Ei oikeastaan haittaa yhtään, että ulkona on hanget korkeat nietokset. Pakkasasteista huolimata aurinko saa lumet sulamaan katolta ja linnut laulaa kuin viimeistä päivää! Ihanaa!
Toppatakin ilmettä on pakko jo keventää keväisillä väreillä ja tennareilla, joissa tosin on melko lämmin vuori (ja isommat kosteudetkin nahka hylkii mukavasti)!

Pyykkiä ja siivoilua, sitä mahtuu jokaiseen päivään. Takana kuitenkin jo parempia yöunia, joten energiaa riittää ikäviinkin juttuihin. Ja riittipä taas salikäyntiinkin! Ehkä tämä maaliskuu tosiaan palauttaa mut maanpinnalle! Tunnen olevani elossa, ja sekös onkin mahtava fiilis!

Energiaa, energiaa aurinkoa ja aurinkoenergiaa! Niitä kaikille!

Muutama kuva eiliseltä sunnuntailta. Oli niin valoisaa ja aurinkoista, että jopa yläkerran aulassa kelpasi kuvata. Kevätkukkiakin alkaa jo ilmaantua markettiin kuin markettiin, eikä niitä oikein voi vastustaa.
Perus kukkaruukkujen sijaan tykkään laittaa sipulikukat erilaisiin kulhoihin tai mukeihin. Usein käytössä on Tine K:n marokkolaiset astiat, mutta tämä isompi satsi sopi loistavasti Arabian vanhaan kulhoon. Koska vanhat astiat ja tinen marokkosarja ovat lasitepinnaltaan todella huokoisia, vuoraan ne aina ruskealla voimapaperilla. Sipulikukat eivät liiemmin vaadi kastelua, joten paperi pitää astiat oikeastaan puhtaina.

Siivousta ja muuta perushuttua. Niitä tälle maanantaille.
Niin, ja lisäksi aion tehdä jotain, mitä olen viimeiset pari viikkoa jo mielessäni haudutellut…. Mutta siitä toisella kertaa.
Mahtavaa maanantaita!

Maaliskuun ensimäiseen on herätty. Kevät tulee, ihanaa!
Helmikuu meni niin, etten ehtinyt edes huomata! Maaliskuussa mulla onkin tarkoitus palauttaa itseni maanpinnalle, ja saada taas elämä “raiteilleen”. Sumun tilalle kaipaankin nyt valoisaa mieltä ja sisäistä auringonpaistetta.
Maaliskuussa vietämme mieheni kanssa syntymäpäiviä, juhlimme Pikku K:n kastejuhlaa, naistenpäivää, pääsiäistä ja kesäaikaan siirtymistä.

Blogin suhteen toiveissa on vireä kuukausi. Toivon myös jonkinlaista edistymistä remppajutuissa, ja sitämyöden sisustusaiheita blogiinkin. Tiedossa on kivoja arvontoja, ja keväistä hypetystä. Aiheeseen puutarha sukelletaan myös mitä todennäköisemmin tässä kuussa!

Kohti valoa, kohti aurinkoa – kohti kevättä!
Mitä ihaninta perjantai aamua jokaiselle!

Eli ei oikeastaan mitään järin järkevää asiaa. Eilisen tiistain tähtiä, joista piti postata jo eilen, mutta blogiajan sijaan otinkin kolmen ja puolen tunnin tirsat. Kannattava valinta, nyt on taas virtaa!
Tutkimusmatkalta löytyneet pöksyt taipuvat moneksi; Biker bootsit jalkaan, iso huivi kaulaan, ja tyyli on aivan toinen. Arkisempi ja rennompi.

Becksöndergaardin suuret villa-silkki huivit on siitä kivoja, että materiaali on talvella lämmin ja kesällä kepeä. Koska olen ahkera huivinkäyttäjä, on tätä perus tähtikuosiakin tullut hankittua useammassa sävyssä. Toimiva arkiasuste.
Siinä, missä huivit on mun juttu, tulee koruja käytettyä sitten sitäkin vähemmän. Olenkin nauranut, että multa puuttuu selvästi jokin naisellinen harakkageeni. Suuret statement korut jää suosiolla kauppaan – ne ei vaan ole mun juttu. Toisaalta; Missä sellaista edes käyttäisin!

Mutta jotta jällen kerran saataisiin hehkuttaa tanskalaista osaamista, on pakko esitellä mun uudet Pernille Gorydon korvikset. Siitä ihana merkki, että koko korusarja sopii juuri täydellisesti meille, jotka muuten jätetään korut ostamatta tai ainakin jätetään ne rasiaan. Lisäksi hopeakorut on tietty aika paljon aitoja timantteja halvempia 🙂

Mutta Pernillestä ja muustakin lisää toisella kertaa.
Nyt paistaa siihen malliin, että me lähdetään ulos!

Aurinkoa ja iloista mieltä!

Niin kiva kuin olisikin toivotella aurinkoista ja pirteää sunnuntaita, täytynee jättää se sana aurinkoinen pois ja tyytyä vain muuten pirteään. Ainakin nimittäin täällä meillä päin, sää on yhä pilvisen sumppuinen ja ankea. Olkoonkin, että lintujen laulama titityy korvaa auringonsäteet ja saa mielen keväiselle taajuudelle!
Ja mitä tulee otsikkoon, ajattelin todellakin kokeilla jotakin uutta blogin ulkoasun suhteen; Siinä, missä kevät on muutenkin uuden aikaa, on mulla ihan älytön halu ja kaipuu johonkin pieneen muutokseen. Ja, kuten olen aiemminkin kertonut, tämä blogi on mulle ikään kuin toinen olohuone, joten miksikäs ei päivitettäisi niitä sohvatyynyjä hiukan täälläkin!

Marraskuussa kyselinkin seisten vai maaten -postauksessa mielipiteitänne kuvien suhteen. Tuolloin kiistassa landscape vs portrait, pidemmän korren vetivät vaakakuvat ihan vain jo blogin luettavuuden suhteen. Mutta, mutta: Tuo valokuvaus on hiukan verrattavissa käsialaan: Jokaisella on oma tyylinsä ja ominainen tapansa, ja mulla se vaan sattuu tuo kamera menemään luonnikkaammin portrait asentoon. Näillä blogiini säädetyillä asetuksilla kuvatkin ovat sitten luonnostaan suuria, ja vaikeuttavat blogin lukemista varsinkin pienellä koneella. Koska en pääse itse koodaaman asetuksia uusiksi, pitää hieman soveltaa, jotta lopputulos palvelisi sekä minua, että teitä.
Jonkin aikaa jaksoinkin noudattaa vinkkiänne kuvapareista, mutta koska (edelleen johtuen blogipohjan säädöistä) asia vaati toimiakseen kollaasien tekemisä, ajattelin kokeilla jotakin toista ratkaisua. Blogi kun kulkee tässä elämäntilanteessa muun elon ehdoilla, ja postauksia tehdään sananmukaisesti vasemmalla kädellä – tai ainakin yksikätisesti, ovat kollaasit aivan liian työläitä.

Joten: Kokeilin ratkaisuksi manuaalisesti pienennettyjä pystykuvia. Tämä vaatii kuitenkin tekstin keskittämistä, mutta toisaalta muutos näyttää ainakin omaan silmään hurjan raikkaalta! Niin ja tarpeeksi muutokselta myös!
Kysymys kuuluukin nyt vain: Toimiiko tämä myös teille?

Mies toi ystävänpäiväiltana kolme erilaista kimppua tulppaaneja, kimpun gerberoja, kaksi pientä oliivipuuta ja laatikollisen Arnoldsin donitseja. Aikalailla varmanpäälle pelattua, mutta en valita! Tuon tulppaanikimpun värit on suorastaan syötävän suloiset. Ja ah, niin keväiset!

Kun eilen oli ahkera siivouksen kanssa, saa tänään lähinnä fiilistellä aikaansaannoksiaan. Oiva alku viikolle!
Kevät pyörii mielessä jo ahkerasti, vaikka taivaalta tupruttaa lunta. Tekee mieli pukea koti kevääseen, lisätä väriä ja eloa tunnelmaan. Pitkän pimeän jälkeen kirkas vihreä näyttää oikeastaan ihan täydelliseltä!
Iltapäiväkahvin (ja pullan) kanssa nautin siemenluetteloiden tutkimisesta!

Pirteää maanantaita!

Nostin vihdoin lehtikuusenoksat ruokapöydältä syrjään, ja ostin kevään ensimmäisen tulppaanikimpun. Johan tuli heti keväisempi fiilis. Jotakin muutakin vehreää pitää hankkia kotia piristämään. Ainakin olohuone, joka nyt on remontin alla, kaipaa kasvillisuutta ja pirteämpää fiilistä. Pitäisi vain tehdä reissu jonnekin, missä valikoimat ovat tulppaanikimppua suuremmat. Pitäisi ja pitäisi. Pitäisi sitä ja pitäisi tätä! Puuh, odottavan aika on todella pitkää! Pinna alkaa olla lopuillaan, ja haluaisin jo suunnitella elämää eteenpäin.



Palailen eilisen ihaniin kommentteihinne myöhemmin. Nyt lähden reippaalle happihyppelylle, jumpaan ja keksin kaikkia muitakin vippaskonsteja herätelläkseni uinuvat supistukset jälleen käyntiin!

Paitsi keväisemmän sisustuksen, myös keväisemmän pukeutumisen osalta. Vaikka juuri pääsin sanomasta, että vaatteita en osaa vielä “sillä silmällä” kaupoissa katsella, niin otetaan kuitenkin pieni ajatusleikki ensi kevään pukeutumisen varalle. Nimittäin, kun vauvamasu tästä aikanaan lähtee, siirryn riemulla taas hiukan erilaiseen vaatetukseen! Ja nyt, kun raskaus on edennyt siihen vaiheeseen, että vauva on virallisestikin täysiaikainen ja valmis syntymään, voin kai myöntää odottavani tuota aikaa jo ihan kunnolla!
Rentoa ja helppoa sen kuitenkin olla pitää. Kokosin Polyvoren avulla kollaasin, johon ujutin muutaman perusjutun kevättä ajatellen. Pitääkö näitä peruselementtejä metsästää kaupasta, vai mahtuuko vanhat vaatteet yhä päälle, se jää nähtäväksi. Uudet tennarit löytyvät hankintalistalta jokatapauksessa.
Rentoa farkkua, huollitellumpaa ja laskeutuvaa teepparia, perus jakkua, mukavia kenkiä ja käytännöllistä laukkua. Niitä kevääksi 2013.
Asusteiksi riittänee ajannäyttäjä, ja jokunen koru. Mielellään jotain hauskaa ja kepeää. Hiuksiin huoleton ponnari ja meikiksi heleän luonnollinen ehostus.
Luulenpa, että tämän äidin kevät-look on juurikin siinä!
Mites teillä? Joko mieli laukkaa seuraavassa sesongissa, vai onko kevät vielä turhan kaukainen juttu jossain hiihtokauden jälkeisessä ajanjaksossa?

Kevättä rinnassa tai ei, tämä hipsii nyt pahnoille ja koittaa nukkua. Päikkärit jäi välistä, ja silmäluomet painaa tonnin. Ensi yöhön olen varustautunut kynsilakanpoistoaineella (kiitos vinkistä Maria) ja uudella sisustuslehdellä. Saas nähdä, kuinka käy…

Mukavaa lauantai iltaa teille!

Kollaasin kuvat Polyvore

Mahtava tunnelma. Nyt viimeistään tämäkin joulussa roikkuja päästää irti menneestä, ja avaa silmänsä tulevalle keväälle. Tine K:n kevät/kesä 2013 kuvat; voiko noista tälläkään kertaa olla pitämättä! Voi olla, että jopa punainen saa tänä keväänä uuden mahdollisuuden kanssani. Juurikin tuossa helakassa, oranssiin taittavassa sävyssään.

Pakkasin lisää kuvia hieman pienemmässä muodossa tuohon alapuolelle. Klikkailkaa auki, jos on inspiraaton tarvetta! Kuvat: Tine K

Tämä aamuvirkku nousi tänään jo kolmelta! Missä on mun yöunet?!!!