Ja huomenna vielä toiset. Äh ja puh, vatsa on täynnä vaaleanpunaista “mansikkakakkua” ja kaikkea muutakin hyvää. Väsynyt on myös 2-vuotias, joten tänään mennään hyvillä mielin aikaisin nukkumaan. Kiitos kaunis ihanista viesteistänne ja onnitteluista. Palaan kysymystenne pariin myöhemmin. Tämä ilta ollaan vain, ja huilaillaan!

Mukavaa viikonloppua!

Pus!

Varoitus: Mikäli eilinen annos vaaleanpunaista riitti, ja ärsytyskkynnys ylittyi, klikkaa itsesi äkkiä ulos tältä sivulta! Nyt nimittäin pesee. Pinkkiä!

Ihanaa lauantaita!

Kyllä vain, synttäreitä pukkaa, ja tällä kertaa juhlissa on rehellistä vaaleanpunaista! Pidempään blogiani seuranneet saattavat muistaa ristiriitaiset tunteeni vaaleanpunaista kohtaan, kun perheeseemme pari vuotta sitten syntyi tyttövauva. Kastejuhlaan vaaleanpunainen oli edoton nounou, ja tuolloin juhlittiinkin lilan ja violetin sävyissä. Ristiäisistä tuli aikanaan tehtyä useampikin postaus, ja ne voit lukea täältä, täältä, täältä ja täältä.

Violetti ja lila ovat edelleen lähellä sydäntäni, mutta suhteeni vaaleanpunaiseen on muuttunut. Käytän sitä nykyään jopa itsekin. Sanotaanko, että olen turtunut pinkkiin, ja kun pääsen valitsemaan kauniin hempeän vaaleanpunaisen, koen olevani voiton puolella kaikesta fuksiasta ja aniliinista, mitä nämä kaksi vuotta ovat eteeni kantaneet. Olen hurjan kiitollinen, että olemme saaneet kahden vuoden ajan siskontyttöjeni pieneksi jääneitä vaatteita. Siskollani tälläistä värirajoittuneisuutta ei tosiaankaan ole ollut! 🙂

Eilen paistuivat täytekakun pohjat ja pikkuleivät, tälle päivälle on siis enemmänkin täyttämistä ja koristelua. Voileipäkakkujen ja täytekakun kuorrutus ovat ainoita, mitä yleensä jätän itse juhlapäivään. Niin, ja toki muffinikuorrutukset ym. jos sellaisia on tarjolla. Jollakin hullulla tavalla nautin aina suuresti juhlien järjestämisestä, vaikka yleensä homma meneekin överiksi, ja tarjoiluja on monta kertaa enemmän kuin olisi tarvinnut. No, vuosi sitten tein 16 munan kakun, ja tänä vuonna tyydyin vain kahdeksaan. Tosin, molempina vuosina neljä munaa olisi riittänyt oikein hyvin, näin arvelen. Olen tässä suhteessa tullut äitiini. Ei, taidan olla vielä pahempi!

Tänään ripustellaan pompomit kattoon, ja Niilokin lupasi vielä leipoa pikkuleipiään Huomenna sitten juhlitaan.

Ai mutta pahus se siivous. No, jos huomenna ei paistaisi niin kovin kirkkaasti…

Vielä olisi muutama kuva Niilon synttäreiltä. Tarjoiluja lähinnä, ja paloja lastenkutsuilta myös, eli laitetaan nyt nekin tänne.

Helpot suklaamuffinit. Tällä kertaa suklaa taikinassa rouheena, ja päällä suklainen kuorrute.

Sunnuntain juhlien tarjoiluja….

Kylmäsavulohiruusut.

Rullavoileipäkakku.

Tämä kakku ei ollut päältä kaunis, ja Geishakuorrutekin oli kuin kiveä, mutta maku sentään oli ihan jees! 🙂

Seuraavat kuvat ovat maanantailta, lastenkutsuilta. Nämä olivat meillä ekat laatuaan, ja kieltämättä hiukan jännitti, sillä olen kuullut kauhutarinoita vastaavista juhlista. No, kaikki meni kuitenkin hienosti ja hauskaa oli. Ei mitään traumoja! 🙂

Pikkupusseja kaverivieraille.

Lastenkutsut ja lasten herkut… Suolapalana pikkupitsoja, mutta muuten aika perusherkkuja. Kakkua toki, ja muffineita myös.

Nämä bileet mentiin kertakäyttöastioilla.

Viinirypäle-nakki-juusto -tikut. Lasten mieleen…

Viisitoista lasta mahtuivat kaikki hyvin yhden pöydän ääreen. Tässä kohtaa iso keittiö todellakin oli paikallaan!

Sitten vielä noista teknisistä ongelmista; Olette laittaneetkin meiliä koskien sitä, että blogiini ei välillä pääse. Nämä jutut hoitaa itseäni hurjasti viisaammat, ja nyt näyttäisi siltä, että ongelmat on voitettu. Valitettavasti näitä juttuja kuitenkin tulee, ja sille en henkilökohtaisesti mahda yhtään mitään. Toivotaan kuitenkin, että jatkossa pääsette taas tauotta käymään täällä, ja itse pystyn taas paremmin tekemään postauksia. Ei anneta pikku katkosten häiritä! 🙂

Kivaa keskiviikkoa!

Kuvia eilisen juhlinnoista, kun vietimme esikoisen nimipäivää ja 6v. synttäreitä.
Yritinkin jo eilen teille laittaa postausta, mutta tekniset ongelmat tulivat tielle. Samoin kävi juuri äskön, kun koko postaus katosi savuna ilmaan. No, josko nyt onnistuisi!

Jätän tällä kertaa turhat pölinät välistä, ja tiivistän tekstin lyhyeen. Hommaa kun on vielä tällekin päivälle, sillä illalla talo on täyttymässä pikkujuhlijoista.

Ihanaa viikon alkua teille kaikille. Palaan kommentteihinne, kunhan saadaan ensin juhlat juhlittua.

Muutama räpsy eiliseltä. Herkkuja mahan täydeltä.

Nyt on halloweeni juhlittu, ja tänään nautitaan puhäinpäivän rauhallisuudesta. Ulkona on kaunis kuura, ja pihatyöt odottavat tekijöitään. Niinpä me vedetään ulkovermeet päälle ja tartutaan haravan varteen!

Rauhallista ja tunnelmallista pyhäinpäivää, ja kaikkea hyvää marraskuun alkuun!

Hiphei!

Laitoinkin jo Instagramiin jonkun seinäkuvan lauantain päivätapahtumasta ja illalta myös, mutta tässä nyt muutama iltaposeeraus

vielä tännekin muistoksi. Seurana upeat Rilla ja Sanni, vielä kiitos molemmille tytöille, ja ryhmän miespuoliselle osiolle tietenkin myös!

Kuvia tapahtumista löydät Indiedaysin Facebook-sivulta.

Photos by: Pauli Siuruainen

Mä olen tässä lahjonut lapsia olemaan kiltisti pannarin avulla. Pitää ottaa seuraavaksi mummun mansikkahillo sulamaan!

Ihanaa iltaa!

Tuntuu, että joka marketti tarjoaa tällä hetkellä jos jonkin näköistä halloween-sälää. Mä en oikein tiedä… Ihan kiva, että pimeän syksyn keskelle on vaakiintunut taas yksi amerikanjuhla, mutta silti tuo kaikki sälä ja roina ahdistaa. Toinen seikka, mistä en oikein pidä, on suomalaisen pyhäinpäivän sotkeminen tähän kaikkeen sirkukseen. Olen ehkä vähän konservatiivi näissä juhlapyhissä, ja pelkään, että niinkin arvokas päivä, kuin pyhäinpäivä,  jää amerikkalaisen humputuksen jalkoihin. Kaksi eri asiaa sotketaan toisiinsa…

Niin tai näin, perheessämme asuu kohta 6-vuotias poika, ja halloween jos mikä on jännä juttu. Kurpitsalyhdyt, hämähäkit ja lepakot ovat tänä vuonna ehkä coolimpia kuin koskaan ennen. Poika on askarrellut ja värittänyt viime päivät ahkerasti halloween-aiheisia juttuja, ja niinpä meille syntyi idea kivoista kauhuvaloista, joiden tekeminen onnistuu lapselta helposti pienen avustuksen myötä. Muuta ei tarvittukaan kuin eri värisiä askartelupahveja, sakset, liimaa, muutaman euron led-valosarja ja teippiä.

Ja, kun ”All Hallows’ Eve” on juhlittu alta pois, meillä on taas tavalliset tunnelmavalot käytössä. (Tosin, idea jalostuu varmaan seuraavia juhlapyhiä ajatellen.)

Pelottavat, eikö?! Näitä ei sitten polteta yöllä… 😉

PS.Vaikka led-valojen ei pitäisi isommin kuumentua, mä olen silti sitä mieltä, että mitään tälläisiä sähkötuunauksia ei kannata jättää valvomatta.

Muutama kuva vielä lauantain häähumusta. Tai lähinnä nyt omista lapsista… Eipä olleet ensimmäiset juhlat, joissa kameraan tallentui juhlaväkeä ja illan tunnelmia, sekä tietysti lapsia yhdessä ja erikseen, isänsä seurassa ja ilman, mutta oma roolini oli jälleen enemmänkin siellä kameran takana. Juhlahumussa unohtuu aika usein tallentaa myös itsensä sinne kuvien joukkoon.

Tänään ollaan hurvittelemassa ja pyörimässä ihan muunlaisissa kuvioissa, ja kamerankin jätän suosiolla kotiin. Instagramiin koitan jotakin päivän mittaan päivittää, nähdään siellä!

Eikun hei, löytyi sieltä yksi kuva äidistäkin. Ja uskokaa pois, tämä on kuvan paremmaksi muokattu versio! 🙂

Mahtavaa hellepäivää!

PUS!

Heissulivei!

Häähumusta on selvitty, ja tänään onkin sitten sukuloitu hiukan toisenlaisissa merkeissä. Ajattelin kuitenkin vielä laittaa kuvat juhla-asusta, joka vilahti edellisessä postauksessa.

Laukun lainaamiseen hurahdin viime syksynä, kun asustin pari gaala-asua Designistolta lainaamillani Saint Laurentin iltalaukuilla. Kuvat noista kokonaisuuksista löytyvät getting ready-, juhlan tuntua jo- ja lauantain asu -postauksista.

Tarkoitus oli tällä kertaa vuokrata Saint Laurentin ihanuus kolmannessa värivaihtoehdossa, mutta viime hetkellä päätinkin vaihtaa iltalaukun rennompaan pikkulaukkuun, joka sopii oikein hyvin pienten kesähäiden pukukoodiin. Kiitos hyvän palvelun, tämä viimehetken mielenmuutos saatiin toimimaan, ja laukku ehti ajoissa luokseni. Jalkaan myös vähän rennommat nahkasandaalit ja kivan “folkki” juhla-asu oli siinä.

Mekko löytyi Part Twon mallistosta – juuri sopiva mulle. Helmaa riitti suht säädylliseen pituuteen ja laatikkomallinen mekko oli helppo kiristää vyötärönauhalla oman kropan mukaan. Mulle kun ei yleensä sovi nuo istuvamman malliset asut, sillä ne leikataan hiukan lyhyemmälle vartalolle.

Vaikka mekko oli lyhyt ja kevyt, sää oli silti niin kuuma, että hikoilemiseksihan tuo juhlinta pääasiassa meni.

Mulberryn Lily tuntui tosi kivalta, tämä laukku on ollut haaveissa jo pitkään. Olisin sen varmaan ostanutkin, mikäli mulla ei jo olisi Mulberryn Bayswater mini clutchia, joka on kooltaan Lilyn kanssa hyvin samaa luokkaa. Lily on toki astetta juhlavampi ja fiinimpi, ja sopii tästä syystä myös rennompaan juhlimiseenkin tässä oak natural sävyssä.

Letitetty otsis toimi oikein hyvin, hiukset olisi tosin ollut järkevintä laittaa nutturalle, sillä paksu hiuspehko hiosti aika epämukavasti niskaa. Mutta, eikös naisten kuulu hiukan kauneuden vuoksi kärsiäkin?! 🙂

Tänään onkin sitten serkuteltu, herkuteltu ja vietetty aikaa pikkuisen rennommmassa tunnelmassa. Oikein mukava kesäsunnuntai!

Ihanaa iltaa teille!