleen nämä ihanat marjaomenapensaan oksat ja syreenit ja sitten ne pionit. Niin ja se purppuraomenapuu! Ja kaikki yhtä aikaa. Kun voisi jyvittää osan sinne synkkään syksyyn jollain konstilla! Stressaa oikein, kun ei pysty kaikista nauttimaan tarpeeksi! Niin pienen ajan nuo kukinnat kestävät.

Tänään ilmassa on ollut paljon enteilevän kesäloman merkkejä. Esikoinen oli luokkaretkellä ja nuoremmalla oli muskarin kevätjuhla. Huomaa, että lapsillakin alkaa jo olla jonkinlaista arkiväsymystä. Omanlaisensa haasteen antaa sein, että kelit ovat kesäisemmät kuin vuosiin ja arki senkun jatkuu. Onneksi nyt lupaillaan lämpöä vielä useammalle viikolle.

Olkoon arkiväsymystä tai ihan vain rehellistä univelkaa, aion kuitata sitä ensi yönä. Eli kipin kapin pehkuihin.

Kauniita unia! ♡

 

Aiai, taas päästään mun lempiaiheeseen, eli siivoukseen! Kuten tekin jo ehkä tiedätte, mä olen sellainen siivoushullu, joka nauttii suuresti puhtaasta ja siististä kodista. Toki myönnetään, että meidän koti ei ole aina siisti ja puhdaskaan, mutta hei, ei mulla ole aina aikaa lukeakaan, vaikka rakastan kirjoja. Ja koska siistin kodin ja kirjojen lisäksi olen hulluna moneen muuhunkin juttuun, kuten vaikkapa puutarhahommiin, tehokkuus on valttia ajankäytössä. Äänikirjat on toki hyvä pelastus, silloinhan pääsee nauttimaan kahdesta kärpäsestä yhdellä iskulla, mutta jos näin kesällä mielii pihatöihin, pitäisi ne siivoukset sisällä saada suoritettua tehokkaasti ja vikkelästi. Puutarhan huutaessa seireenin lailla puoleensa,  lähdin innoissani kokeilemaan imuroinnin ja lattioiden pesun yhdistelmää kaupallisessa yhteistyössä Bissellin kanssa.  Ja hei, myös yksi teistä voi voittaa itselleen Bissell Crosswave monitoimipuhdistajan! Arvonnan löydät postauksen lopusta.

Jokaisessa perheessä on omat siivousrutiinit ja siitä, mikä on oikein ja väärin ei kannata väitellä. Meillä imuroidaan ihan joka päivä, mutta ei se tarkoita sitä, että imurin kanssa kolutaan joka nurkka. Aika nopeasti sitä oppii kodistaan tietämään juurikin ne nurkat, joihin pöly kerääntyy ja sitten on lisäksi ne huoneet, joissa eniten ollaan. Liike suhauttaa aina pölyä ilmoille, ja on sanomattakin selvää, että rauhallisesti liikkuvien aikuisten taloudessa pölyä muodostuu vähemmän kuin lapsiperheessä.

Meillä yleinen ja jokapäiväinen siivousakseli on kuistilta keittiön kautta yläkerran rappuihin. Toisin sanoen alakerran puolikas. Kengissä kannetaan hiekkaa ja kuraa sisälle, ja eteisen jälkeen ollaankin työhuoneessa, jossa meillä on myös kissanastia. Koska olen tuon jälkimmäisen kanssa aika fanaattinen, laatikkoa tyhjennetään ja täytetään säännöllisesti, minkä vuoksi meidän imuri oikeastaan asuu työhuoneessa. Samalla kun lattialle joutuneet hiekanmurut tulee imuroitua pois, heiluttelen imuria muutenkin. Koska me suoraan sanottuna asutaan keittiössä, ja koska imurin johto sattuu myös ylettymään vakkaripaikaltaan ihan keittiön viimeiseenkin nurkkaan ja alimpiin rappuihin, tulee myös nuo imuroitua päivittäin. Ja toki keittiökin ihan vain nopeasti päällisin puolin. Lähinnä ne paikat, joihin villakoirilla ja muruila on tapana kerääntyä.

Vaikka valkoinen lattia ei likaannu muita värejä herkemmin, näkyy siinä tietenkin lika helposti. Koska kettiössä eletään, syödään, juodaan ja kuljetetaan tiskejä, on lattia pesun tarpeessa ihan viikottain, joskus useamminkin. Vanha lautalattia rakoineen ja kuhmuineen on kuitenkin haastava pestävä, koska perinteisellä tavalla likavesi jää helposti niihin syvempiin kohtiin. Tästä syystä meillä suositaan lattiapesuria, joka kaappaa likaveden talteen ja syöttää pesuun vain puhdasta vettä. Bissell Crosswave monitoimipuhdistajassa plussana sekin, että pesurullan harjakset ovat sen verran pitkät, että mukaan mahtuu myös pöly ja roskat. Aina ei siis tarvitse aloittaa lattioiden pesua imuroinnilla, sillä monitoimipuhdistaja kaappaa mukaansa kaiken. Jopa rusinan kokoisen roskan!

Kuten sanottu, eteinen ja kuisti joutuvat lian suhteen tietenkin kovimmille hiekan ja saven kulkeutuessa kenkien mukana sisälle. Vaikka meillä on molemmissa tiloissa helppohoitoiset bukleematot ja vielä edullisessa värissä, eli hiekan harmaana, kertyy noihinkin mattoihin ikävä kerros kuraa syksyisin ja keväisin. Matot on kohtalaisen edulliset pesettää, mutta mielestäni matonpesu useammin kuin kerran vuodessa on kohtalaisen tuhlaavaista, ja nyt päätinkin kokeilla vielä mattojenkin pesua tällä putsarilla. Nimittäin Bissellin monitoimipuhdistajassa on myös matonpesuasetus. Ei tuo tietenkään kaikille mattotyypeille sovi, ja ryijy ja villamatot on syytä jättää rauhaan, mutta koska kyseessä on amerikkalainen innovaatio on kokolattiamattojen pesu on tietenkin olennainen osa monitoimipesuria. 🙂

On se vaan jotenkin palkitsevaa aina, kun näkee tuon likaveden värin. Toisaalta kauhistuttaakin, että näinkö likaista meillä on, mutta siivous on lajina siitä juurikin niin  ihana, että työnsä tuloksen näkee ihan varmasti! Kun koti on siisti, on kiva aloitella niin viikonloppua, kuin arkeakin. Pihalla voi puuhailla hyvillä mielin , ja koti saa vaipua kesäkaaokseen – aina seuraavaan siivouspuuskaan saakka !

Mutta nyt: Kerro kommenttiboksissa, miksi juuri sinä ansaitsisit monitoimipuhdistajan, eli mihin haluaisit siivoukselta säästyneen ajan käyttää? Kaikkien kommentoineiden kesken arvotaan Bissell Crosswave monitoimipuhdistaja (arvo n. 349€) Arvonna säännöt löydät täältä.

 

Ihan ei ole tältä päivältä tämän postuksen kuvitus, eikä muuten puhtaat lattiatkaan. Mutta loppuviikosta lupaan taas pistää tämänkin talon kuosiin! 🙂
Ihanaa ja aurinkoista päivää!

Heips!

Aivan ihanaa, kun ulkoa alkaa saada koko ajan enemmän maljakontäytettä.  Eilen nostin marjaomenapensaan oksia kuumaan veteen makuuhuonetta kaunistuttamaan. Keittiö taasen puhkesi kukkaan syreeninoksien muodossa. Myös purppuraomenapuu on täydessä kukassa, joskin sen näkeminen näin värisokeana ottaa aikaa ja siksi jätän puun leikkelemättä. Toki kukat ehkä olisi helpompi nähdä juurikin sisällä. Pitääkin koittaa! Just nyt kukkia ja kukkivia oksia ei vain voi olla liikaa! Ja jos kaikki sisustaminen sun muu sisällä elettävä on jäänyt hetkeksi paitsioon, tuo kukkivat maljakot ajatukset taas kivasti sisällekin. Sellaiseen kesäkodin sisustamiseen.  Mutta pakkohan se on myöntää, että ihan ykkösjuttuna odottelen niitä pionin kukkia, kuten varmaan moni muukin. Ja hei, ihan kohta aloittavat nuo maatiaislajikkeet jo kukintansa!

Pari tässä on ollut kohta kaksi viikkoa jos jonkinmoista kiirettä ja tavallaan jopa vähän harmittanut, että luonto on edennyt kesää kohti niin suurin harppauksin, että osa on jäänyt vallan rekisteröimättä. Ensimmäinen raparperipiirakkakin on vielä tekemättä, tosin äidin tekemää sain maistaa viikonloppuna. No, onneksi on vielä koko kesä aikaa nauttia raparperista ja muista kesäihanuukista

Oikein ihanaa hellepäivää myös teille! ♡

 

Amy päiväpeite ja -tyynyt, Juliette-helmalakana, Candice-tyynynpääliset ja Pembroke-laskosverhot Ellokselta (mainoslinkkejä). Elloksella on muuten 25%  kesäale, joka koskee kaikkia Elloksen omia tuotteita eli juurikin näitä, mitä tästä postauksesta löytyy.

Ps. Illalla tulossa siivousaiheinen postaus!

Kesä on ihanaa aikaa spontaaneille kyläilyille ja illanistujaisille, ja lämmöstä huolimatta ainakin minä tykkään leipoa kesällä kaikenlaista. Ehkä se on se, kun keittiön sijaan voikin kattaa tarjoilut ulos! Tänään helppo ja herkullinen feta-oliivipiirakka, joka sopii niin illanistumiseen kuin mökkiviemiseksikin. Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Hellmann’sin kanssa.

Tykkään tehdä simppeleitä juttuja. Sellaisia helppoja ruokia jotka syntyvät nopeasti ja vaivattomasti. Mitä vähemmän tiskiä, aina parempi. Suolaiset piirakat sopivat kahvipöytään kesät talvet ja ovat helppoja tarjottavia esimerkiksi lasten synttäreillä. Tämä piirakka on juurikin helppo ja vaivaton valmistaa, ja täytteitä vaihtamalla makua voi myös helposti muuttaa. Erityisen hyvän feta-oliivipiirakasta tekee kuohkean leipämäinen pohja, josta on sitkeys ja kovuus kaukana, sekä samettisen pehmeä juusto-majoneesikuorrutus.

Feta-oliivipiirakka:
8 ruokaisaa palaa

Pohja

5 dl jauhoja
2,5 tl leivinjauhetta

0,5 tl  soodaa
0,5 tl suolaa

75 g kylmää voita
1,5 dl maitoa

Sekoita kuivat aineet keskenään. Nypi joukkoon kylmä voi ja lisää lopuksi maito. Vaivaa taikinaa, kunnes se on tasainen ja siinä on hieman sitkoa.

Painele taikina piirakkavuoan (n. 24cm) pohjalle ja reunoihin.

Täyte:

 1,5 -2 dl oliiveja
1,5 -2 dl fetajuustoa
kirsikkatomaatteja

basilikanlehtiä
2,5 dl cheddarjuustoraastetta
2,5 dl Hellman’s Real -majoneesia

Levitä taikinapedille oliiveja, fetakuutioita ja kirsikkatomaatteja. Itse käytin valmista feta-oliivisekoitusta, mutta voit myös käyttää erillisiä tuotteita. Halkaise tomaatit kahtia tai neljään osaan koosta riippuen, ja asettele ne tasaisesti vuokaan. Sekoita keskenään juustoraaste ja majoneesi. Levitä seos vuokaan.

Paista 180°C, noin 30 min tai kunnes pinta on kauniin kullanruskea.

Meidän jääkaappin Hellmann’s majoneesit löysivät tiensä viime vuonna, ja kun on kerran maistanut oikeaa majoneesia, ei enää tule mieleenkään napata kaupan majoneesihyllystä mitään muuta. Näissä majoneeseissa käytetään muuten myös 100% vapaan kanan munia.  Paljon hyviä, tyydyttymättömiä rasvoja sisältävillä majoneeseilla saa myös vanhoihin ja tuttuihin resepteihin kivasti vaihtelua.

Mutta hei, jos mielit saada Hellmann’sin herkkukori-tuotepakein kesäherkkujasi maustamaan, kerro kommenttiboksissa minkä tutun reseptin itse tuunaisit Hellmann’s majoneesilla! Jätä kommenttisi viimeistään sunnuntaina 27.5. 2018 ja olet mukana arvonnassa. Arvonnan tarkemmat säännöt löydät täältä.

Perjantaita!

Kun puhutaan vihreistä arvoista, valitettavan usein ajatukset kääntyvät niihin totaaliääripäihin. Itse uskon, että ekologisempia valintoja voi tehdä ilman sen suurempaa haloota, ja juurikin ne pienet teot joita jokainen arjessaan toteuttaa, luovat sen isomman virran, joista on pitkällä tähtäimellä jo merkittävästi hyötyä. Ihan parhaita ovat tietenkin ne valinnat, jotka tulevat automaattisesti edes ajattelematta. Ja itseäänhän voi opettaa ja totuttaa vaikka mihin, kun vain muistaa toistojen määrän. Meille valtaosalle esimerkiksi paperin ja pullojen kierrätys on todella luontevaa, sillä niitä kierrätettiin ja lapsuudessamme.
Vihreyttä ja vehreyttä tänään kaupallisessa yhteistyössä Evergreenin kanssa.

Meillä ei ole koneellista ilmanvaihtoa, vaan talo tuuletetaan ihan perinteisesti ikkunoita aukaisemalla. Jo useamman kesän ajan ollaan puhuttu, että meidän makuuhuoneeseen pitäisi hommata joku viilennin, koska ikkunaa ei voi pitää auki öisin maantienmelun vuoksi, ja matala huone kuumenee kuin pätsi. Kun sitten helteet tulivat tänä vuonna jo aikaisin, päätettiin tuo kone hankkia nyt kun siitä on oikeasti hyötyä. Siinä samalla päästiin sitten aiheeseen sähkön kulutus, ja kun pallottelimme ajatuksella “kuinka kompensoida viilentimen sähkönkulutus”, keksimme lopulta taas vaikka kuinka monta pientä yksityiskohtaa, jossa voisimme sparrata. Isoimmaksi tavoitteeksi pääsi pyykkihuollon miettiminen. Nimittäin nyt kesällä kuivausrummun johdon voisi irrottaa seinästä!

Kun me kohta kuusi vuotta sitten muutettiin tänne, meillä ei juuri ollut kokemusta vanhan talon lämmittämisestä. Saati talon ja veden lämmittämisestä pelkästään puilla. Tiedettiin ainoastaan, että se tulee sitomaan meitä paljon ja asia pitää ottaa jonkinlaisena elämäntapana. Vaikka meillä onkin sähkövastus lämmityksen turvana, tehtiin heti alkuun periaatepäätös, että sitä ei käytetä ja tässä on pysytty. Ei sillä, että puulla lämmittäminen olisi ylevän ekologista, vaan siksi, että esimerkiksi vedenkulutusta tulee mietittyä huomattavasti enemmän, kun vesi ei lämpene “itsestään” tai edes nappia painamalla. Hyvästi on jäänyt pitkille kuumille suihkuille, mutta sitävastoin olen vuosien saatossa ottanut jokusenkin jääkylmänkin pikasuihkun. Viimeksi tänä aamuna, sillä näillä kuumilla keleillä on tullut lämmitettyä vähän laiskasti. Jonkun mielestä meillä eletään kuin selviytymisleirissä, mutta olen iloinen, että lapseni ovat saaneet kasvaa ajatellen, ettei lämpö tai lämmin vesi ole itsestäänselvyys.

Pieniä vihreitä tekoja on myös kasvisruuan suosiminen. Ja ei, se ei tarkoita, että jokaisen pitäisi muuttua ituhipiksi, vaan sitä, että jos me kaikki pidettäisiin edes se 1-2 kasvisruokapäivää viikossa, hyöty olis jo merkittävä. Kasvisruoka on edullista ja helppoa. Vastaavasti niin keho kuin luontokin hyötyy siitä, että joka ruokailulla lisätään sitä kasvisten määrää. Kun vielä suosii lähellä tuotettua ja mahdollisimman luomua voi hyvän maksimoida. Meillä mies piti aluksi luomua vähän hömppänä, kunnes totesi eron maussa. Koska satumme asumaan maakunnassa, jota nimitetään Suomen ruoka-aitaksi, lähiruokaa on ihan joka lähtöön.

Olen itse viinin ystävä, mutta valkoviinien makuun olen opetellut vasta viime vuosina. Itselleni on tärkeää, että valkkari on kuivaa ja kylmää, ja Evergreen Sauvignon Blanc (Chile) on juurikin sellainen pirteän keskihapokas viini, joka sopii kesäisten saalattien ja kalaruokien kaveriksi. Viini on pakattu muovipulloon (1 litra) joten se on turvallinen valinta myös polkupyöränkoriin ja piknikille. Nämä kuumat päivät ovat saaneet ruokavalion kevenemään kuin itsestään ja viini pääsikin superherkkuni vesimeloni-katkarapusalaatin kaveriksi.

Evergreen-luomuviinit ovat viininystävälle helppo, vähän vihreämpi valinta. Laadukkaat ja maukkaat viinit, joiden koko tuotanto on luomusertifioitu. Evergreeniltä löytyy tämän Sauvignon Blancin lisäksi myös  Monastrell ja Merlot -punaviinit, sekä Organic Seco -kuohuviini ja Organic Dry  ja Organic Medium Dry siideri. Kaikki luomua!

Ekotekoja voi tehdä vuoden ympäri, mutta näin kesällä meillä suomalaisillakin on huomattavasti paremmat mahdollisuudet vähentää energiankulutustamme. Ja yksi ihan ehdoton kesäparannus olisi, jos muistaisimme, että luonto ei ole roskis. Maisema nimittäin näyttää vielä vuosien päästäkin kauniimmalta, kun muistetaan, että roskat laitetaan roskikseen, eikä heitellä auton ikkunasta luontoon!

 

Kaunista viikonloppua!

 

Eilen illalla se tuli, ihan ensimmäinen kesäsade, joka pyyhkäisi kaiken raikkaudellaan. Vedin villasukat jalkaan ja annoin ilman kiertää ikkunoiden ja ovien kautta. Tänään keli on jatkui samanlaisena. Kevyttä kesäsadetta, sellaista, joka ei hakkaa kaikkea alleen, vaan enemmänkin raikastaa, virkistää ja kastelee. Sillä tottahan se on, että niille kaikille oli jo tarvetta! Ja yläkerran lämpötilakin on laskenut varmaan kymmenellä asteella. Tarvetta oli nimittäin sillekin. 🙂

Olo oli jotenkin lapsellisen iloinen tuosta sateesta. Enimmäkseen tietysti siitä tuoksusta Ja odotin minä salamointiakin, jota oli tälle päivälle luvattu. Melkein harmitti ajatella, että istun illan koulussa ja se ilo jää vallan välistä, mutta salamoiden sijaan ilta kirkastuikin oikein kauniiksi.

Mårbackat ovat edelleen kuistilla ja olen tässä pohtinut, josko ne olisivat tässä koko kesän. Liiassa paahteessa kun ne helposti menettävät terhakkuuttaan ja väriään, ja varjoon niitä ei raski vallan sijoittaa. Kuisti saattaa olla kaikin puolin loistava vaihtoehto. Pienimmät ruukut mahtuvat ikkunalaudoille ja nämä vähän isommat saavat olla tuossa istutuspöydällä. Kesä tekee selkeästi mielestäni aina pikkuisen romanttisemman ja kuisti on oikein loistava paikka toteuttaa tätä maalaisromantiikkaa. Sopiva annos rajatussa tilassa! 😉

 

Mutta nyt iltapalaa. Raikasta kesäiltaa! ♡

Keskiviikkoa ihanuudet!

Jos edellisinä talvina suksikauppa on ollut nihkeää ainakin jouluun saakkaa, niin tänä kesänä hellemekkojen kuumin sesonkin on ainakin osunut ihan nappiin. Kesägarderobini on täynnä jo useamman kesän palvelleita luottovaatteita, joten aika vähän on tullut vaatekauppoja kierrettyä. Netistä toki tykkään selata ja katsella muotiakin, ja yleensä ne hankinnatkin tulee tehtyä netin kautta. Elloksen uutuudet tulee katsottua kohtalaisen säännöllisesti ja uusi Joelle -mallisto osoittautui juurikin omannäköisekseni. Tänään kolme erilaista kesäasua kaupallisessa yhteistyössä Ellos:n kanssa. Sekä pusero, että mekot löytyvät kaikki tuosta Ellos Joelle mallistosta, joka on suunniteltu yhteistyössä Caroline Winbergin kanssa. Materiaalina vilpoinen viskoosi, ja tyyli juuri sellaista kesävaatteiden klassikkoa, joka ei vanhene yhden tai kahdenkaan sesongin jälkeen.

Tykkään itse pukeutua siniseen, ja varsinkin kesällä sinisen sävyt on turvallisia. Musta väri on kiva heittää helteillä tauolle, ja korvata tummansinisellä, joka on ehdottomasti raikkaampi ja kevyempi. Sinivalkoinen yhdistelmä on myös klassiko ja itse tykästyin tuohon nostalgiseen pilkkukuvioon, joka on samaan aikaan tyttömäinen, mutta kuitenkin raikas. Joka tapauksessa klassinen kuosi käy niin työhön kuin vapaa-aikaankin, ja on turvallinen valinta myös kesän juhliin. Punainen väri vaatii minulta jonkinlaista rohkeutta, mutta viimeisen vuoden aikana olen huomannut, että se kuitenkin ihan sopii minullekin. Kenties sitä rohkeutta on tullut haalittua jostakin vuosien vieriessä!

Tuossa ekassa fillariasussa on Ellos Joelle Delphinium-paita. Aivan ihana pari farkuille, mutta sopii toki yhdistettäväksi myös hameeseen tai shortseihin. Kengistä riippuen joko juhlavaan tai arkiseen kokonaisuuteen. Edessä olevat päälystetyt napit ja solmittavat nauhat lisäävät nostalgiakertointa. Tämänkaltaiset vaatteet ovat juuri niitä, jotka pelastavat kun tuntuu, ettei ole mitään päällepantavaa.

Samaa sinivalkoista pilkkukuosia on myös toisen, kesäisen kaupunkiasuni, mekossa. Ellos Joelle Rosemary-mekkoon sopii myös yhdistää korolliset kengät ja mekko muuttuu vähän fiinimmäksi asuksi. Tykkään kuitenkin valkoisista kangastossuista ja mekon päälle kun pukee valkoisen neuleen tai tummansinisen neuletakin, tarkenee myös viilenevässä kesäillassa. Ihanan tyttömäinen tämäkin, ja klassisena vaatteena toimii varmasti yhtä hyvin vielä useamman vuoden kuluttua. Mekossa on tuo sama solmittava yksityiskohta, kuin paidassakin. Sellainen pieni, mutta kuitenkin sopivasti näyttävä yksityiskohta.

Kirkkaan punainen Ellos Joelle Crocus-mekko on yhtälailla ranta- tai hellemekko, kuin kesän kuumaan tanssiin sopiva vaatekappale. Samoin kuin kaksi edellistä vaatetta, tämäkin on pieneen tilaan menevä monikäyttövaate. Sopii siis oiken hyvin pakattavaksi vaikka lomalle. Koska viskoosi kuivuukin nopeasti, se on mitä parhain materiaali juuri kesävaatteille ja lomavaatteille. Hien ja aurinkorasvat saa pestyä nopeasti pois, ja mekko on henkarilla nopeasti taas käyttövalmiina. Jos dirty dancing tyyli on liikaa, mekon fiilis muuttuu varvassandaalien tai kangastossujen avulla joksikin ihan muuksi.

Näyttivät olevan nuo Ellos Joelle kesämalliston kaikki tuotteet nyt alennettuun hintaan. Oma suosikkini on pilkkukuosi, mutta mallistosta löytyy myös kukkia, raitaa ja pitsiä. Sävyt ovat kuienkin kaikki klassisen puhtaita ja helposti yhdisteltäviä. Tänään on pilkkumekkopäivä. Huomenna ehkä lahkeiden kanssa kouluun.

Ihanaa iltaa! ♡

 

Hello darlings!

Nousin tänään tekemään huomista postausta, kun muu perhe jatkoi vielä uniaan, ja alakertaan päästyäni olisin voinut joko purskahtaa itkuun tai nauruun.  Kaikessa surkuhupaisuudessa valitsin jälkimmäisen. Keittiön kokoisesta kaaoksesta selvittyäni yritin löytää kahvituopilleni tilaa työpöydältä, mutta tiukkaa teki sekin. Kesäkaaos, sitä se kai on, kun ei laiteta tikkuakaan ristiin sisällä. Eletään vaan kuin viimeistä kesäpäivää. Tänään oli siis ihan pakko raivata. Ei paljon, mutta sen verran, että saadaan sotkea taas lisää. Ja pesinpä lattiasta myös likaiset varpaanjäljetkin. Valkoisessa lattiassa nuo näkyvät onneksi hyvin, niin on helppo pestä. 😉

Jos jotain hyvää on lämpimien kelejen ja kötitöiden yhdistelmässä, niin pyykkiä tulee vähemmän! Pestäviä artikkeleita on ehkä tavallista enemmän, mutta tilavuudeltaan pyykkikasat pysyvät kesällä kohtuullisina. Ja leppeä kesätuuli myös kuivaa pyykin huomattavasti rumpua nopeammin.

Tiedän, ettei kauniita kesäiltoja pitäisi uhrata siivoukselle, mutta kyllä nyt henki kulkee kevyemmin. Ja ajatuskin. Onneksi sääennuste lupaa kesälle jatkoa, joten nautin sitten huomenna taas tämänkin päivän edestä. Vuorossa olisi pionipenkin perkaus. Moni muukin puutarhatyö on jäänyt viime päivinä vähemmälle, mutta ilmoitan, jos olemme sattuneet jalostamaan pois karkaavan voikukkalajikkeen!

Suloista kesäiltaa! ♡

Ps. Kuorin keittiön lampaantaljoista ja ajattelin seuraavassa siivouspuuskassani vaihtaa vähän kesäisempiä tekstiilejä sisustusta piristämään. Tähän puuskaan ei mahtunut yhtään enempää! 😀