>
>Tiputanssia makuuhuoneessa
>
>Sen paikka olis tässä
>Nimittäin pääsiäisen. Sopis vallan mainiosti viikonlopulle. Pajunkissat on kauneimmillaan, kaupassa on hyvä tulppaani ja narsissivalikoima, ja mun suussa suklaamuna. Eikös ne olis siis vähän niin kuin pääsiäisen merkkejä. Tipujakin roikkuu siellä täällä, tosin meillä roikkuu kai ympäri vuoden. Hittoako sitä vappua ja pääsiäistä pitää peräkanaa juhlia!? Eikös olis mukavampi, kun arki katkeaisi nyt, ja taas reilun kuukauden päästä sitten uusiksi. Tosin työväen juhla sopii taas mukavasti viikonlopulle, että eihän siinä paljon arkikaan katkea. Enkä mä nyt vappua muutenkaan erikoisemmin juhli, mutta sellainenkin on kiva olla olemassa.
Niin tai näin, mä taidan uhmata kirkkokalenteria sen verran, että fiilistelen pääsiäistä jo nyt. Tai seuraavan kuukauden!
Ulkona on ihan mieletön ilma. Eilen lapioin loskaa pois pihasta, ja piti oikein riisua takki päältä. Rautakangella hakkasin jäähän reikiä, jotta aurinko sulattaisi pihan nopeammin. Narsissin sipulit tosin on tuolla parimetrisen lumivallin alla, joten niitä tuskin näkyy hetkeen. Ehkä siinä sitten pääsiäisen ja vapun aikaan.
Maanantaina alkoi Puutarhaetsivien uusinnat. Onneksi aamulla tuli uusinnanuusinta, sillä rakas mieheni, joka vastaa meillä TV-kalustosta, unohti laittaa sen mulle tallennukseen. Nyt taidan kuluttaa päikkäriajan katsellen peri tyypillisiä englantilaispuutarhoja, ja ratkoa mielessäni rikospähkinää. Ihana sarja!
Taas yksi juttu, mistä tietää olleensa kotona kohta kolme vuotta; Piti laskea hintoihin alveja, ja laskin 22%. Koska hitossa sekin on noussut!? Pitää vissiin alkaa katsoa yleltä myös uutisia! 🙂
***
>Energiapiikki!
>
Nautin kukista loppuun saakka, koko rahan edestä. Ennen uusia, menee viime viikkoiset vielä juomalaseissa.
>Satumetsä ja kaksi taitavaa naista
>Hemputin pakkanen on ahdistanut meidät sisätiloihin. Niilo on tukossa kuin mikä, ja itsekin olen siinä kiikun kaakun flunssan rajamailla. Ei siis talvisia maisemakuvia, vaan ihan satumetsää hyllyn reunalta.
Postipoika toi Miian tekemiä huovutettuja kärpässieniä. Suloisia, piristäviä ja ihan mielettömän taitavasti ja huolellisesti tehtyjä.
Selman vinkistä kipaisin eilen Jyskissä hakemassa edullisia luonnontäytepeittoja. Kunhan saan iloiset kankaat kasaan, voin kaivaa ompelukoneen pölyn ja hämähäkinseittien alta. Sitä odotellessa jatkan suunnittelua ja haaveilua. Olkoon hyvin suunniteltu sitten puoliksi tehty. Ja tarvitaan niitä täkkejä kesälläkin. Ihana tämä blogimaailma; Täynnä taitavia käsiä ja inspiroivia ideoita.
Tänään pitää ostaa multaa ja koulia osa yrttien taimista. Tykkään, tykkään…
>Hei helmikuu!
>Vihdoin se on täällä. Runebergintortut, hiihtolomaviikot ja ystävänpäivä. Vaikka laskiainen meneekin maaliskuun puolelle, aion nauttia helmikuussa kyllä laskiaispulliakin. Koska niitä näkyi jo kaupan tiskissä, lienee luvallista pyöräyttää pullat kotikeittiössäkin.
Eilen huomasin auringonsäteen osuvan kaasujalkaan. Ihmeellinen tuo autolla ajo; ei pelota suurempikaan vauhti, kun tuulilasiin paistaa. Pitää olla tarkkana! Mieli teki jo kantaa autoon Tehosekoittimen levyt (henkilökohtainen kevään merkki), mutta ajattelin pitkittää nautinnon maaliskuulle. Vaikka sää onkin ollut keväinen, on helmikuu vielä varsinainen talvikuukausi. Mutta se valo! Tulee tarpeeseen, eikä yhtään liian aikaisin!
Vaan onpa auringonsäteissä petollinenkin puolensa. Nimittäin armoton valo paljastaa siivoamattomat pinnat. Talven aikana poltetut neljä pakettia Ikean kruunukynttilöitä, ja sata muuta kynttilää, ovat jättäneet jälkensä. Ikkunat on nokiset ja pienten sormenjälkien koristelemat. Pöydillä ja tasoilla näkyy pienempikin pölyhippunen ja lattia kaipaa luutaajaa. Laiskottelu joulusiivouksessa kostautuu kevätauringon valossa. Meillä alkaa viikonloppu jo huomenna, ja olen ihan tosissani ajatellut lohkaista siitä pienen osan kevätsiivoukselle. Jospa aurinko jaksaisi paistaa, ja siivous saisi aurinkoenergiaa.
Mutta nyt on iskenyt myös kevätlevottomuus. Ei se ihan tarkkaan tuossa tammi-helmikuun vaihteessa tullut, vaan pikkuhiljaa, mutta mieli tekee mennä, tehdä, kokea ja nähdä. Kaukomatkat eivät sovi sen enempää budjettiin kuin aikatauluunkaan, joten pitää keksiä jotai muuta.
Mutta ensin pitää miettiä, missä meillä säilytettiinkään pölyrättejä!
Hiphei, ja energistä helmikuuta teille kaikille!
***
>Keväisiä ilmiöitä
>
>Solmu aukesi!
>Nyt alkaa kuulkaas taas tapahtua. T oli tänään kotona ja totesi, ettei ole ihmekään, jos tässä huudossa vähän väsyy. Tajusin että kaikki johtuu vain väsymyksestä. Hitto, mä olen ollut lopussa! Sovittiin Niilolle ensi viikonlopuksi mummulareissu ja saan olla ihan yksin. Koska mä olen ollut viimeksi yksin?! Vuosi sitten!
Kun tunnelissa näkyy valoa, se vaikuttaa välittömästi. Maalipurkki on jo liikkunut, kirjoituspöytä vaihtanut huonetta ja pesukoneessa myllää peitto ja dylonit! Ai että, mä olen varmaan noussut kuolleista!
Kokkailtiin tossa yhdessä ihan jäätävän hyvä pastakastike, ja tuntui, että ruoka maistui pitkästä aikaa hyvälle. Selitys sellittämättömään painonlaskuunkin löytyi. Päänsärky ja voimattomuus löysi syynsä. Palaset loksahtelee paikoilleen!
Mä olen kyllä kulkenut naamari väärinpäin jo ihan liian pitkään. Kiva hymyilläkin välillä!
Jos peiton värjäys onnistuu, laitan kuvia. Samoin maalauksista. Ja pöydästä uudella paikallaan. Tapetin menekki on laskettu, työhuone on kaaoksessa ilman kalusteita. Haluaisin siivota ruokakomeron. Ja pestä kylppärin. Siivoominen on ihanaa! Olin vallan unohtanut. Seuraavaks pitää kai heivailla joulukuuset ulos. Vai mitä olette mieltä 🙂 Homma riittää!
Pojat teki mulle ihanan lumiukon ikkunan taakse. Porkkananenä ja kaikki. Ukko vaan meni ja suli, ennen kuin ehdittiin kuvata. Koneeltä löytyi tulppaanikuvia. Eli niillä nyt toistaiseksi.
Energiaa uuteen viikkoon!
>Kevättä kotiin
>Olipäs päivä! Aamupäivällä keksittiin Nannan parin euron lamppuvinkistä lähteä ajelemaan Clas Ohlsonille (lähimpään on reilun tunnin automatka), ihan silläkin verukkeella, josko tuo ikiliikkuja edes autossa hetken nukkuisi. Eipä ole enää tasaisesta hurinastakaan apua, mutta lamput ja johdot saatiin, joten ihan turha reissu ei tullut. Parin euron lampuille tietysti tuli hiukan enemmän kokonaishintaa kun lasketaan matkakin siihen päälle. Joskus on kuitenkin kiva tehdä jotain spontaania. Piristävä juttu!
Nappasin ennen lähtöä muutaman kuvan kivoista uusista väriläiskistä. Muistatteko sen meidän ison virkatun päiväpeitteen?! No, joka tapauksessa se joutui Alman hampaisiin, ja suoraan sanottuna meni aika rujoon kuntoon. Koska äitini on virkannut peiton, ei hänelle jäänyt kauheasti vaihtoehtoja, ja niinpä peitto suuntasi nyt joulun jälkeen korjauskäynnille. Sopimuksena on, ettei peitolla ole kiirettä takaisin. Hätä ei kuitenkaan ole päiväpeiton kokoinen (enkä puhu nyt äidistäni); Makuuhuoneessa majailee nimittäin uusi ihana täkki! Peitto on vanha, ja löytyi sukulaisten vintiltä. Täysin käyttämätön ja siisti. Joku oli sen aikanaan huolella pakannut. Valmistajan pahvinen lappukin roikkui yhä paikallaan, kunnes Alma repi senkin riekaleiksi. (Huolestuttava kaava!)
Eilen nappasin Indiskasta mukaani suloiset posliininupit, jotka näillä minuuteilla ovat paikallaan keittiön ja työhuoneen komeroissa. Huoneissa on vanhat kiinteät paikalleen rakennetut kaapit, ja niiden vetimet oli ihan vain miehen rautakaupasta pikaisesti nappaamat. Molempiin huoneisiin ollaan ajateltu piristävää Hyasintti -tapettia, ja siksi halusin jotain pientä ja vihreää jo kokeeksi.
Univelkaa on vieläkin, mutta mieli on pirteämpi. Kiitos ihanista kommenteistanne ja hyllyvinkeistä! Niistä oli apua!
Nyt menen laittamaan saunan lämpimäksi, ja keitän kaakaota. Mukavaa lauantai iltaa!








































