Se ei sitten millään ota laantuakseen! Kesä kesän jälkeen, aikuisen naisen on pakko tunkea itsensä potkupukua muistuttavaan vaatekappaleeseen. En mahda sille mitään, olen myynyt sieluni potkupuvuille, piste!
Löytyy pitkää ja lyhytä lahjetta, hihalla ja ilman.
Haalarista on tullut varsin edustuskelpoinen vaatekappale, enkä nyt tarkoita tälläistä rentoa kesäpäivän trikooversiota, vaan silkistä ja muista paremmista materiaaleista valmistettuja housupukuja. Olen nimittäin itsekin ajatellut housuhaalarivaihtoehtoa yksiin kesäjuhliin, kun useimpien mekkojen helmanpituus ei tunnu istuvan kroppaani sitten millään.

Mutta haalari jakaa mielipiteitä! Toisille se on ehdoton nounou, naurettava vauvanvaate ja muodin oikku. Juhlahaalareita katsellesani sain itsekin mieheltäni kauniisti muotoillun vihjauksen kenties jostakin naisellisemmasta ja ehkä seksikkäämmästäkin vaatekappaleesta. Eli mekosta.
Tuntuu hullulta ajatella, että naiset ovat vapaasti tallustelleet housuissa vasta noin sata vuotta. Se, mitä muodin mekka Pariisi teki edellä, saavutti pienen Suomen varsin pian. Toki housut ovat poikkeuksellisissa olosuhteissa olleet pidempäänkin hyväksyttyjä, ihan vain käytännöllisyytensä vuoksi, mutta että housuilla korvataan jopa juhlamekko, jakaa edelleen mielipiteitä. Harvassa on ehkä edelleen naiset, jotka ovat astelleet esimerkiksi alttarille housupuvussa!

Haalari; Yes or No? Juhlahaalari; Hot or Not?
Kertokaa ihmeessä mielipiteenne! 🙂

Mä olen täällä viettänyt erittäin omalaatuista ja erilaista iltaa. Hiukan jopa epätodellinen olo, mutta siitä toisella kertaa. Nyt iltapaloja miettimään! Puspus!

Jokailtainen rutiini, kun lapset nukahtavat: Pieni puutarhakierros, mitä on tänään tapahtunut, mitä tapahtuu pian. Huomiseksi ennustan parin pionin aukeamista, sekä ritarinkannusten tukemisen tarvetta. Kesä on ihmeellistä aikaa, luonto elää joka päivä, muuttuu ja puhkeaa kukkimaan.

Tänään aion myös kyttäillä pihaa ikkunasta, sillä eilen illalla ruudun takaa viihdytti supikoirapentue leikkien ja temmeltäen. Sääli, että suloisesta ulkonäöstään huolimatta, ne eivät taida olla parhaita mahdollisia hyyryläisiä. Katsotaan, miten yhteiselomme sujuu.

Hiuksissa on edelleen lauantai-iltana tehty meikkienpuhdistuskampaus, Lumoan Ilta-mekko on luottovaate sekin. Mukava kesäpäiviin ja siisti kauppareissuille ja muuhun asiointiin.

Aurinkoista kesäiltaa!

Tiedossa mukava päivä. Aurinkoa ja blogikollegojen seuraa. Instagram seuraajat tosin jo taisivatkin tietää, että hauskaa on luvassa.
Ihanan Rillan kanssa meillä on jo aamulla tärskyt Kampissa, ja odotan suoraan sanottuna hirveästi, että saan nauraa poskilihakseni jälleen kipeiski! Unet on jäänyt vähiin, mutta kaipa se on välillä sen arvoista!

Ihanaa kesälauantaita teillekin!

Nyt vain auringonpaistetta koko päiväksi, kiitos!

Kuinka muuttaa risat ja maalitahraiset farkut katukelpoisiksi?
Helppoa, lisää asuun vain korkkarit, jakku ja laskeutuva toppi! Itse vetäisin korviin vielä oikein suuret Pernille Corydonin korvarenkaat, ja jo tuli fiinimpi olo! 🙂
Samaiset farkut remppalookissa viime kesänä tässä postauksessa.

Ei oikein jaksa paistaa, mutta ei silti sadaaan. Semikesäinen päivä, ja semikesäiset tekemiset. Seuraavaksi tosin ruuanlaittoon, ei auta mikään!

Nyt ei irtoa enempää. Paitsi se jauhelihakastike ja perunamuusi. Miten voikin olla miehillä niin tylsä maku….?

farkut|Lindex
toppi|H&M
jakku|Zara
kengät|Tiger of Sweden
laukku|Marimekko
kaikki korut|Pernille Corydon

Meinasi tulla heti otsikkoon kirjoitusvirhe. Kuraahousuissa, hih! 🙂
Mut joo, kaivoin kesätelakalta nämä vahapintaiset pöksyt, jotka ainakin joku saattaa instagramin puolelta muistaa. Olivat syksyllä halpa ratkaisu, kun teki julmetusti mieli nahkahousuja. Äärimmäisen käytännölliset sadesäällä, ja pienen lapsen kanssa ruokaillessa. Varsinaiset kurahousut todellakin, vaikkeivat tosiaan ole mitkään hellekelin byysat.

Uusi Day Birget et Mikkelsenin teeppari on saatu Mrs Jonesin putiikista. Tämä on siis vastaava, kuin se Dayn käsipaita, joka näkyy esim. raskaan päivän jälkeen -postauksessa. Ihana, rennosti ylisuuri malli, ja materiaali pikkuisen läpikuultavaa ja todella laskeutuvaa modaalia. Suosittelen lämpimästi, mikäli etsit fiinimpää teepaitaa!

Mä olen täällä paitsi perjantaifiiliksissä (joo, ei se maanantailta kyllä tuntunut), myös vähän syksyisissä fiiliksissä. Jälkimmäinen johtunee kai enemmänkin säästä. Toisaalta, ajattelin käyttää tämän pienen viileämmän breikin hyväkseni, ja koittaaa viikonlopun aikana kuoria ja puunata kropan kesäkuntoon. Kuorin eilen kuivia käsiäni oliiviöljyn ja sokerin sekoituksella, ja tänään koitan samaa hoitoa jaloille ja säärille. Ehkä seuraavan helleaallon saapuessa kehtaan paljastaa myös koipeni julkisesti! 🙂

Nyt tekee mieli jotain superhyvää ruokaa, ja ehkä superhyvää punkkua. Seuraavaksi kirjoitan kauppalistan ja tarkistan taloutemme viinitilanteen. Tänä viikonloppuna saa unohtaa lämpimät kesäyöt puutarhassa, mutta sohvannurkka kutsuu sitten sitäkin enemmän.

Ihanaa perjantaita teillekin! Just alkoi arskakin paistamaan, ehkä se tästä!!!!

teeppari|Day Birger et Mikkelsen
housut|Lindex
korut|Pernille Corydon
kengät|By Malene Birger

Olen saanut tämän vuoden puolella useammankin kommentin, jossa mainitaan, että näytän nykyään jotenkin onnellisemmalta. Kiva tottakai kuulla tuollaista, mutta sitten tulee väkisinkin miettineeksi, että miksi. Olenko jotenkin onnellisempi, kuin esimerkiksi vuosi sitten, tai vaikka syksyllä? Miten elämä on muuttunut, onko onnenaiheita jotenkin enemmän, vai johtuuko kaikki vain hymystä?

Jos nyt oikein kriittisesti katselee elämää, niin onhan tähän vuoteen mahtunut erilaista kriisiä itsestään ja elämästään. On ollut kolmenkympin kriisiä ja kriisiä omasta suurentuneesta vartalosta. Kriisiä vanhenemisesta, ja ties mistä sitä nyt ihminen voikin kriiseillä. Mutta onko nuo nyt varsinaisia kriisejä sitten ollenkaan?
Kieli on siinä mielessä hassu, että se ei erota ulkonäkökriisiä ja nälänhätää. Ehkä nämä yksilön kriisit kuten ikä, vanheneminen ja juurikin se ulkonäkö, ovat kasvuprosesseja enemmänkin kuin kriisejä. Vaiheita, joissa omaa minäkuvaa katsellaan kriittisesti, muistellaan aikaa taaksepäin ja yritetään arvailla tulevaa. Samoin kuin surutyössä, on tälläisessäkin kasvutilanteessa omat vaiheensa, mutta suurimman paniikin ja ketutuksen jälkeen, ihminen alkaa sopeuttamaan itseään ja löytää uuden tavan tarkastella ympäröivää maailmaa ja itseään. Tärkeintä on hyväksyä myös se, että jokaisella vaiheella on tarkoituksensa.

Ehkä onnellisuudessa on kyse juuri tästä. Että kulkee läpi asioiden ja käsittelee ne sisällään. Hyväksyy ajankulun ja asioiden muuttumisen, ja oppii näkemään niissä sen valoisamman puolen. Tärkeimpänä ehkä kuitenkin tilanteen hyvien puolien etsiminen niiden huonojen sijaan!

Puhutaan sisäisestä rauhasta, ja allekirjoitan sen täysin. Ehkä juuri ikä on opettanut asioiden katselemiseen uuden tavan. Olen oppinut, että moni asia on elämässä hurjasti helpompi, kun ei taistele vastaan, vaan yrittää sopeutua. On huomattavasti hedelmällisempää nähdä itsensä voittajana, kuin häviäjänä.

Toki mieli oikkuilee, ja kaikilla on joskus huonojakin päiviä. Esimerkiksi itse olin tänään hetkellisesti hyvinkin ärsyyntynyt ja vihainenkin, kun totesin jälleen omistavani vaatehuoneellisen liian pieniä vaatteita. Itsensä sättiminen on välillä kai ihan normaalia, mutta kyllä elämä maistuu mukavammalle ja keveämälle, kun keskittyy muihin tunteisiin. Yritää nähdä asiat positiivisessa valossa ja löytää niistä aina jotakin hyvää.

Voisiko onnellisuus siis olla tätä? Ehkä.

Tänään olen ainakin onnellinen hiukan viileämmästä säästä. Tuntuu kotitöiden tekeminenkin inhimillisemmältä, ja yläkerran makuuhuoneetkin viilentyvät edes hiukan! 🙂

Aurinkoiset terveiset!

Olen täällä yrittänyt pari päivää olla oikein supertehokas, kun mieskin on kotona. Olen hoidellut alta pois rästihommia, perannut pihaa, pessyt lakanapyykkiä ja siivoillut paikkoja, joita tulee harvemmin edes ajatelleeksi. Tosin, eihän mikään työ tekemällä lopu, ja siitä kai voi olla ihan kiitollinenkin. Vaikka, joskus kieltämättä tyhjät pyykkikorit, ja puhdas ja siisti eteinen, voisivat olla pikkuisen pysyvämpi olotila!

Sana työhuone assosioi luonnollisesti sanan työ kanssa, ja työtähän tässä työhuoneenkin laitossa on edelleen vaikka kuinka. Nyt tosin tietokone on jo löytänyt paikkansa, samoin tulostin ja muu toimistopuolen tarvike. Toisella puolen taloa on kuitenkin vastaavasti nyt huone, jonka kohtalo on vielä hiukan kysymysmerkki. Olenpa siis mallaillut huonekalujakin uuteen järjestykseen. Lähinnä ajatustasolla, mutta pienempiä kalusteita siirrellenkin. Tuntuu vain niin turkasen tylsältä puuhailla sisällä, kun ulkona on ihan unelma sää. Jospa jättäisi nämä puuhat sovinnolla sadepäivien varaan!

Ja kun nyt työstä tuli puhe, niin samalla menen lupaamaan, että tänään vastailen teidän kommentteihinne! Tiedän, olen jälleen pahasti jäljessä, mutta asia korjataan! Tähän väliin lähden kuitenkin ripustamaan lakanoita kuivumaan. Ja, jumitun mitä todennäköisemmin jonkun kukkapuskan juureen nyppimään rikkaruohoja! Mä en sitten millään osaa vain olla tuolla pihalla!

Kaunista kesäpäivää!

Tai maximekko. Kumpi se oikeasti on?
No, olkoon kumpi tahansa, sellaisen puin tänään ylleni. Ei ehkä paras mahdollinen asu puutarhatöihin, mutta tänään pitäisi tehdä vähän muutakin Sääret muistuttavat talven jäljiltä kynittyä broileria, enkä mielelläni vilauttele niitä julkisilla paikoilla. Pitkä mekko on sopivan vilpoisa ja rento, mutta jättää silti sääret piiloon.
Kuivaharjaus, epilointi ja rasvaus. Siinäpä työlistaa tälle päivälle! 🙂

Tämä viikko on potkaistu käyntiin kesärennolla fiiliksellä. Ehkä paras maanantai aamu ikinä. Ajattelin säilyttää fiiliksen läpi viikon, olla hiukan vähemmän kontrollifriikki ja rutiinien orja, vaihtaa kesävaihteelle!

Suloista alkanutta viikkoa ja aurinkoisia ajatuksia!

mekko saatu/me&i

Mä olen tiedättekö ihan puhki! Koko päivä meni tänään jonkin sortin shoppailussa, nimittäin Ikeassa ja Bauhaussissa. Keittiökalusteita ja kylppärikamaa. Ei kuitenkaan omaan kotiin, joten siinä kassavaiheessa onneksi hetkellisesti helpotti. Mutta, kun mukana on vielä kaksi lasta ja jonkin verran pitkät automatkatkin, niin voitte kuvitella sen tunteen kun pääsi kotiin ja veti pyjamanhousut jalkaan! Ah, perjantai-ilta! Olen ehkä jopa tienannut itselleni lasin viiniä, koivet nostan ainakin kohta kohti kattoa!

Mulla on oikein huono omatunto siitä, miten olen teitä tässä viikon ajan aliarvioinut. Postauksia vailla sen kummempaa punaista lankaa – saati syvällisempää sisältöä. Päätin juuri, että parempi ajanhallinta olkoon ensi viikon teema. Kroppa kaipaa salille (juu, ei toivoakaan, että olisi viime päivinä ehtinyt), ja pääkoppakin tarvitsee jo tuuletusta. Nyt on muovailtava aikaa uusin ottein!
No, onneksi mä pidän haasteista! 🙂

Koleat säät ovat saaneet mut luottamaan aika tummiin sävyihin, ja kepeistä pastelleista ei ole tietoakaan. Jospa viikonlopun aurinko herättelisi nukkuvan kevätihmisen jälleen oikeaan sesonkiin. Voihan sitä ainakin toivoa!

housut ja teeppari|Day Birger et Mikkelsen
jakku ja kengät|Zara
laukku|Mulberry
kello|MK
huivi|BeckSöndergaard
korut|Pernille Corydon
turkoosi pääkallokoru|ei hajuakaan…

Mutta nyt perjantai-illan viettoon! Tehkää te samoin!

Hellouuuu!

Viimepäivien sateet ovat saaneet maailman ihanan vihreäksi. Kun luvattu lämpöaalto saapuu, taitaa luonto räjähtää aika nopeasti kukkaan. Tähän aikaan vuodesta onkin ihan parasta seurailla oman pihan heräämistä. Kuinka paljon tapahtuukaan ihan vain yhdessä päivässä!

Tänään ollaan oltu super ahkeria ihan aamusta lähtien. Pikkumies on parhaillaan tutustumassa eskariin, ja me aikuiset olemme antaneet äänemme eurovaaleissa. Olikin muuten ensimmäinen kerta kun käyn ennäkköäänestämässä. Taidan olla vähän vaalikonservatiivi, mutta jospa juon silti ne vaalikahvit virallisena äänestyspäivänä! 🙂

Päästä varpaisiin bikeria tänään. Pitää nauttia näistä viileistä keleistä ja käyttää vielä paksumpia tamineita kun voi. Kohta saa bootsit nakata kaapinperille, ja nahkatakkikin voi olla liikaa.

Olen opetellut käyttämään hiuksissa tuollaista muoviklipsiä. Idea lähti oikeastaan siitä, kun yritin pidempään viihtyä hiukset auki, mutta tukka tuppasi tielle jatkuvasti. Näppärä sujauttaa tuo klipsi vaikka laukkuun, ja sutaista hiuksiin tarpeen tullen. Jospa se myös kuluttaisi hiuksia tavallista ponnaria vähemmän.

Oli miten oli, kivaa keskiviikkoa teille!

Pojat tilasivat perunamuusia ja lihapullia, joten niitä seuraavaksi taikomaan! 🙂