Jos on ollut joulufiiliksen kanssa hiukan ongelmia, niin johan alkaa tunnelma syntyä. Meillä on lumisen valkea maisema ja pakkasasteita talvisen riittävästi.
Aamut alkavat nyt poikkeuksetta lämmittämisellä. Uusi kamina helpottaa työtä, ja koko talo on melko nopeasti mukavan lämmin. Joulukuun aamuihin kuuluu tietysti myös kalenteriyllätykset, jotka pitää piilottaa tontun taskuihin ennen pikkumiehen heräämistä. Oma kalenterini on tänä vuonna kynttilän muodossa. Kevyesti tuoksuvat kynttilät heti aamusta antavat pientä luksusta muuten aika arkisiin päiviin. Jouluradio hoitaakin sitten lopun tunnelmanluonnin.
Joulukuu on meillä myös ehdoton juhlakuukausi. Kalenterin pyhäpäivien lisäksi joulukuussa juhlitaan Niilon syntymäpäivät ja nimipäivät. Joulu- ja tonttujuhlia mahtuu myös kalenteriin. Tänä vuonna mennään kuitenkin sekä joulun, että muiden juhlien kanssa totisesti sieltä, mistä aita on matalin. Äitini lupasi auttaa syntymäpäiväjärjestelyissä, ja ruokkia perheemme jouluna. Kiitollisin mielin otankin avun vastaan, ja tunnustan omat, aika rajalliset, voimani.

Joulukuu tarkoittaa kohdallani myös virallista äitiyslomaa. Hiukan kavahdin eilen tajutessani, että laskettu aika on ensi kuussa! Se kuulostaa niin pelottavan konkreettiselta.
Viimeisenä (muttei suinkaan vähäisimpänä) joulukuun asiana mainittakoon marraskuun loppuminen. Goodbye, viikset! Joulukuu ei totisesti tullut yhtään liian aikaisin! 🙂

Tunnelmallista ensimmäistä adventtia!

Ketään tuskin kiinnostaa, miltä näytän nakuna, tai edes ilman meikkiä, mutta näitä koti- ja remppakuvia on pyydetty, joten niitä olisi nyt tarjolla.
Latasin Uuden Kuun FB-sivulle taas kuva-albumin tämän aamuisesta tilanteesta.

Tiedän, että odotatte kovasti niitä sisustusjuttuja, mutta noiden kuvien jälkeen on kai helpompi ymmärtää, että siihen sisusteluun menee vielä jokunen tovi. Niin, ja jos sisustusbloggaajia soimataan liian kliseisen kuvan antamisesta, niin alaston totuus meidän asumisesta kai tulee myös kuvien myötä selville.
Jonkun mielestä tilanne voi näyttää tosi pahalta, mutta oma henkilökohtainen näkemykseni on, että nyt ollaan voiton puolella. Pikkuhiljaa eteenpäin!
Tälle päivälle pellityksiä piippuihin ja kynnyksiin, siivousta ja kentien taas joku pätkä uusia pintoja.

Mukavaa perjantaita ja iloista viikonlopun aloitusta!

 

Voi tätä onnenpäivää! Nyt eletään nimittäin siinä vaiheessa, että koko talossa voi vihdoin tepsutella sukkasillaan! Jokainen huone on jossain määrin nyt huone, eikä meille tarvitse enää saapastella keittöön asti!
Vielä edellisiltana kuljin kylpyhuoneeseen Hunterit jalassa! Purukasojen yli tarpoessa tuokin matka muistutti enemmän reissua ulkohuusiin, kuin vesiklosettiin.
Tälle päivälle yksi väliseinän ja -oven laitto, sekä kaminan takaisen seinän kuntoon laittaminen Ei siis mitään valmista pintaa, vaan paloturvallisten levyjen asentamista jne. Illalla saadaan sytyttää ensimmäinen tuli kaminaan, ihanaa!

Mahtavia James Bond tarinoita jätitte edelliseen postaukseen. Meidän ilta oli aika lailla täydellinen, sen voimalla jaksaa taas pitkään! Koitan vastailla kaikkiin kommentteihin tämän päivän aikana.
Nyt suuri sämpylätaikina kohoamaan, jotta työmiehet saavat taukokahville leipää. Illalla päästään siivoamaan remontin jälkiä pois, saadaan kenties kengät pois keittiöstä, ja elämä alkaa pikkuhiljaa asettua.

Ihanaa torstaita teillekin!

Sisustuspohdintoja taas. Nimittäin niitä loppusilauksen miettimisiä, joiden avulla jaksaa sitten kaiken tuon isomman mylläkän.
Yäkerran master bedroom on vielä pinnoiltaan kysymysmerkki. Seinät huoneessa on lisäeristetty joillakin huokoleijona-levyillä (siis jo ennen meitä), ja vaikka levyjen saumat onkin ihan oikeaoppisesti teipattu jollakin paperin tapaisella (jees, ei taas ole nämä ammattisanat halussa) ja päällä on nyt tasoitetapetti, ottaa tuo epätasainen pinta kuitenkin ainakin minun silmääni jonkin verran. Kuviollinen tapetti toki “hukkaisi” pinnan epätasaisuuden parhaiten, mutta koska haluan huoneeseen viileän seesteisen fiiliksen olen pohtinut maalivalintoja kohtalaisen pitkään.
Struktuurimaalejahan on markkinat jo melkein pullollaan, mutta tässä kohtaa haaveeni kalkkimaalatuista senistä voisi olla jopa ratkaisu ongelmaan: Himmeä pensselillä sivelty pinta jää sen verran elävän näköiseksi, eikä heijasta valoa samaan tapaan kuin moni muu seinämaalivaihtoehto.

Islantilaisen Kalklitir -maalin sävyt ovat kaikki aivan ihania, mutta meillä mennään ehdottomasti viileässä värimääilmassa ja harmaaseen taittavassa sävyssä. Suomessa maaleja myy Nougat, ja löytyipä tuolta juurikin se San Saccaria sävykin, johon eniten ihastuin.
Ainoa ongelma on vain se, että tämän ihanuuden haluaisin sutia ihan itse seiniin. Ja missä vaiheessa päästään vaiheeseen pintamaalaus? Varmaan juurikin siinä vaiheessa, kun musta ei ole enää maalariksi. Voipi siis olla, että makuuhuone saa odottaa maaliaan aina kevättalvelle asti.
Anyway: Hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty!

Yllä vielä inspiraatioksi muutama Tine K:n sivuilta poimimani yksityiskohta, jotka kotiuttaisin enemmän kuin mielelläni makuuhuoneeseen.
No niin, ja nyt kun summaa tuon sivun ylälaidassa olevan mainoksen ja tämän buduaari-postauksen, tulee tästäkin melkein aikuisviihdesivusto… 🙂

Iloa maanantaihin!

Ps. Bellan lukijakysely on avoinna vielä tämän päivän ajan, eli nyt olisi viimeinen tilaisuus päästä vaikuttamaan. Marimekon lahjakortithan siellä on porkkanana, eli vaivannäkö saattaapi kannattaa!

Täällä vietellään melkoisen väsyneen raukeata sunnuntaita. Ihan älyttömän raskaan viikon jälkeen ei oikein mikään jaksa suuremmin innostaa, ja takki on monellakin tapaa tyhjä. Tälläisinä päivinä yksinkertaiset pienet askartelut ovat sopivaa toimintaa aivoille ja käsille.
Jo viime vuonna innostuin taittelemaan pieniä paperitähtiä kuusen oksille ja joulupaketteja koristamaan. Värikkäämpi postaus vuoden takaa löytyy täältä. Samalla ohjeella askartelin aamulla pari valkoista tähteä koristamaan lehtikuusen oksia.
Vastaaviin tähtösiin on netti nykyisin pullollaan jos jonkinlaisia ohjeita, mutta itse käytän tätä supervarmaa  suomenkielistä ohjeistusta, joka on siis alunperin tarkoitettu tuohelle.
Tarvittavat tykötarpeet ovat niin yksinkertaiset, että ne löytyy varmasti jokaiselta: Valkoinen tulostuspaperi, sakset, (mattoveitsi ja leikkuulauta), viivotin, (paksu pahvinreuna tai lehden selkä, sekä mitta, korvaavat myös viivottimen). Itse käytin lisäksi hiukan liimapuikkoa, jotta tähdet pysyvät varmasti kasassa.
Ihan kivaa sunnuntaipuuhaa, eli suosittelen kokeilemaan!


Meillä on ollut remontin suhteen todellinen pysähdysviikko. No, ne ovet tuli vaihdettua, mutta siinäpä se suurempi edistys sitten olikin. Ei toivoakaan, että rapunpieliä olisi päässyt mitenkään somistamaan, sillä kaikki (uusia ovia lukuunottamatta) roikuukin nyt paikallaan.
Ensi viikolle onkin super isot odotukset, sillä saan todennäköisesti apua noiden raskaampien rojujen siivoukseen, kun pääsemme jälleen normaaliin miesvahvuuteen. Moni muukin asia, kuten kaminan asennus ja uusien lattioiden teko, ajoittuvat seuraavalle viikolle. Tai näin ainakin toivon, viivytyksiin on toki jo hiukan joutunut tottumaan. Tänä iltana olisi jo tarkoitus aloittaa vanhojen lattioiden repimisellä, ja kieltämättä toivon, ettei pitkospuilla tarvitsisi kovinkaan pitkään sen jälkeen kävellä.

Energiaa -sulle ja mulle!

 

Pahoittelen heti alkuun viikonlopun mittaista blogihiljaisuuttani. Jouduin kohtaamaan kasvokkain oman rajallisen jaksamiseni rajun viikon jälkeen, mutta olen oppinut läksyni ja opetellut hidastamaan. Itse asiassa opetellut pysähtymään.
Täysin toimettomana kun en kuitenkaan osaa olla, olen keskittänyt voimani pienten asioiden siirtelyyn ja sellaiseen tilpehööräämiseen. Tänään käsittelyssä oli kuisti, joka alkaa saada pikku hiljaa talvista, ja jouluistakin, asuaan.

Suurin muutos kuistilla on tietenkin maalatut seinät. Tosin tässä kohtaa vasta pohjamaalatut, sillä lopullinen pinta saadaan sipaistua aikaisintaan keväällä, kun kosteus on haihtunut. Tartuin pensseliin oikeastaan heti matkan jälkeen, sillä yksinkertaisesti punaiset seinät vain hyppivät silmilleni. Tunkkainen kuisti muuttuikin valoisan puhtaaksi ja tunnelmalliseksi tilaksi melko nopeasti. Aivan kuin koko tilan ylle olisi satanut puhtaan valkoinen lumipeite.

Vanha klaffipöytä ja pari lyhtyä pitää vielä kotiuttaa varastosäilytyksestä. Myös valkoinen puutarhapenkki mahtuisi tänne hyvin talvisäilytykseen. Niiden kantaminen on kuitenkin jonkun muun tehtävä, ei minun. Myös ikkunoiden pesua olisi tehtävälistalla.

Vielä on iskemättä muutama calluna ruukkuihin ja marjakuusen oksia pitäisi leikellä saaveihin. Nyt kuitenkin pieni huilitauko ja mma Ramotswen kiperä loppuratkaisu.

Loistavaa viikon alkua jokaiselle!

Ai niin: Ekat blogikuvat uudella kameralla!

 

Save

Talven taikaa -kirja-arvonta on nyt suoritettu, ja hurjasta osallistujamäärästä onnekkain oli tällä kertaa Mirka. Laitan voittajalle meiliä, jotta kirja saadaan nopeasti kulkemaan eteenpäin.
Mielelläni olisin kyllä jakanut kirjan vaikka kaikille teille. Aikamoisia talven ja joulun fiilistelijöitä kommenttien perusteella olette!
Täällä remppa etenee nyt aika hitaasti – tavallisen arjen ehdoilla ja aikataululla. Eipä tuota iltaa ja vapaa-aikaa montaa tuntia päivään jää, mutta josko viikonloppuna sitten taas isommalla kädellä. Itse olen myös ottanut viimeiset pari päivää lähinnä levon kannalta, pitää näköjään himmata hiukan omaakin tahtiaan ja kuunnella kroppaansa.
Tänään saatiin kamina jo kotiin. Asentaja vielä, niin päästään fiilistelemään sitäkin ihanuutta! Niin ja saadaan lisälämpöä, joka vissiin on se perimmäinen tarkoitus…

Tunnelmallista ja kaunista iltapäivää ja iltaa. Marraskuun ensimmäistä.

Kaikkien muuttolaatikkojen ohessa kannoimme viikonloppuna uuteen kotiin jo hieman jouluakin. Ei liikaa, tontut kurkkivat vasta ikkunoiden takana, mutta pieninä yksityiskohtina ja talvisena tunnelmana. Vähemmän on enemmän tässäkin lajissa! Tänä iltana, kun viimeinenkin kenkälaatikko on kannettu uuteen osoitteeseen, avaamme glögikauden ja maistelemme ensimmäiset piparkakut.
Mutta, koska tervetulleeksi on toivotettu jo joulukin, tai ainakin joulun fiilistely, raotetaan ovia myös teille!

Olohuoneen nurkkaan on viritetty pieni blogicorner, viihtyisä työpiste siksi aikaa, että oikea työhuone saadaan myös käyttöön. Täältä käsin päivittyvät myös blogipostaukset. Helposti siirreltävät tuolit löytyvät Hobby Hallin mallistosta. Näille löytyy aina paikka, ja todennäköisesti ne liittyvätkin jonakin päivänä keittiön sekalaiseen tuoliseurakuntaan. Hobbarilta on myöskin tumma jielde-tyylinen lattiavalaisin. Kaikessa yksinkertaisuudessaan juuri sitä, mitä valaisimen pitääkin olla. Helposti yhdisteltävissä huoneeseen kuin huoneeseen – tunnelmasta toiseen.
Olohuone on vielä kovin keskeneräinen, eikä varmasti tärkeysjärjestyksessä nyt se ensimmäinen huone. Onneksi kynttilät ja havut kääntävät silmän pois vähemmän miellyttävistä yksityiskohdista ja luovat omaa tunnelmaansa.

Yläkerran makuuhuoneet sen sijaan ovat tärkeysjärjestyksessä aivan kärkipäässä. Tässä makuuhuoneessa olen nyt nukkunut kolme yötä kuin tukki. Puhtaisiin valkeisiin pellavalakanoihin on ihana käydä nukkumaan. Todeta illalla viimeiseksi ja aamulla ensimmäiseksi, että nyt olen onnellinen. Olen todellakin tullut kotiin!

Hobby Hallin paksut lakanat eivät juuri päiväpeitteitä seurakseen kaipaa, ja hyvä niin. Suuri plussa tavallisille pussilakanoille, joissa ei ole turhia nyörejä tai neppareita – nämä ovat nykyisin harvassa. Lakanat voi nimittäin mankeloida huoletta, ja se jos mikä tekee ainakin minut iloiseksi!
Tumma lattiavalaisin sopii oikein hyvin myös makuuhuoneen tunnelmaan. Sulassa sovussa rautasängyn ja Vanhan Rouvan kanssa. Blogini uudemmille lukijoille tiedoksi, että vanhalla rouvalla ei suinkaan tarkoiteta tämän talon emäntää, vaan vanhaa ruusukuvioista kaappia, jota ehdinkin reilun puolen vuoden eron aikana kaivata ihan suunnattomasti!

Huoneista korkein, yläkerran toinen makuuhuone, on lasten valtakuntaa. Tai tässä vaiheessa vielä lähinnä yhden lapsen valtakuntaa. Korkea tila saa kerrossängynkin näyttämään melko matalalta, mutta kunhan sisustusta ja kalustusta ehditään laittaa enemmän, tulee varmasti kaikki tila hyödynnettyä.
Lastenhuoneeseen muuttavat myöskin tontut marraskuun aikana. Edellyttäen tietysti kiltin lapsen läsnäoloa!

Niilon uudet peuralakanat ovat enemmän kuin ihanat. Samaa mieltä ovat sekä äiti että poika. Vaikka nukkujia onkin vain alapedille, pidän siitä, että koko sänky on kutsuvan näköinen. Kerrospetihän toimii meillä vierasvuoteena, sillä kokonsa puolesta siihen mahtuu kaksi aikuistakin yöpyjää. Päällekäin nostetut sängyt muodostavat myös suojaisan majan huoneen pienelle asukkaalle. Valkoiset pellavalakanat toimivat myös tässä tilassa, ja niiden fiilis on helposti muunneltavisa pienin tekstiilein.
Lisää väriä muuten viileän vaaleaan huoneeseen saadan, kunhan kaikki Lego-korit kannetaan yläkertaan.

Tässäpä joitakin tunnelmia uudesta kodista. Tätä, ja uudenlaista asumista sekä elämistä, on tiedossa siis jatkossakin. Uusi koti muovautuu näköiseksemme pikkuhiljaa ja arjen mukaan.

Tuolit, lattiavalaisin, valkoiset pellavalakanat sekä peuralakanat löytyvät Hobby Hallin valikoimista. Tuotteet blogin kautta saatuja.

 

Tuossa jo eilen ja tänään sainkin muutaman kyselyn lattian maalaamisista, ja sävyvalinnasta. Laitetaan siis aiheesta oikein erillinen postaus, ja poistetaan väärät käsitykset!
Valintojen vaikeutta -postauksessa kerroin nopeasti tekemästämme lattiamaalin sävyvalinnasta. No, vaikeaa se olikin, sillä metsään menimme harmaan sävyn kanssa ja pahasti. Parin päivän kuluttua maalaamisesta lattia oli nimittäin sininen. Ei hyvä, liian kylmä ja silmiinpistävän sinisävyinen. Samaan aikaan päätimme toteuttaa muuton käytännön syistä jo hieman aiemmin ja välttää muiden nurkissa asumiset. Nopea soitto Tikkurilan Maalilinjalle, ja olimme huomattavasti viisaampia. Neuvojen mukaan Betoluxin päälle sai parin kuivumispäivän jälkeen maalata Akvaa, ja sitähän sitten sudittiin. Maalarinvalkoisena kuitenkin. Tai hienommalta nimeltään sävyä höyry.
Suunnanmuutos miellytti jopa miestä, joka aluksi oli harmaiden lattioiden kannattaja. Maalarinvalkoinen on sen verran viileä, että näin talvisen kylmässä valossa lattiat melkein näyttävätkin harmailta.

Lattiat kuivuivat nopeasti, ja maalipinta on kestänyt hyvin rullautumatta huonekalujen painon. Tosin, valta osa huonekaluista on vieläkin varastossa tai keittiössä, jossa edelleen komeilee ei niin kaunis laminaattilattia.

Mitä tuon Akvan kestävyyteen ja peittävyyteen tulee, oli moni lukemani negatiivinen kokemus parkettien maalaamisesta. Näissä hommissa Betolux Akva oli joissakin tapauksissa uuttanut puun lämmintä sävyä itseensä, tai peittävyys oli huono. Meillä oli kuitenkin pohjana oikea maalia itseensä imevä lautalattia, ja maalilinjan asiantuntijan mukaan Akvan kestävyys on entistä parempi, kun alla on tuo perus Betolux. Luonnollisesti omaan silmääni ei ihan kauheasti otakaan, vaikka lattia aikojen kuluessa hiukan kuluisikin.
No, minä mikään maalariasiantuntija ole, jokainen kai tekee kuten itse parhaaksi näkee. Ja itse kun tekee, saa sitä mitä tulee.

Mikäli siis hakusessa on sinertävän harmaa vaalea maalisävy, on tuo Tikkurilan G498 oikein hyvä vaihtoehto. Se on sinisyydestään ja harmaudestaan huolimatta todella vaalea. Meitä tämä valkoinen miellytti kuitenkin huomattavasti enemmän. Ja kas, kaikkien koettelemusten jälkeen meillä on ne valkoiset lautalattiat, joista minä haaveilin! Mies epäili salaliittoa, mutta mene ja tiedä.

Tunnelmallista talvi-iltaa teille!

 

Nopea tervehdys täältä muuton lomasta. Työntäyteinen viikonloppu, ei voi muuta sanoa!
Tänään oli pakko tarttua hetkeksi kameraan (vanhaan), sillä valkoinen lumi ulkona, ja valkoinen lattia sisällä tekivät auringonsäteistä maksimaalisen ihania.

Pari huonetta on nyt asuttavassa kunnossa, mitään valmista ei ole vielä pitkiin aikoihin. Tavaroita on yhä kolmessa paikassa, ja välillä kaikki tuntuu niin kovin hankalalta.

Yksi yö uudessa kodissa takana, monta vielä edessä. Tästä tulee hieno – aikaa se vain vaatii. Mutta pikkuhiljaa, pienin askelin….

Tunnelmallista sunnuntai iltaa teille. Minä taidan sytytellä parit kynttilät muuttostressiä lievittämään.