Hei muruset! Aurinko paistaa, ja elokuu antaa parastaan. Loistava sää oikeastaan mille tahansa toiminnalle. Ja kauneutta on tässäkin päivässä. Monia asioita, kun vain osaa katsoa, ja ennen kaikkea haluaa löytää sitä kauneutta!

Taisin tuossa jossain postauksessa vähän sivutakin sitä, että kesän aikana on tullut mietittyä blogia ja bloggaamista moneltakin kantilta. Näitä pieniä kriisejä tulee aina, tasaisin väliajoin, ja ehkä niin on jopa hyvä. Silloin nimittäin tulee miettineeksi esimerkiksi sitä, miksi ja minkä vuoksi blogia ylipäätään on alkanut aikoinaan kirjoittaa. Jokaisella on ihan varmasti omat syynsä, ja nykyisin moni kai aloittaakin koko homman hyvin tavoitteellisesti. Itselleni kuitenkin se suurin syy, ja liikkeelle sysäävä voima, on ollut juurikin se jokapäiväisen kauneuden etsiminen. Se ajatus, että kauneutta on hyvin pienissäkin jutuissa, eikä elämän tarvitse olla luksusta ollakseen kaunista. Sen kun muistaa, osaa ehkä paremmin tehdä sitä omaa juttuaan. Koska niinhän se on, että tekemisenilo tulee parhaiten kun on oma itsensä, ja tekee asiat tavalla joka tuntuu itsestä hyvältä.

Sitä jokapäiväistä kauneutta voi siis löytää vaikka kahvikupposesta tai kimpusta oman pihan kukkia. Itse asiassa, joskus vain pelkkä valonsädekin riittää!

Nappasin tuon otsikon kosmetiikkapussini kyljestä. Nimenomaan kosmetiikkalaukun kyljessä tuon tekstin voi kai ymmärtää monellakin tavalla. Voi ajatella sitä jokapäiväistä yleistä kauneutta tai siirtää ajatuksen omaan itseensä ja pyrkiä etsimään siitä peilikuvastaankin niitä positiivisia asioita turhan negatiivisuuden sijaan. Toisaalta se kauneudenhoitokin voi olla arkista kauneutta. Hetki itselle ja omalle hyvinvoinnille.

Aina välillä kyselette kosmetiikavinkkejä, ja ajattelin nostaa nyt pari tuotetta tuolat kauneuspuoleltakin pöydälle. Olen nimittäin tämän kesän aikana hurahtanut retinolivoiteeseen! A-vitamiinin, eli retinolin sanotaan olevan yksi tehokkaimpia ihon uudistajia. Retinoli onkin yksi niistä harvoista kosmetiikan raaka-aineista, jonka vaikuttavan tehon ja ikääntymisen merkkien hidastamisen jopa lääketieteemme tunnustaa. Retinoli siloittaa juonteita ja ryppyjä tehokkaasti ja aktivoi hiussuonia. Kun iho saa enemmän happea se vastaanottaa myös muut hoitavat ainesosat paremmin, ja kuona-aineet poistuvat ihosta tehokkaammin. Retinoli vilkastuttaa hyaluronihapon ja kollageenin  muodostumista ihossa, mikä taas johtaa ihon pehmeyteen ja elastisuuteen.

Ei tuo retinoli tietenkään mikään portti ikuisen nuoruuden lähteelle ole, mutta kesän käytettyäni voidetta huomaan kyllä ihon parantuneen. Jopa siinä määrin, että koen kevyemmän kerroksen meikkivoidettakin riittävän. Itselläni se on nimittäin myös tasoittanut ihon väriä. Retinolin käyttö pitää kuitenkin aloittaa pikkuhiljaa, ja teinkin niin, että käytin voidetta aluksi vain joka toinen ilta ja siirryin sitten päivittäiseen käyttöön. Yön aikana retinolivoide ikään kuin toimii tehokkaana naamiona ja aamulla iho näyttää taas kirkkaammalta.
Toisille retinoli saattaa ainakin aluksi aiheuttaa ihon kuivumista, mutta itse en tätä huomannut, vaikka ihoni erittäin herkkä ja kuiva onkin. Ehkä kevät ja kesä ovatkin parempi aika retinolin käytön aloittamiselle, kuin esimerkiksi alkuvuoden kuiva pakkasilma. Niin, ja käytän muutenkin kuivan ihon tuotteita, joten ehkä se osaltaan vaikuttaa myös. Yksi suosikkini on *Madaran SOS -voide, joka taltuttaa kiristävän ihon kasvoilta hetkessä, ja esimerkiksi saunan jälkeen ihoni oikein huutaa voisetta. Tuo BM Optiretin taasen on sellainen helposti saatavissa oleva (ja kohtuuhintainen) retinolivoide, ja tomii siitä syystä erittäin hyvin tällaiselle maalaiselle. 🙂

Tiedättekö, mä ostin juuri ihka ensimmäiset koulutarvikkeet. Vain pari kolmen euron muistikirjaa Tokmannilta, mutta kuitenkin. Tunsin itseni ehkä vähän jopa lapselliseksi, mutta oi että kun tuli hyvä fiilis! Joskus ne aika pienetkin asiat voivat tuoda paljon iloa.

Aurinkoa päiväänne! ♡

*Madaran SOS -voide saatu blogin kautta / Life

Save

Save

Save

Hiphei ja lauantaita! Taidetaan täällä Lounais-Suomessa jäädä Klaara-myrskyn ulkopuolelle, mutta hei, voihan sitä nyt kuitenkin odotella jonkinlaista ukonilmaa ja vähän lauantaimyyssiä täälläkin. Jos nyt edes se sade osuu kohdille, niin nappasinpa ainakin nuo jo auenneet pallohortensiat maljakkoon, jotteivät ihan sateen piiskaamiksi joutuisi. Ovat muuten tässä kohtaa kesää se oma lempparini maljakossa.

Vaikka myrskyn silmään ei tänään jouduttaisikaan, niin onpa meillä kuitenkin tuo oma pikkupuhurimme, jonka ainoa toive tälle päivälle oli saada mansikkakakku. Helppo homma, ehdin jo tuumata, mutta ei se sitten ihan niin kivottamasti käynytkään. Kylille saakka ehdittyäni mansikat olivat jo myyty, ja hetken aikaa puski jo huono äiti -fiilis hikenä pintaan. Nopea puhelinkierros paikallisille mansikanviljelijöille oli ainoa oljenkorsi, johon tarttua. Tämän päivän pelastus oli mieheni kollegan puoliso, jonka vanhemmat lupasivat meille mansikat. “Pellot on jo noukittu tyhjäksi, mutta hakekaa sieltä savusaunan takaa.” Sanonpa vaan, että olikin sitten paras mansikkakakku ikinä, eikä välttämättä makunsa, mutta hyvän mielen vuoksi! Ja päivänsankari pääsi itse vielä mansikkansakin noukkimaan, mikä olikin ihan kiva elämys! 🙂

Myrskyä tai ei, viettäkää mukava lauantai! ♡

Sunnuntaita!

Täällä ollaan aikalailla naamatusten sen asian kanssa, että ensi viikolla alkaa arki. Huh, en siltikään tahdo uskoa, että koulujen kesälomat on jo ohi. Juurihan ne vasta alkoivat! Koska totuus on nyt vain nieltävä, taihtoi tai ei, olemme käyttäneet lasten kanssa sunnuntaipäivän hyödyllisesti arkeen valmistautuen. Vaate- ja kenkävarastot on käännetty ylösalaisin, samoin muutama lelusäkki (joista löytyi muuten kaikki ne kadoksissa olleet miljoona hiuslenkkiä ja pinniä). Imuri ja lattiapesuri ovat hurisseet, ja kuin palkinnoksi, puhdas koti kukitettiin elokuun väreillä.

Vaikka ajan kulkua kauhistelenkin, niin täytyy myöntää, että arjen alkaminen kyllä kutkuttaa mukavasti myös vatsanpohjasta. Pidätän kuitenkin oikeuden muuttaa mieltäni kun arki vyöryy päälle ja herätyskello ei tahdo jättää rauhaan edes viikonloppuisin. Mutta jos asiat aloittaa positiivisella asenteella, kenties se tekemisen mielekkyys säilyy pidempään.  Näin ainakin haluan uskoa, ja siksipä meillä puhutaan arjesta ja arjen alkamisesta vain ja ainoastaan positiiviseen sävyyn!

Tänään pestään vielä pyykkiä ja poltellaan kynttilöitä. Seuraavat kolme päivää univarastoja täytetäänkin sitten oikein kunnolla ja vuorokausirytmi hiotaan vimpan päälle arkiseen vetoon.

Ja on se muuten niinkin, että kun maljakossa on keltaisia kukkia ja sisällä niin pimeää, ettei ilman sähkövaloa pärjää, tulee väkisinkin vähän syksyinen fiilis!

Kaunista sunnuntain jatkoa!

Huomenta! Tuntuu nämä viimeiset viikot ennen koulujen alkamista menevän kuin pikakelauksella. Kaikenlaista menemistä ja tulemista, mutta välillä on kyllä ihana ihan vain olla kotonakin ja tekemättä mitään erityistä. Mutta onpa kotona myös yksi homma, joka jo ihan perinteenkin vuoksi pitää nyt seuraavan, reilun viikon aikana, toteuttaa. Olen nimittäin pitänyt tapana tehdä sellaisen “suursiivouksen” aina ennen koulujen alkua. Meillä ei kauheasti “suursiivota” jouluksi tai juhannukseksikaan, mutta kesälomien loppuminen on sellainen virstanpylväs, joka aloittaa elämässä uuden lehden, ja siihen on ihana valmistautua oikein kunnolla. Ja helpottaahan se arjen alkuakin, kun koti on siivottu ja hetken aikaa pärjätään taas niillä ylläpitävillä jutuilla. Ja mitä tulee itse siivoukseen, niin ainahan se on hauskempaa, kun on kauniit, mutta myös tehokkaat välineet. Tämä postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Dermoshopin kanssa, ja sen keskiössä ovat uuden Dermosil Living –tuotesarjan ekologiset kodinpuhdistusaineet.

Kesän aikana yritän käydä mahdollisimman monta kaappia ja laatikkoa läpi, ja oikoa paikkoja, sekä karsia turhaa ja ylimääräistä tavaraa. Myös lasten vaatteet käydään läpi, ja hankintatarpeet listataan ylös. Ikkunat on hyvä pestä joko tässä vaiheessa, tai sitten siinä syyskuun alussa. Joka tapauksessa niin, että alati vähenevä valo pääsee kuitenkin esteettä sisään. Mutta sitten on se ihan perussiivoaminen, imurointi, lattioiden pesu, kosketuspintojen huolellinen puhdistaminen ja pölyjen pyyhintä. Eli tavallinen viikkosiivous, mutta tässä kohtaa se tehdään oikein superhuolellisesti!

Ylipäätään tämän seremonian on tarkoitus helpottaa arkea. Kun tavaroille on omat paikkansa, ja niiden käyttö on vaivatonta, myös arki toimii helpommin. Samaan ajatukseen perustuu myös se, että haluan kodin käyttöesineiden olevan nättejä ja katseenkestäviä. Muistatte ehkä, kun esittelin viime kesänä uuden Dermosil Living -sarjan ja sen kauniit kodintuotteet? No, nyt sarja on laajentunut yleis- sekä keittiönpuhdistusaineeseen, jotka kauniine pakkauksineen toimivat myös osana sisustusta, eikä niitä tarvitse sulloa siivouskomeroon piiloon. Uskon nimittäin, että siivousvälineitä ja -aineita tulee käytettyä huomattavasti useammin, kun ne on esillä ja aina käden ulottuvilla!

Dermosilin tuotteet ovat monelle tuttuja kosmetiikkapuolelta. Ihonhoitotuotteiden lisäksi Dermoshopista löytyy myös meikit ja hiustenhoitotuotteet, ja nyt tosiaan uusimpana myös kodintuotteet. Valikoimiin kuuluu ECOCERT-sertifioitu Nature-luonnonkosmetiikkasarja ja nyt myös nämä ECOCERT -sertifioidut kodinpuhdistustuotteet. Lisäpisteet annan tuotteille siitä, että niihin (kuten myös moneen muuhunkin Dermosilin tuotteeseen) on saatavilla täyttöpakkaukset. Kauniiden pullojen hävittäminen heti tuotteen loputtua on nimittäin aika järjetöntä puuhaa.

LUKIJAKILPAILU

Valitse oma suosikkisi verkkokaupan valikoimasta ja kerro se kommentissasi. Voit myös perustella valintasi. Kaikkien kommentoineiden kesken arvotaan Dermosil Living-tuotepaketti, joka sisältää siivoustuotteet, huonetuoksun, tiskirätin, tarjottimen, käsisaippuan, käsi- ja vartalovoiteen sekä suihkugeelin.
Palkinnon arvo on noin 70€, ja kilpailussa arvotaan kolme voittajaa.
Jätäthän kommenttisi viimeistään 6. 8. 2017

Kilpailun säännöt löydät täältä.

Kaunista sunnuntaipäivää!

Tallenna

Save

Tallenna

Maanantaita ja uutta viikkoa!

Olen tehnyt koko päivän lähtöä kirjastoon, mutta näköjään myöhästyin sieltäkin. Jotenkin ei mene nyt tuo toimintavaihde päälle sitten millään. Mutta kaipa sekin on merkki jostakin lomamoodista. Pyykkikone ja imuri sen sijaan ovat molemmat päässeet tänään ääneen, ja onpa tuolla pihallakin tapahtunut yhtä ja toista. Jos sitten huomenna pääsisi sinne kirjastoon asti. 🙂

Tuossa juuri siivoillessa huomasin, että heinäkuun lopun tuntee nahoissaan jo ihan siinäkin mielessä, että sisustusjutut alkavat kiinnostaa taas ihan eri tavalla. Koko kesän koti on ollut vähän kuin hunningolla, mutta nyt tuntuu taas ihan luontevalta miettiä asioita puutarhan sijaan myös neljän seinän sisältä. En jaksa uskoa, että kyse olisi niinkään keleistä, vaan enemmänkin siitä vuoden kierrosta, johon pää on tottunut. Ehkä sitä luonnostaan alkaa jotenkin pikkuhiljaa rakentaa myös jonkinlaista talvipesää itselleen, kun kalenteri käännetään elokuun puolelle. Tai ehkä se sitten on vain se arki, jonka koulujen alku tuo tullessaan. Niin tai näin, hauskahan vain on huomata, että ehkä tuosta ulkoelämisestä saa palautettua itsensä luontevasti takaisin ilman sen suurempia taisteluja. 🙂

Täällä on ollut koko päivän melko pilvistä, ja välillä sisällä on tuntunut lähes pimeältä (varsinkin pienen sähkökatkon ajan). Niinpä ajattelin ottaa tästäkin ilon irti ja poltella kynttilöitä päivän iloksi. Vielä löysin muutaman pioninkin maljakkoon, mutta nämä ovat kyllä nyt sitten ne ihan viimeiset laatuaan. Ensi vuonna taas tätä iloa seuraavan kerran.

Kaunista ja tunnelmallista iltaa! ♡

Uutta viikkoa ihanaiset!

Kylläpä tuntuukin kivalta, kun kukkakimppuja saa taiottua oman pihan antimista ja koko koti on taas kukitettu uuteen viikkoon. Pionit saivat seurakseen poimulehtiä, ja olo on kuin juuri kukkakaupasta tulleella. Tämän omavaraisuuden kun saisi pidettyä ympäri vuoden! Vaikka kaipa sitä jossain kohtaa pioneihinkin turtuisi, jos niitä olisi jatkuvasti saatavilla.

Neiti Marple toimi eilen juuri kuten olin suunnitellut, ja jalkapallossakin taisi käydä niin kuin poika oli toivonut. Tänä aamuna olin kuitenkin älyttömän huojentunut siitä, ettei kello soinut kukonlaulunaikaan, ja nyt tuntuu univelatkin olevan kuitattuna. Mitä enemmän ikää karttuu, huomaan unen määrän merkityksen korostuvan. Valvominen ei ehdottomasti ole se minun juttuni, ja se tuli jälleen kerran todistettua. 🙂

Maanantai on muuten kulunut melko arkisten aktiviteettien parissa. Pyykkiä ja ruuanlaittoa, mutta mikäs siinä, oikeastaan tykkään noista molemmista. Ja kesäisen viikonlopun jälkeen tällainen vähän harmaampi päivä sopii vallan mainiosti kotitöiden tekemiseen. Päivän kohokohta on kuitenkin ehdottomasti se, että poika pääsi taas tauon jälkeen itsekin jalkapallokentälle. Kaikenlainen urheilu oli kesäkuun tauolla, mutta tänään oli ilo nähdä pienten silmien kirkastuvan, kun päälle sai taas vetää oman pelipaidan ja jalkaan tutut nappikset.

Arkiset askareet, tuoreet kukat ja lapsen ilo. Näinkin pienistä asioista on mahdollista koostaa aika täydellinen aloitus viikolle. Ja eihän se elämänilo lopulta niin isoista tekijöistä kiinni olekaan. 🙂

Kaunista aloitusta viikollenne! ♡

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Sade piiskaa ikkunoita, ja juhannuspäivän parasta antia onkin ollut peiton alla värjöttely kera kirjan. Mutta eikös ne parhaat kelit ole usein vasta sitten juhannuksen jälkeen, ja se riittää mulle ihan mainiosti. Tässä villasukissa hipsutellessa mietin kyllä jo sitäkin, josko kaminaan tuikkaisi tulen ihan vain tunnelman vuoksi. 🙂

Koska torstain ja perjantain välisenä yönä kömmin sänkyyn vasta kahden aikaan, eilinen meni tottumattomalta valvojalta hiukan sumussa. Onneksi pääsimme vanhempieni valmiiseen juhannuspöytään, eikä eilen tarvinnut taipua sen kummallisempiin suorituksiin. Lasten kanssa kömmittiinkin peiton alle, kun muut vasta ihailivat kokkojaan.

Juhannuspäivä menee siis varsin rennossa tunnelmassa ihan kotosalla ja kuten muinakin vuosina, vietämme sitten keskikesän juhlaa perheen kesken vähän jälkijunassa. Nyt kuitenkin nautitaan rennosta oleilusta ja pionikimpuista. Illalla vähän herkkuja ja ehkä se perinteinen lauantain Neiti Marple.

Toivottavasti juhannuksenne on ollut mukava ja rentouttava arjesta irtautuminen. Koska säälle ei voi mitään, sitä on turha sen enempää surkutella. Jos huomenna kuitenkin on yhtään parempi keli kuin tänään, meillä on tarkoituksena mennä raveihin. Noloa myöntää, etten ole koskaan sellaisissa ollut, vaikka juhannusravit ovatkin ehdottomasti tämän kylän suurin tapahtuma. Mutta hauskaahan se on aina kokea jotakin uuttakin. 🙂

Turvallista juhannuksen jatkoa ja leppoisaa lauantai-iltaa! ♡

Lauantaita!Täällä on nautittu kesästä ja oltu ulkona ihan koko rahalla. Edes se peloille levitetty “tiedätte kyllä mikä”, ei paahteesta huolimatta saanut kesäfiilistä lyttyyn. Pyykkiä en tosin laittanut ulos tänään kuivumaan, kun nuo tuoksut tuntuvat tarraavan märkiin tekstiileihin jotenkin voimakkaammin.

Mutta sen itsensä jauhamisesta muihin juttuihin. Nimittäin vähän kenkärakkautta ja päivän annos kukkiakin – kuinkas muutenkaan! 😀
Olen jo useamman kesän haaveillut tuollaisista espadrillo -tyylisistä kiilakorkosandaaleista, ja vaikka tarjonta on viime kesinä ollutkin huipussaan, niitä oikeita yksilöitä ei vain ole löytynyt. Siis sellaisia jotka hurmaisivat ulkonäöllään, mutta olisivat vielä käveltävätkin. Nyt kuitenkin tärppäsi (kengät ovat Kenneth Colen), ja ai että, mutta ne on ihanat! Nude mokka ja vaaleat pohjat antavat vielä hauskan kilometriefektin säärillekin. 🙂

Vielä ei jalopionit omassa pihassa kuki, mutta en malttanut pitää näppejäni irti kaupan kukkatarjonnasta. Näillä vaaleanpunaisilla pompuloilla on ihana fiilistellä tulevaa pionikautta. On ne vain niin kauniita!

Meillä syötiin vasta tänään ensimmäiset uudet perunat. Kyytipojaksi silakkaa ja naapurin savupalvattua kalkkunaa. Todellista lähiruokaa. Illaksi olen luvannut lapsille herkkuja ja telkkaria. Niin, ja vähän pidempään valvomistakin. Jospa vaikka itsekin jaksaisi katsoa Neiti Marplen vielä tänään.

Mutta nyt iltapaala pöytää. Kaunista kesälauantain iltaa teillekin! ♡

Hei ihanat!

Niin vierähti viikko kesävieraamme kanssa. Onneksi mukaan mahtui myös aurinkoisia ja lämpimiä päiviä, joina voitiin nauttia ulkona olemisesta ja kaikesta kesäisestä. Silti paljon jäi myös tekemättä, viikko kun on lopulta aika lyhyt aika. Sovittiinkin, että vastaavaa kyläilyä voisi miettiä vielä tämän kesän aikana uudelleenkin. Eilen siskoni saapui kahden nuoremman lapsen kanssa, ja viimeinen vuorokausi tässä talossa onkin ollut täynnä ääntä ja elämää. Jopa siinä määrin, että nyt serkkujen lähdettyä, ja omien lasten hiljentyessä lepäilemään, pelkkä sateen ropinan kuunteleminen tuntuu oudon rauhoittavalta -niin hiljaiselta. Tämä päivä sipsutellaankin villasukissa ja tehdään ihan tavallisia kotitöitä. Levätään ja ladataan taas akkuja uusiin kesäpäiviin. Oikeastaan tuo sadepäivän raukeus tuntuu juuri nyt rauhoittavan lämpimältä. Sytytin jopa pari kynttilääkin sadepäivän kunniaksi ja syreenin oksat viimeistelevät tunnelman.

Viimeisen viikon ajan kaikki kesäprojektimme ovat olleet tauolla. Kesähuone ei ole edistynyt millään muotoa, ja myös altaantäyttöprojekti sekä parin perennamaan kunnostaminen on jätetty odottamaan tavalliseen arkeen paluuta. Niissäpä siis puuhaa tuleville päiville ja jollain tapaa kai koko kesälle. Perinteisesti kesän bucket list sisältää myös erinäisten komeroiden ja kaappien läpikäyntiä, mutta ne on niitä juttuja, joita siirretään sinne vähintäänkin heinäkuun loppuun tai tehdään jopa mieluummin vähän kiireellä ennen koulujen alkua. 🙂 Onneksi se bucket list ei kuitenkaan ole pelkkä työleirin tehtävälista, vaan mukaan on mahdutettu sopivassa määrin sitä ihan tavallista nauttimistakin!

Kesäsateet ovat antaneet mukavasti vauhtia kaikelle kasvulle, ja jopa kylvämäni nurmialueet alkavat jo kivasti vihertämään. Syreenit ovat täydessä kukassa, ja äitienpäivälahjaksi saamani rungollinen jalosyreenikin on avannut ensimmäiset kukintonsa. Sade antaa onneksi vauhtia myös monelle muullekin asialle, kuten esimerkiksi koiran trimmausajan varaukselle.

Huomenna kuitenkin toivottavasti paistatellaan jo auringossa, ja saadaan keskenjääneet projektitkin pyöräytettyä taas käyntiin. Siihen asti otetaan kuitenkin rennosti ja huilaillaan.

Tunnelmallista tiistaita!

Heipsutirallaa! Selkeästi mennyt iltapainotteiseksi tämä postaaminen (jonkinlaisena kesän lieveilmiönä?), mutta väljäkös tuolla. Tänään tosin yritin jo iltapäivällä tehdä postausta, mutta tekniikka oli kanssani eri mieltä ja tässä sitä taas ollaan!

Onneksi kuolanpionit olivat vielä sen verran tuoreilla kukilla, ettei eilisen kaatosade saanut niitä täysin hakattua. Perjantain kunniaksi napsin muutaman kukan myös maljakkoon, vaikka eivätpä nuo sisällä kovinkaan pitkäikäisiä ole. Käytiin tuossa lasten kanssa juuri vanhemmillani, ja kaivoinpa sieltäkin pahvilaatikollisen taimia altaantäyttöprojektiini. Suurin osa muuten perennoja, joita aikoinaan edellisen kotimme pihasta siirrettiin vanhemmilleni. Siellä ne ovat äidin ja isän puutarhassa saaneet rauhassa kasvaa muutaman vuoden, ja ovat nyt suuria ja terhakoita jaettavaksi. Jollakin tavalla siis ympyrä sulkeutuu myös noiden perennojen osalta.

Olipas hauska lukea myös teidän ajatuksianne tuosta eilisestä aiheesta. Lapsena sitä tosiaan näki kesän kesänä, sen enempää säitä tai sateita tuijottamatta. Tästä havainnostani ammentaen käyn myös viikonlopun urakkani, eli vaatehuoneen järjestelyn kimppuun. Kesämekot ja shortsit esiin, sillä nyt jos koskaan niitä kuuluu käyttää. Vaikka sitten paksujen neuleiden kaverina, kuten tänään farkkushortsit yhdistettynä valkoiseen puuvillaneuleeseen. Vaikka aamupäivällä pitikin sulloutua ulkoilupukuun, niin iltapäivästä näin pärjäsi jo oikein hyvin! Pitää siis ihan joka tavalla keskittyä vuodenajan parhaisiin puoliin ja tehdä pesäero vuoden kylmempään osaan.

Olen luvannut lapsille, että tänään voidaan valvoa pikkuisen pidempään (olen vähän natsi näissä nukkumaanmenoajoissa, kun en itsekään valvo myöhään), ja käytiinkin hakemassa kaupasta hiukan herkkujakin illan ratoksi. Alkuperäinen ideani oli käydä vaatehuoneen kimppuun kun lapset katsovat leffaa, mutta taidan sujahtaa joukkoon ja nautiskella itsekin kesäillan rentoudesta. Ehtiihän sen vaatehuoneen sitten vaikka huomenna, eikös! 🙂

Rauhallista ja rentouttavaa perjantai-iltaa!