Hei ihanat! Toivottavasti juhannuksenne on ollut aurinkoinen ja rentouttava?

Kenties muistattekin vielä, kun Marian kanssa vietimme huhtikuussa päivän kevätmessuilla? Postauksen kevätmessuista voitte lukaista täältä. Tuolloin messuttelimme Kiramin kutsumina, ja tämä postaus on jatkoa Indiedaysin ja Kiramin yhteistyölle. Yhteistyön myötä saimme Marian kanssa sisustaa pihaamme Outstanding -tuoteperheellä, eli Freedom-ulkotulella ja Triholdy-sisustuselementeillä. Kiramin Outstanding -tuotteet ovat myös tämän postauksen arvontapalkintoina!

Nämä kuvat eivät ole juhannusaatolta, vaan jo torstailta, jolloin sää selkeni sateisen päivän jälkeen iltaa kohti. Alunperin olin ajatellut Freedom-ulkotulen ja Triholdy-elementit alapihalle, mutta kostea sää aktivoi runsasta hyttyspopulaatiota, ja olenkin nyt pyrkinyt viettämään aikaani aukeammille ja aurinkoisemmille paikoilla. Niinpä sekä tuli, että kaunis polttopuumuodostelmani pääsivät keskelle pihaa, ja oikeastaan paikka on mitä parhain, sillä tähän osaan puutarhaa paistaa myös ilta-aurinko.

Kuten tiedätte, kohta neljän tässä asutun vuoden ajan, olemme eläneet enemmän tai vähemmin keskeneräisyyden seassa. Pikkuhiljaa sisällä on alkanut tulla valmista, mutta paljon on vielä tekemättä ja jokaisesta nurkasta löytyy aina jotakin, mikä muistuttaa työn loppumattomuudesta. Samaan aikaan remontin kanssa olemme pyhittäneet kesät puutarhan pelastamiselle. Ensimmäinen kesä meni pihan muotoja etsiessä. Missä on kukkamaat ja mistä voi leikata nurmen. Piha oli puskittunut, ja umpeen kasvanut, mutta siinä oli samaan aikaan potentiaalia vaikka mihin. Koska kesä on kuitenkin lyhyt, puutarhan suhteen oli tehtävä järkevä päätös: Kesä kerrallaan ja neliö kerrallaan. Meillä on nimittäin koko loppuelämä aikaa.

Kuten ymmärrätte, keittiöremontti tai puuttuva lattia ovat asioita, joilla on aina jonkinlainen kiire valmistua. Puutarhaan voi suhtautua toisella tavalla. Kun suurimmat pelastustyöt ja elvytykset on tehty, se kyllä odottaa isompia muokkauksia ja palkitsee hitaammallakin edistymisellä. Niinpä puutarhasta tuli meille rentoutumisen tyyssija. Paikka, jossa jokainen tekemätön työ ei iske silmille, vaan muistuttaa enemmänkin elämän jatkumisesta ja tulevista kesistä. Olen kertonut kesäisestä puutarhahaahuilusta, kesäiltojen puutarhakävelystä, jossa annetaan silmän ja sielun levätä, ja haaveillaan tulevasta. Tätä harrastamme yhä mieheni kanssa. Mietimme ensi kesää, muutaman vuoden päähän, kymmenen vuoden päähän – ja jopa eläkepäiviä. Puutarha on siis jonkinlainen tulevaisuuden henkireikä, paikka joka saa uskomaan pitkään elämään. Se saa uskomaan myös yhteiseen elämään niinäkin päivinä, kun tuntuu, että mielipiteet ja asenteet eivät muuten kohtaa. Parisuhde kun on monella tapaa kuin omenan taimi: Se pitää istuttaa huolella ja kastella. Taivutustakin tarvitaan ja monenlaista suojaamista. Se ilahduttaa kasvullaan ja kukillaan, mutta opettaa myös kärsivällisyyteen. Omenapuuta kun ei istuteta ensi kesää, eikä sitä seuraavaakaan ajatellen, vaan enemmänkin loppuelämää varten.

Torstai-ilta oli kostea ja viileä, ehkä juuri sellainen, joka ei muuten olisi saanut meitä istumaan ulkosalla. Tulen ääressä tilanne on kuitenkin toinen. Liekkien katseleminen ja tulen rätinän kuunteleminen rauhoittavat, ja kaikenlainen kiire ja suorittamisentarve unohtuvat tyystin.

Koska meillä kulutetaan puuta aika kovallakin tahdilla, puiden pinoamiseen ei normaalisti käytetä aikaa. Ehkä juuri tästä syystä silmääni hivelee kauniisti pinotut polttopuut ja Triholdy-elementteihin kasatut puut myös rauhoittavat järjestyksellään. Kyseessä on siis kolmion malliset sisustuselementit joista voi kasata niin penkkiä, kuin tilanjakajaakin, tai niitä voi myös käyttää istutuslaatikon tapaan. Oma kolmioni muodostuu neljästä pienestä kolmiosta, jotka on kasattu limittäin ja päällekkäin.

Freedom-ulkotuli on kevyestä ulkonäöstään huolimatta jykevä, mutta kuitenkin kahden aikuisen siirrettävissä, mikäli paikkaa pitää vaihtaa. Tulisijan korkeutta voi säätää jättämällä alimmat elementit pois. Näin tulen paikka on alempana, ja sopii esimerkiksi paremmin nuotiopaikaksi. Itse halusin kuitenkin korkean tulisijan, joka saa näkyä ja hallitaa tilaa. Koska tulisijaan kuuluu myös kätevä grilliritilä puisilla kädesijoilla, Freedom toimii hyvin myös grillinä. Puuhiillos onkin mitä parhain tapa kypsytellä niin tavallisia makkaroita, kuin parempiakin grilliruokia.

Noiden tuotteiden ronski ulkonäkö sopii hyvin yhteen luonnonsävyjen kanssa. Villan harmaat sävyt, vanha kaapelikela ja pienet pölkkyjakkarat viimeistelevät tunnelmaa. Yhtä hyvin tilaan sopisi myös puiset puutarhakalusteet. Kesäillat kruunataan kynttilöillä. Enemmän tietoa Kiramin Outstanding -tuotteista löydät kampanjasivulta. Ja mikäli kiinnostuit Kiramin tuotteista, hyödynnä myös alennuskoodi!

Koodilla UUSIKUU, Kirami tarjoaa teille lukijoille kivan 10% alennuksen kertaostoksen loppusummasta  verkkokaupassaan. Alennuskoodi on voimassa 15.7.2016 asti. 

Mutta sitten se lukijakilpailu:

Miten sinä käyttäisit Outstanding-tuotteita pihallasi/mökilläsi?

Vastaa kysymykseen kommentoimalla tätä postausta ja olet mukana arvonnassa, jossa yksi onnekas voittaa Freedom-ulkotulen (arvo 349€) ja yksi onnekas 2 Triholdy-sisustuselementtiä (arvo yhteensä 130€). Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy ensilauantaina eli 2.7.2016. Arvonnan säännöt löydätte täältä.

Minä toivottelen ihanaa juhannuksen jatkoa!

Voinen vain kuvitella, miten yksitoikkoiselta pioniajan hehkutus tuntuu niistä, jotka kukista eivät juuri perusta. Tosin epäilen, voiko olla ihmistä, joka ei lumoutuisi ainakin jollakin tavalla pionien kauneudesta!

Nopea sunnuntaiaamun siivous, ja sateen notkistamat kukat pois märältä nurmelta. Niin, ja ainakin sata muurahaista kaupanpäälle!

Tämä viikonloppu vierähtää tiukasti urheilun parissa. Kentän laidalla tosin itselläni, mutta josko illalla ehtisi jo äitikin tossujaan ulkoiluttamaan.

Samalla lisään syksyn hankintalistalle suuren peikonlehden, pallomaljakon ja ison By Lassen Kubus kynttilänjalan.

Ihanaa sunnuntaita!

Tallenna

Muutama kotikuva aamulta, kun taivas vielä uhkasi sateisella päivällä.

Ruohosipulit jaksavat ilahduttaa yhä maljakossa. Varsia olen vähän katkonut, ja vettä vaihtanut, mutta muuten ovat pärjänneet niine hyvineen.Ja lisäähän olisi ryytimaan laidassa kun vain jaksaisi katkoa. 🙂

Kesä on ihmeellistä aikaa. Tavallaan odottaa kaikkea sitä, mitä on suunniteltu, vielä aurinkoisempia päiviä ja jonkun toisen lomaviikkoja. Silti päivien paetessa toisiaan toivoisi ajan vain pysähtyvän; olevan juuri tässä, ihan paikallaan ja liikkumatta. Tai no, sitä se elämä kai on ympäri vuoden, kesällä hetkeen tarttuminen vain on omalla kohdallani hurjasti helpompaa! 🙂

Mutta nyt siitä kesäiltapäivästä ja -illasta nauttimaan. Ulos ja aurinkoon!

Tallenna

Rentouttavan, ja varsin onnistuneen viikonlopun jälkeen, kaikki näyttää maanantaiaamuna kauniilta. Myönnettäköön tosin, että asiaan vaikuttaa kesäkuun puoliväli, aurinkoinen (ja toivon mukaan tänään lämpenevä) sää, sekä pikkuisen myöhäisempään viritetty vekkari.

Joskus tulee sellainen selittämätön tarve napata kameralla kuvia mitä arkisemmista asioista, mutta kuitenkin kauniista yksityiskohdista. Tai no, tuohon tarpeeseen blogi on kai aikoinaan syntynytkin, joten mitä sitä sen enempää analysoimaan. Ehkä jopa ymmärrän, miten suhtautumiseni pieniin yksityiskohtiin on vuosien saatossa muuttunut. Täytynee siis jatkossa petrata enemmän näiden asioiden kanssa, jottei arjen kauneus vain pääsisi valumaan hukkaan! 🙂

Kesken hampaidenpesun kuvattavaksi pääsivät kylppärin hyllyt. Mutta nyt pyykit koneeseen arjen kauneutta ihailemaan ulkosalle. Nimittäin aurinko huutelee kutsuhuutoja nyt varsin kesäiseen sävyyn! 🙂

Ihanaa ja kaunista uutta viikkoa!

Viime viikolla puhistiin helteessä, nyt värjötellään villasukissa. Mihin ihmeeseen se kesä taas katosi!?

Mutta hei, on tässä hyvätkin puolensa! Älkää nyt heti ampuko, toivon todellakin lämmön palavaan, mutta viileät pari päivää ovat olleet aika antoisia. Tai kaikki alkoi oikeastaan jo maanantaista, jolloin aloitin pihatöillä, ja tiistaina vireeni oli niinkin kohdillaan, että innostuin iltapäivällä siivoamaan kylppärin kaapit ja laatikot (valmista tuli tosin vasta myöhään illalla!). Eilen oli sen verran viileää ja pilvistä, että vuoroon pääsivät ikkunat, ja tänään olen kunnostautunut muilla (rästiin jääneillä) kotitöillä. Olen nähkääs hyvinkin ennakoiva, ja ajattelen, että kun lämpöaalto jälleen pyyhkäisee luoksemme, voimme nauttia siitä rennosti ja elää jälleen ihan pellossa. Balanssia, sitäpä tämä taitaa olla! 🙂

Ei siis harmitella kelejä, kun niille ei mitään kuitenkaan voida. Sen sijaan nautitaan valosta ja pitkistä päivistä. Niitä tulee kuitenkin syksyllä kova ikävä. Ja helteitäkin ehtii tulla ja mennä vielä moneen kertaan, nythän ollaan tosiaan vasta kesäkuun alkupuoliskolla. Itse odottelen kovasti, että viileät päivät toisivat vielä tullessaan jonkinlaisen remontointi-innostuksenkin. Listojen ja kattojen maalaamista olisi vaikka miten, ja yksiönikin odottaa yhä remonttia. Samaan aikaan toivon kuitenkin, että välillä voisi ihan vain olla. Menemättä minnekään, tekemättä oikeastaan mitään.

Täällä on tänään syöty kuumaa perunasoppaa ja leivottu voisilmäpullia. Ei ehkä niitä kaikkein kesäisimpiä herkkuja, mutta menkööt nyt tällä kertaa! Ja koska elämä on painottunut sisätiloihin, myös pienimuotoinen sisustaminen on innostanut. Tänään keksin ullakolta Ikean pöytävalaisimen, jonka varjostin oli pahasti riekaleina. Ja kas, miten se muuttui iloiseksi (niinikään ullakolta löytyneen) Rie Elise Larsenin lampunvarjostimen avulla! Sopii oikein hyvin Klaaran kaapin päälle tunnelmaa tuomaan. Maatuska on muuten se Pietarin-tuliaiseni ja sekin istuu Tanskasta tuodun sotilaan rinnalle niin hyvin kuin lastenhuoneessa tarvitseekin. 🙂

Juuri nyt haaveilen Pikku Kakkosen pituisesta huilituokiosta kirjani kanssa, ja kaikki merkit viittaavat tämän toiveen toteutumiseen. Eli ei muuta kuin rentoa iltaa teillekin!

Jaa mutta hei; Nespresso -arvonta:

Onnea Idahhh, sinulle napsahti Nespresson Lattissima Touch -kahvikone (laitan voittajalle postia)!

Toki sauna kuuluu suomalaiseen arkeen ympäri vuoden, mutta kyllä tuo pihasauna ahkerammin lämpenee näin kesäisin. Piipusta tupruttava savu tuoksuineen kuuluu kesäpäiviin ja iltoihin. Jotenkin jo se saunan lämmittäminen on sellainen rauhoittava rituaali. Todella vaikea selittää, mutta ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan. 🙂

Toukokuu oli sen verran täynnä ohjelmaa, että moni asia siirtyi odottamaan kesäkuun päiviä. Eilinen menikin ahkeroidessa pihatöiden kimpussa. Kottikärry kaupalla nokkosta. Tänään on oikein paikat kipeänä kaikesta siitä repimisestä. Eikä ihme, nuo vanhat nokkosenjuurakot ovat vahvuudeltaan kuin lapsen ranne! Sinänsä tuo homma onkin mukavampi tehdä vähän viileämmällä säällä, kun saa kunnolla suojata niin kädet kuin jalatkin.

Yksi kesäkuulle työnnetty puhde oli myös saunan perusteellisempi siivous. Vaikka mustat lauteet toki ovat edelleen mieleeni, antavat ne oman haasteensa pihasaunassa. Nimittäin, kun saunaan ei astuta suoraan suihkusta, jää lauteille väistämättäkin likaisia jalanjälkiä. Mustaa pintaa saakin tästä syystä puunata aika usein. Mutta itse löylyhuoneen lisäksi toki nuo saunan muutkin tilat kaipaavat välillä vähän perusteellisempaa puunausta.

Minulle tarjottiin viime keväänä HuopaPalloMattoa bloginäkyvyyttä vastaan, ja tilasinkin pienen maton saunan pukutilaa ajatellen. Nepalin maanjäristys kuitenkin aiheutti paljon pahaa, ja mattojen teko oli käsittääkseni jonkin aikaa tauolla. Pidin luonnollisena, että mattotilaukseni jätettiin huomioimatta, sillä ymmärsin vallan mainiosti, että tärkeämpää oli kriisin ja surun keskellä nousta jaloilleen, ja toimittaa sitten jossain kohtaa oikeat tilaukset.
Elettiin jo pitkälle syksyä kun koin pienen yllätyksen. Nimittäin postissa odotti mysteeripaketti, jota noutaessakaan en vielä arvannut mitä paketti voisi sisältää. Todellakin, siellä oli se suloinen matto, jonka olin melkein jo ehtinyt unohtaa! Mattotilaukseni ei unohtunutkaan kriisin keskellä, vaan se oli (pakkauksesta päätellen) seilannut koko kesän matkalla minulle.

Nyt kovanonnenmatto sulostuttaa saunan pukeutumistilaa, ja tiedättekö, nuo kaikki  vastoinkäymiset vain lisäsivät palluramaton kauneutta. Sillä on todellakin tarina, ja joskus jopa toivon, että matto osaisi sen kertoa.

Nautitaan tästä päivästä! Tänne meille päin ainakin lupasi jo huomenna viileämpää, joten nyt kaikki ilo irti auringosta!

Voihan kesä! Ei lainkaan uskoisi, että eletään vielä aikaa ennen lasten kesälaitumille rientämistä. Tai no, ainakin nyt tämä päivä vielä. 28 astetta kuulostaa paremminkin heinäkuulta, kuin touko-kesäkuun vaihteelta. Keleihin nähden olen puutarharintamalla auttamattomasti jäljessä, mutta olen yrittänyt muistutella itseäni, että eletään kuitenkin kesän alkupuoliskoa, eikä mikään ole vielä peruuttamattomasti liian myöhäistä. Vaikka toki vielä viime viikolla (hyvin suomalaiseen tapaan) vaivasin päätäni silläkin pikku seikalla, että mitä ihmiset mahtavat ajatella, kun kasvimaamme kasvaa vain heinää ja voikukkaa. No, asia on nyt vihdoin korjattu! Eilen sain nimittäin aikaiseksi istuttaa kesäkukat ja tehdä viimeisetkin istutukset ja kylvöt myös kasvimaalle. Kolmen lapsen avulla (yksi naapurista lainassa), itukassipulit pääsivät joutuin vakoihinsa, ja nyt vain odotellaan kasvun ihmettä.

Toukokuu oli taas tavalliseen tapaansa yhtä rientämistä ja juoksemista. Kaikkea kivaa kyllä, lämpöä ja aurinkoakin, mutta samalla kuukausi, jolloin kotityöt jäivät vähemmälle ja valkoisia lattioita alkoi peittää isot ja pienet kuraiset jalanjäljet. Ja niin paljon, kuin valkoisista lattioista pidänkin, kesäeläminen niiden kanssa on välillä aika tuskaista. Vaan johan hohtaa taas valkoisena. Aamun imurointi ja lattioiden pesu tuottivat sen verran mielihyvähormonia, että päivää piti juhlistaa jopa syreenikimpulla!

Tämä kaikki siitäkin huolimatta, että imuroimisesta on tullut pikkuhiljaa kotitöiden inhokki. Luoja, mutta hermojani raastaa imurit, joiden teho säilyy korkeintaan 2-3 vuotta, ja tekstiilisuulakkeet jaksavat palvella korkeintaan puoli vuotta. Kehitin siis aamulla luontevasti itselleni pölynimuritarpeen, mutta nyt kun vielä tietäisi, että millaisen imurin ihminen oikeasti tarvitsee. Tehokkaan ja kestävän kyllä, mutta sitähän ne myyntipuheet aina lupaavatkin. Kaikki vinkit otetaan siis ilolla vastaan! 🙂

Muistatteko sen episodin josta kerroin viime viikolla? Tarina autosta, joka päätti hajota matkalla Helsinkiin. No, tänään olisi tarkoitus koettaa onnea uudelleen. Erittäin pikainen visiitti pääkaupunkiseudulle ja illalla ajoissa kotiin suvivirteen valmistautumaan. Pitäkäähän peukkuja, sillä pahimmassa tapauksessa tarvitsen uuden imurin lisäksi uudet hermot. 😀

Ihanaa kesäpäivää ja perjantaita! Palailen arvontavoittajien pariin viimeistään huomenna!

Tallenna

Tallenna

Josko se arki tästä lähtisikin rullailemaan. Nämä viimeiset viikot ennen lasten kesälomien alkamista ovat aina omalla tavallaan erikoisia. Tuntuu, että tavallisten harrastusten lisäksi illat täyttyvät myös kaikesta siitä kesälaitumille siirtymiseen valmistautumisesta. Silti niissä kiireisissäkin illoissa on oma ihanuutensa. Ja ainakin itselleni tulee nyt helposti omien lasten kautta se nostalginen fiilis lapsuuden kesälomien lähestymisestä. Tiedättehän ne koulun liikuntapäivät, kerhoretket ja luokkaretket. Sitten on kevätjuhlia ja päätöskonsertteja kuten eilen. Opettaja alkaa olla jo melko pihi läksyjen suhteen ja mahdollinen ylimääräinen aika harjoitellaan kevätjuhlan lauluesitystä.

Oma kotiinpaluuni reissulta ajoittui sunnuntain ja maanantain väliseen yöhön, ja olo oli hyvinkin reissussa rähjääntynyt. Mutta kuten aina, tälläkin kertaa kotiin oli äärimmäisen ihana tulla. Toki olikin jo kova ikävä perhettä ja omaa sänkyä, mutta äitiä oli tällä kertaa myös muistettu siistillä kodilla, mikä tuntui vaihteeksi älyttömän ylelliseltä. Pihassa odotti myös kesäkukat, ja muutama kasvimaalle pääsyään odottava taimi. Lapset olivat perjantaina hakeneet ne vanhempieni kanssa perjantaina tuosta ihan meidän naapurista. Saipa oma pihakin silmät kirkastumaan, sillä kolmessa päivässä kaikki oli suoraan sanottuna räjähtänyt kasvuun! Marjaomenapensas, syreenit ja purppuraomenapuu ovat täydessä loistossaan ja vielä torstaina kovin tyhjiltä näyttäneet perennapenkit rehottavat täysinäisinä vähintään vihreästä. Olipa uudet arovuokkonikin innostuneet kukkimaan matkani aikana. Eli ei ehkä tarvitse sen enempää selittää, miten innoissani olen! 🙂

Koska kaiken muun lisäksi myös raparperi ja ruohosipuli ovat kokeneet viikonlopun aikana jonkinlaisen kasvuräjähdyksen, keräsin tänään joitakin ruohosipulin kukkavarsia maljakkoon samalla kun nypin kukkanuppuja pois. Leikkasinpa muutaman raparperin oksankin, koska mies toivoi jo eilen kaurapaistosta.

Nyt siis raparperiherkkuja taikomaan. Mitään kovin järkevää en tässä nyt osaakaan tehdä, sillä kävin aamulla Kyllin kanssa eläinlääkärillä, ja nyt valvontani alla on pieni leikkauspotilas. Kovin normaali toimenpide tuollainen tyttökissan sterilointi, mutta kyllä siinä kaikki äidinvaistot itselläkin lehahtaa pinnalle, kun parikiloinen pikkureppana makaa vallan tiedottomana. Mutta ehkä sitten saadaan juoda illalla raparperikahvit pienen toipilaan kunniaksi. 🙂

Lämmintä ja kesäistä tiistaita. Nautitaan niin paljon kuin vain mahdollista!

Jonkinnäköinen värien viikko tästä on selvästikin vihkiytymässä! Jos maanantaina mentiin päin sinistä, niin nyt rymistellään vuorossaan vaaleanpunaiseen. Täytyy myöntää, että jos sininen oli vuosia vähän jäähyllä, ei vaaleanpunainenkaan varsinaisesti suosikkini ole ollut.

Samalla kuitenkin kun tilasin makuuhuoneen uuden penkin, näppäilin ostoskoriin (jossakin selittämättömässä mielentilassa) myös pari vaaleanpunaista tyynynpäällistä. Tässä kun niitä on viikon verran katsellut, väriin on aika kivasti jo tottunut.  Tänään nappasin vielä ruokakaupasta vaaleanpunaisen liljapuskan sävyä korostamaan, ja ai että mutta tykkään!

Kenties tästä kehkeytyykin vielä ihan värikylläinen koti. Tai sitten ei. Onneksi mieli saa muuttua, ja väriä voi lisätä ja poistaa aika helposti!

Ihanaa viikonlopun aloitusta!

Tallenna

 

Sateiset iltatervehdykset!

Täällä on koko päivän ajan pitänyt jokseenkin kiirettä, mutta josko nyt olisi aikaa jo hiljentyä iltaan ja ottaa sitä kuuluisaa aikaa itselleen. Katselin ulos, ja totesin, että ilta kaipaa ehdottomasti kynttilänvaloa piristyksekseen, nimittäin sade hakkaa ikkunapeltejä välillä hyvinkin syksyiseen rytmiin.

Puhtaat hiukset, puhdas yöpaita ja puhtaat lakanat. Kasvoille kevyt kuorinta ja hoitavia öljyjä taltuttamaan päivän tuomaa harmautta. Hiukan hempeitä tuoksuja makuuhuoneeseen ja hyvä kirja käsiin.

Aika pienillä jutuilla syntyy ne arjen pienet pakohetket.

Rauhallista iltaa kaikille.

 

Tallenna