Pysytään löyhästi intiaanikesässä mutta siirrytään hiuksiin.
Pesin nimittäin eilen uudet pidennykset ensimmäistä kertaa. (Jos tuo aikaisempi postaus jäi välistä, voit käydä lukemassa sen täältä.) Joku saattaa haukkoa henkeään, kun tajuaa, että hiukseni oli pesty viimeksi viikko sitten tiistaina, mutta lohdutan sillä, että kuontaloni on tottunut pitkiin pesuväleihin, ja Rapunzel Of Swedenin teippipidennyksissä nimenomaan neuvotaan, että teippien pitäisi antaa asettua ensin muutama päivä, eli tässäkin mielessä ensimmäisen pesuvälin pitkittäminen oli järkevä valinta.

Anyway, pesu meni hyvin, tosin pientä totutteluahan tuo vaatii. Myös kuivaamisen suhteen oli pakko joustaa periaatteistaan ja kaivaa fööni esiin. Hiusta on niin paljon, että sen kuivuminen ei tapahdu ihan muutamassa tunnissa. Mutta noin niin kuin muuten, tykkään hiuksista jopa enemmän nyt ensimmäisen pesun jälkeen. Lopputulos ei ole ihan niin sliipattu, ja sain pörrötettyä hiuksiin luonnollista ilmavuutta.

Lisäksi olen tyytyväinen siihen, miten sain itse laitettua hiukset ensimmäistä kertaa. Se on vähän tuollainen huoleton hippikampaus, ja juuri sopiva tulevaa intiaanikesää odotellessa. 🙂

Normaalisti olen käyttänyt hiusten muotoiluun lähinnä sellaista jumborautaa, mutta koska nyt tätä massaa on niin paljon, laitoin alimpiin hiuksiin ja hiusten takaosaan muutaman ison lämpörullan, jotta hommaan ei tuhraantuisi aikaa ihan hirveästi. Tuo pidennysten hius muotoutuu paljon paremmin ja pitää laineet ilman sen kummempia aineita, mutta vaarana on tietty aina se, että siitä tulee liian kiharrettu ja liian laineikas. Niinpä laitoin hiukset aika isoissa osissa rullille ja annoin olla vain hetken.

farkut Please
paita Hunkydory
kengät I love my ballerinas
korut Sense of Copenhagen

Ihanaa iltaa!

Lankalauantai, eikös?! Melko tavallinen lauantai meillä, täydennettiin jääkaappia ja käytiin muutenkin hiukan tekemässä pakollisia ostoksia. Vietettiin lasten kanssa mummula-aikaa vanhempieni luona ja syötiin tietysti kauhea määrä suklaamunia ja muita herkkuja. Onhan niistä jouluisista suklaaövereistä jo aikaakin! 🙂

Täytyy myöntää, että pääsiäinen tuli kyllä niin hyvään saumaan, ja parhaalla mahdollisella tavalla, eli useammalla vapaapäivällä. Eilen oikein jäin pohtimaan sitä, miten vähän arkena jää sitä yhteistä aikaa. Aikaa tarttua siihen hemmetin hetkeen, olla läsnä ja ilman mitään kiirettä. Niin monesti arki rullaa vain kauheaa vauhtia, ja kaikki kulkevat kellon tahtiin kuin aika loppuisi kesken ihan just. Ihan kuin arjen oravanpyörän hiljeneminen olisi maailmanloppu, ja vauhdin hiipuminen merkki lohduttomasta tuhosta.

Kamalan pieniä juttuja, kuten Hesarin, ja kaikkien sen liitteiden lukeminen, yhdessä aamukahvipöydässä.  Niin, että on aikaa lukea ne kulttuuripätkätkin, ja vielä vaikka kiinnostavat jutut toiselle ääneen. Että on aikaa lähteä lenkille, ja kulkea ja samoilla metsäpolulla ilman tarvetta nostaa sykettä tai suorittaa päivän aktiivisuutta täyteen. Aikaa tehdä poppareita se suurin kattilallinen, ahtautua samalle sohvalle koiraa myöden, ja olla vaikka välittämättä siitä, että niitä popcorneja löytyy kuitenkin sohvan uumenista vielä viikonkin kuluttua. Ajatella, että samana päivänä voi katsella Madagascarin pingviinit, Camilla Läckberg -leffan ja lukea vielä vähän kirjaakin.

Usein ne harvat vapaapäivät, mitä perheen kesken vietetään, täyttyvät odotuksista, tekemättömistä hommista ja valitettavasti myös kotitöistä. Himmaamiselle ja puhtaalle nauttimiselle jää arjen keskellä aivan liian vähän aikaa. Kun edessä on useampi vapaa, on helpompi antaa tunnelman viedä, ottaa rennosti ja nauraa jatkuvan pingottamisen sijaan. Naurulihakset vetreytyvät, mieli kevenee ja suupielet vetävät yhä helpommin hymyyn.

Yksi sana: Laatuaikaa. Ilman sitä kaikki muuttuu aika äkkiä ilottomaksi mössöksi, ja sitähän kukaan tuskin haluaa.

Nautitaan vapaista, ja annetaan arjen odottaa.

Ihanaa pääsiäisen jatkoa!

Tervehdys sateisen koleasta Lounais-Suomesta!

Ensi viikon työkuviot vaativat vähän kesäisempää asua, ja tänään kun nopeasti piipahdin asioilla, käteeni tarttui ihan täydelliset vaaleat boyfriend-farkut ja valkoinen, olkapäät paljastava pusero. Nopea sovituskoppi ja kassalle – ihan riittävän kesäistä! Ja, sinisen ja valkoisen yhdistelmä ei voi oikeastaan olla olematta kesäinen, varsinkin kun puhutaan vaaleansinisestä.

Sekä pusero, että farkut ovat molemmat Lindexiltä.

Kuten näette, siniset Beach Housen lakanat ovat vihdoin päässeet sänkyyn. Tapaus petari vaati eilen superhupernopean Ikeassa käynnin, mutta nyt kelpaa kellahtaa vaaka-asentoon. Niin, ja nähdä kesäisiä unia tietenkin! 🙂

Mutta nyt jotain ruokaa perheelle. Suklaakakku ei vissiin kelpaa perjantaipäivälliseksi!?!?

Hei, se on viikonloppu! Nautitaan!

Hellouuuu!

Nyt kelpaa kuulkaas taas hetken tassutella. Sain nimittäin eilen itseäni niskasta kiinni, ja kävin niiden hemputin kantapäiden kimppuun. Paksuimmat osat viiltelin ensin veks, ja sen jälkeen vielä hioin puolisen tuntia vedessä pehmitettyjä jalkojani. Mies sattui kurkkaamaan kylppäriin, ja kauhisteli sitä ihmisihon määrää, joka lattialla lojui. Jälleen kerran lupasin itselleni, että jalkojen hoidosta tulee kuukausittainen rutiini, mutta niinpä olen tainnut luvata viime kerrallakin – ja sitä edellisellä. Mutta nyt on kuulkaas the kesäjalat kunnossa! Ainakin hetken. Mitä luultavammin operaatio täytyy kuitenkin toistaa velä ennen sandaalikelejä.

Mun eilinen pyykkipäiväni ei mennytkään ihan putkeen, nimittäin onnistuin sitten pilaamaan koko petauspatjan. Se olisi alunperinkin pitänyt viedä pesulaan. Eli ei muuta kuin uutta ostamaan. Makuuhuone on tässä ollut muutenkin ajatukissani viime päivinä. Niin kovasti toivon, että jossain kohtaa kevättä tai kesää päästäisiin hiukan remontoimaan myös sitä. Hiukan tarkoittaa tosin tässä kohtaa vanhan katon purkamista ja uuden rakentamista, uusia levytyksiä seinään, kaiken maalaamista jne. Oikeastaan huone, johon tulee se kaikista kattavin remontti. Olen vähän kasannut itselleni moodboard -tyylisesti juttuja, joita makkariin tulisi uudenlaisen tunnelman luomiseksi. Eilen sain jopa siunauksen sille, että rautasänky vaihtuu kevyempään versioon.

Mutta nyt mä sipsuttelen kesäjaloillani yhden toisen projektin kimppuun. Lystiä päivää kamut!

PS. Voi sitä lasten onnea, kun ohransiemenet olivat yön aikana alkaneet itämään!

farkut|Please jeans
pusero|Odd Molly

Hirveä määrä asioita, joita viikonlopun aikana piti tehdä. Vaan jälleen kerran, aika loppui ikään kuin kesken. Ei silti huono viikonloppu ollenkaan. Sukulointia, ja sen semmoista, ihan mukavaakin ajanvietettä. En silti ollenkaan laittaisi pahaksi, vaikka tähän saisi vielä toisenkin sunnuntain jonkinlaiseen totaalirentoutumiseen.

Täällä kevät on ottanut pientä takapakkia, ja ilmassa on leijaillut viikonlopun aikana pieniä pakkashiutaleita. Maa ei sentään ole valkoinen, mutta kyllähän tuo pureva tuuli saa sään aika talvisen oloiseksi. Enää ei tarvitsisi takatalvea tulla, olen ehdottomasti kevätmoodilla jo.

Sunnuntai-ilta on pyhitetty uuteen viikkoon valmistautumiseen. Pakataan kasseja ja ynnätään kalenterin menoja. Silti taidan varastaa itselleni aikaisen illan ja oman hetken kirja seuranani. Onhan sunnuntaissa aina oma taikansa.

Suloista iltaa!

Torstai toivoa täynnä, eikös!?

Lupasin jossain kohtaa laittaa kuvia kalkkimaalatusta seinästä, mutta se on vähän jäänyt. Lähinnä, koska tuo seinä nyt ei vaan ole mikään kovin kuvauksellinen. Täynnä jos jotakin pistoketta ja nyt vielä kamala ruma valokuitulaatikko. No, ehkä ne saadaan jotenkin kauniisti piiloon – sitten joskus. Lähinnä tämän seinän maalaus oli pieni koe, eli tarkoitus olisi maalata samalla sävyllä viereisen huoneen, eli olohuoneen kolme seinää. Pianohuoneeseen riittää tämä yksi, sillä puuseinät jätetään molemmista huoneista valkoiseksi, ja pianohuoneessa on lisäksi tuo rappusten panelointi, mitä ei myöskään lähdetä kalkkimaalilla maalaamaan.

Maalina käytimme Kalklitirin kalkkimaalia, ja eka kerros sudittiin sävyllä San Saccaria. Heti kerroksen jälkeen olin kuitenkin sitä mieltä, että sävy oli liian vaalea. Ongelma on kuitenkin se, että nämä huoneet ovat talon pimeimpiä, sillä olkkariin paistaa lähinnä ilta-aurinko, ja pianohuoneeseen pääsee lisäksi jonkin verran aikaista aamuaurinkoa. Kovasti ei siis voida tummempaan heittää, ettei lopputuloksesta tule pimeä ja ahtaan oloinen. Nougatin Sannalta kyselin apua, ja sain kuulla, että San Saccariasta seuraava tummempi harmaa olisi sävy Winter Primo. Sen kuitenkin olen livenä nähnyt, ja tiesin, että tuo sävy näyttäisi näissä huoneissa turhan tummalta. Kalklitir on kuitenkin tehnyt ihan nimikkomaalin Sannalle, ja sävy Nougat on juurikin noiden kahden perussävyn välistä. Selvästi harmaampi, ja vain inan tummempi, kuin San Saccaria, mutta fiilis on heti vahvempi. Niinpä sudittiin pari kerrosta sävyä Nougat, ja lopputulos on ihan täydellinen.

Tässä nougat sävyssä näkyy jo selkeämmin tuo pensselin jälki, kuin mitä se näkyi vaaleammassa San Saccariassa. Seinän pinta on nyt ihanan tuntuinen, ja kun päästään aikanaan maalaaman loputkin seinät, uskon, että lopputulos on täydellinen. Tietysti sitten vielä ne listat aikanaan kruunaavat koko homman.

Je ne farkut. Ne on ollut odottamassa jo tovin keväisempiä säitä. Lempparimerkki Please Jeans, vähän vaaleammassa sävyssä tällä kertaa. Tosi ihanat, joskaan ne ei ole vielä asettunut päälle yhtä mukavasti kuin vanhat farkut, mutta kyllä nämäkin tästä vielä pehmenevät. 🙂

Aurinkoa ystävät!
Pus!

Aurinko on kyllä ihana juttu. Paitsi että se antaa valoa (ja paljastaa ikkunoiden likaisuuden), se myös lämmittää jo. Tänäänkin aamuaurinko lämmitti selkääni, kun istuin keittiössä kahvilla. Toki tulee sekin aika vuodesta, kun tuon lämmön ei niin paljo tarvisi päästä sisälle, mutta nautitaan nyt kun aurinko on kaikin puolin tervetullut!

Tänään kahvihetki tuli vietettyä erittäin aurinkoisissa ja iloisissa merkeissä. Herkkuna viikonloppuna tehty rocky road, johon kätkin tällä kertaa kunnolla vaahtokarkkeja, lakritsia ja suolattuja cashewpähkinöitä. Perus rocky roads -ohje löytyy täältä.

Loistavaa tiistaita!

Yksi shortsi+teeppari -kulkija on tullut jo tällä viikolla bongattua, mutta sitkeä räkätauti muistuttaa hyvin, ettei ehkä kannata aloittaa kevättä liian aikaisin. Mulla oli vielä alkuviikosta paksu toppatakki päällä ja autossa penkinlämmitin huutaa hoosiannaa yhä. Nyt olen tosin uskaltautunut jo kevyempään takkiin, ja se toimii pieninä paloina ihan aukikin, kun kaulassa on muhkea villahuivi. Kevään petollisuus on iskostunut korvien väliin niin tiukasti, että pelkään kulkevani talvikamoissa vielä aika pitkään.

Tänään pääsin nuuskuttelemaan Helsingin orastavaa kevättä. Muistan vajaa vuosi sitten lähteneeni reissuun trenssi päällä ja tennarit jalassa. Vihdissä katselin silmät pyöreinä, kun maa olikin valkoinen. Tänä vuonna kevät taitaa olla vähän tasaväkisempi.

Kovin harmailla mennään taas, mutta mieli on sitten sitäkin kirkkaampi. Näin puoli viideltä heränneelle kun tässä on jo kirkastunut päivää useamman tunnin ajan.

Mutta, ehdottomasti parasta tämän päivän asusteissa on aurinkolasit!  Toivottavasti teilläkin paistaa! Ja hei, huomenna onkin jo perjantai! 🙂

No voihan harmaus tosiaan! Silti elättelin pientä toivoa, että tämäkin päivä olisi tästä kirkastunut, mutta niin siinä kävi, että salaattilautanen jäi tämän päivän väripilkuksi. Loogistahan olisi kai pukeutua värikkäämmin säätä kompensoidakseen, mutta minäpä tarrauduin entistä harmaampaan.
Tuli tuossa sunnuntaina puhuttua värien käytöstä, siitä, miten kuulemma jossakin tv-ohjelmassa napataan kadulta seinäruusuja ja puetaan heidät rohkeisiin väreihin ja leikkauksiin. Pointtina kai se, että mitäänsanomattomasta hiirulaisesta voi hyvillä valinnoilla muuntautua todelliseksi ladyksi. Ihan totta varmasti, en epäile hetkeäkään.

Värinä harmaa tuskin saa kenenkään ihoa hehkumaan, samoin on kai luonnonvalkoisen ja mustankin kanssa. Ihailen värikkäästi ja näyttävästi pukeutuvia naisia, mutta muutaman kokeilun, ja selkeän erehdyksen, jälkeen olen oppinut pysymään omassa tyylissäni. Joku on joskus jopa kysynyt, yritänkö mätsätä vaatetustani kodin sisustukseen. Jaa’a, vaikea sanoa, onko takana niinkään tietoista yrittämistä. Kenties turvallinen väripakkani vain koostuu muutamasta luottoväristä ja niitä on helppo käyttää niin sisustuksessa, kuin pukeutumisessakin.

Harmaita farkkuja en ole omistanut koskaan aikaisemmin, mutta tänä keväänä nämä huusivat nimeäni niin, että oli pakko taipua. Itse asiassa, himoitsin harmaita farkkuja jo viime syksynä. Kivaa vaihtelua vannoutuneelle farkkutytölle. Yläosaksi rennompaa ja väljempää, tukka huolettomasti auki ja kaulaan pitkä koru. Sopivasti boheemi, olematta silti kirjava hippityttö. Koska käytän liikkuessa mitä värikkäämpiä ja räikeimpiä vaatteita, tuntui tänäkin aamuna kivalta vaihtaa “siviilisävyt” päälle neonväristen treenivaatteiden jälkeen. Pysyypä ainakin tasapaino!

Mutta tiedättekö mikä tässä harmaudessa eniten harmittaa?! Ja siis nyt puhutaan siitä säästä, eikä vaatteista. Itse ainakin huomasin, että eilen ihmiset olivat huomattavasti iloisempia. Tuntui, että jokainen tapaaani tyyppi oli iloisen ja energisen oloinen. Meistä suomalaisista kun tulee heti paljon avoimempia ja sosiaalisia, kun aurinko näyttäytyy ja kevät tekee tuloaan. Ja, vaikka se aurinko onkin se, mikä meidät jörrikät horroksestamme herättelee, niin väitän tässäkin kohtaa yhdeksi suurimmaksi tekijäksi dominoefektiä; Kun joku on iloisen ja energisen oloinen, se tarraa muihin, ja näin fiilis leviää. Niin se vain on, sekä positiivisuus, että negatiivisuus, ovat hyvin herkkiä tarttumaan.

Niin, että koitetaan pitää kiinni siitä iloisesta luonteesta ja valoisasta mielestä. Näiden harmaidenkin päivien yli. On nimittäin katukuva huomattavasti kauniimpi kun vastaan kävelee hymyileviä ja iloisia ihmisiä. Olkootkin sitten vähän ankeisiin väreihin pukeutuneita. 😉

farkut|me&i
paita|Day Birger et Mikkelsen
neule|Lindex
kengät|SixtySeven

Heissulivei!

Tänään olen saanut nauttia laatuaikaa parhaimmasta päästä, kun ystäväni poikkesi talvilomallaan piristämään päiväämme. Oikein kunnon maailmanparannukset ja ajatustenvaihdot, ja kylläpä taas teki hyvää. Naurettiin paljon, muisteltiin vanhoja (tässä iässä sekin on jo mahdollista),  ja ihan pikkuisen taisi joukkoon mahtua vetistelyäkin. Loistava päivä, kaikin puolin!

Ystäväni Anni on myös Klaaran kummitäti, ja lapsille tuttavallisesti Anni-täti, vaikka tätimäisyys onkin tästä sielunsiskostani kaukana. Nämä kuvat siis Me&i:n meandi moments -tapahtumasta, jossa Annin kanssa kuun alussa olimme. Juttua päivästä voit lukea sekä mainio maanantai-, että LBD -postauksista. Tuolloin kuvasimme me&i:n kevään mallistoa ja tietenkin pohdimme, mitkä ovat juuri niitä omia suosikkejamme.

Koska tämä viikko on itselleni puolittaista blogivapaata, ajattelin että voitaisiin jatkaa viikkoa kivalla arvonnalla. Me ystävykset valitsimme meandin valikoimista kolme mielestämme parasta asua, ja arvontaan osallistumalla, voit voittaa yhden niistä itsellesi!

Homman nimi on lyhykäisyydessään tämä:
Kerro kommentissa, mikä alla olevista kolmesta asusta on oma suosikkisi ja osallistut arvontaan. Arvon yhden voittajan, ja hän saa palkinnoksi oman lempparinsa, ja tietenkin omassa koossaan.
Miltä kuulostaa?

Asu 1

Dedim shorts + anchor sweatshirt

Asu 2

fantastic boatneck dress  -ystäväni yllä

Asu 3

sleeveles dress

Jätä kommenttisi viimeistään sunnuntaina 1.3. ja olet mukana kisassa! Palkinnon voittajalle toimittaa me&i.