Kerro toiveesi -postauksessa pyydeltiin vinkkejä ihan tavalliseen arkiruokaan, joten ajattelin, että voisin silloin tällöin tarttua aiheeseen. (Laittakaa toki sinne boxiin vain lisää näitä, jos jotakin erityistä tulee mieleen!) Meillä pyritään pääsääntöisesti syömään arkena niin, että yhdestä ruokalajista riittäisi useammalle päivälle, ja kokkaamisen vaivan sijaa, välillä päästäisiin ihan lämmittämisellä. Meillä, kuten varmaan lukuisissa  muissakin perheissä, arkiruoka junnaa muutaman perusruokalajin ympärillä. On keitot, pastat, laatikot, kiusaukset, kastikeet jne. Helppoa, mielellään nopeaa ja sellaista, mikä maistuisi kaikille.

Yksi meidän arkivakkareista (jota tehtiin taas eilen) on possunsuikaleista ja kasviksista tehty kastike, jota syömme niin perunamuusin kuin täysjyväriisinkin kanssa. Yksinkertaisia ja puhtaita makuja, lopputulos, jossa on pieni potku ja makeus. Tätä kastiketta tehtiin jo lapsuudenkodissani, oma versioni on muokkautunut enemmän meidän tyyliseksi, mutta perusta on kutakuinkin sama.
En juuri osta valmiita possunsuikaleita kaupasta, sillä usein paketeissa on kovin rönttöistä lihaa. Suosin ulko- ja sisäfilee paloja, joihin ei ole pursotettu mitään suolaliuosta. Näitä löytyy valmiiksi pakattuna, mutta kannattaa tosiaan katsoa, että liha on lihaa, eikä mitään muuta. Meillä mies toi joskus sellaisen ison lihaklimpin kaupasta, ja jo suikaloidessani sitä, tajusin, että nyt on kyllä lihasta doupattu ja kunnolla. Suussa tavara tuntui lähinnä mauttomalta lihahyytelöltä, joten ruoka jäi syömättä.

Kirjoitan ohjeen nyt sellaiselle vähän isommalle määrälle, jonka itse teen, mutta toki sitä voi soveltaa pienemmäksi. Itse käytän kerralla paljon lihaa, jotta ruoka riittäisi useammalle aterialle. Kasviksia voi käyttää kukin makunsa mukaan, omani ovat lähinnä ehdotus.

Tarvitset:

n. 1,5 kg possunsuikaleita.
3 paprikaa (käytä eri värejä)
1 kesäkurpitsa (tai 2-3 pientä)
1-2 munakoisoa
1 sipuli
2 kokonaista maustekurkkua
1 purkki ananaspaloja omassa liemessään
Suolaa, mustapippuria ja jauhettua cayennepippuria /mausteita oman maun mukaan
Tummaa (Maizena) maissitärkkelystä (tämä ei ole pakollinen)
Rasvaa paistamiseen
Itse tykkään lisätä kastikkeeseen vielä chilisiivuja, mutta lapset syövät mieluummin vähemmän tulista ruokaa 😉

***

Suikaloi esim. possun ulkofilee. Poista tarvittaessa sidekalvot ym. ylimääräiset, leikkaa pihveiksi ja siitä suikaleiksi. Paista lihat ainakin kahdessa erässä (riippuen pannun koosta), jotta jokainen lihanpala saa paistoväriä (ja -makua) pintaansa. Mausta suolalla ja mustapippurirouheella. Kaada lihat kattilaan, ja huuhtele pannu vedellä. Kaada huuhteluvesi lihojen joukkoon. Siinä on makua, ja pieni määrä nestettä riittä kastikkeen liemeksi.

Pese ja puhdista kasvikset. Pilko melko suuriksi paloiksi, tarkoitus ei ole keittää niistä mössöä. Kuullota kasvikset nopeasti pannulla, tai ota niihin hiukan väriä parilapannussa. Säästä taas pannun huuhteluvesi. Suikaloi myös maustekurkut, ja heitä kasvikset lihojen joukkoon. Kaada kattilaan myös ananaspalat liemineen.

Kiehauta kattilan sisältö miedolla lämmöllä. Anna nesteen irrota kasviksista kannen alla. Tarkista maku ja mausta. Mikäli nesteen määrä on kovin pieni, voit lisätä vettä pannulta. Tarkoitus kuitenkin on, että neste on siellä jossain pohjalla ja tulee pintaan vain kattilan sisältö painelemalla. Keitot ovat erikseen!

Kun nesteen ja mausteiden suhteen on valmista, lisää suuruste kiehuvaan kastikkeeseen. Käytä suurustetta vain vähän, jottei kastikkeesta tule liian hyytelömäistä. Laita mieluummin ensin vain vähän, ja lisää, jos koet siihen tarvetta. Anna kastikkeen kiehahtaa, ja sen jälkeen levätä kannen alla, samalla kun valmistelet ateriaa muuten.

Ruokalaji on maidoton ja gluteeniton, ja vaihtamalla possun soijasuikaleisiin, saat siitä myös kasvisversion!

Kivaa päivää!

Kaunista sunnuntaiaamua!

Viikko vierähti yhden projektin parissa, mutta josko nyt saisi palattua perusaikatauluun. Pahoittelut kaikille vastaamattomista kommenteista, koitan tarttua niihin mahdollisimman pikaisesti!

Pari kuvaa Klaaran keskiviikkoisilta nimppareilta. Leivotiin pullaa ja suklaa mascarponekakku, joka tehtiin tosin tällä kertaa kaksinkertaisena, ja käytin isoja irtopohjavuokia.

Kivalta tuntuu tämä ensimmäinen ihan oikea viikonloppukin. Kesällä kun viikko on maanantaista sunnuntaihin aina melko samanlainen. Ja, kyllähän yhteen viikonloppuun mahtuukin paljon. Itse olen päivitellyt paikkoja hiukan syksyisempään kuntoon, ja vaihtanut ruskettuneiden kesäkukkien tilalle ulkosyklaameja. Mummulassa on ehditty käymään, ja ruokaankin panostaa hiukan arkea enemmän. Lapset ovat plutineet uima-altaassaan ja eilen lämpesi myös pihasauna. Sunnuntai vietetään jalkapallokentällä ja tietysti valmistaudutaan uuteen viikkoon!

Nyt kun säät kuitenkin vielä hellivät, yritetään ottaa kaikki ilo irti kesästä. Niinpä  eläminen on nyt aika ulkoilmapainotteista ja kurotaan kiinni sitä, mikä kesällä jäi olematta. Kyllä sitä vielä ehtii sisälläkin olemaan kun syyssateet piiskaavat ikkunoihin. Sisäinen kynttilähamsterini on kuitenkin jo herännyt, ja huomaan, että miltei mistä tahansa, matkaani tarttuu jokin kynttilä.

Toivottelen mukavat sunnuntait ja aurinkoa jokaiselle. Nyt aamupalapöytään!

Kesä nimittäin. Tai ainakin kesäelo tällaisenaan, säistä en mene sanomaan.

Tämä viikko on ollut melkoista kiirettä, ja joka päivälle on ollut aikataulutettu ohjelma. Tuntuu hiukan siltä, kuin olisi jonkinlaisen loppukirin aika. Vaikka toisaalta mieli on odottava, iskee haikeus väkisinkin jollakin tasolla. Taas yksi kesä elämää takana, lapset yhden kesän vanhempia jne. Luopumisen tuskaa en silti kesästä koe, sen nyt takaa jo säätkin. Kesä ei myöskään ollut ihan sitä, mitä kevään ajan olin muuten odottanut, päinvastoin moni ikäväkin asia tupsahti yllättäin eteen. Mutta sitähän se elämä on; Arvaamatonta ja täynnä yllätyksiä.

Moni on kysellyt, millä fiiliksillä meillä aloitellaan koulua, ja täytyy sanoa, että tämä syksy on niin paljon edellistä helpompi – sekä äidille, että koululaiselle. Meillä kun eskari on käyty jo koulun yhteydessä, nyt ikään kuin vain vaihdetaan yhtä luokkaa korkeammalle. Luokkajako on siis tehty jo vuosi sitten, ja samat ystävät jatkavat nollaluokalta ykköselle. Tottakai uusi on aina jännää, mutta nyt ehkä vain jännää, eikä niin uutta ja pelottavaa kuin vuosi sitten.

Loppuviikolle on luvattu hyviä säitä, ja nyt otetaan niistä kaikki ilo irti. Huomennahan on tosiaan me&i goes Särkänniemi –päivä, ja meidän perheen löydät myös huvipuiston tapahtumista. Tulkaa ihmeessä sankoin joukoin nauttimaan viimeisestä kesälomalauantaista! Huomenna Särkänniemen rannekkeetkin saa edullisemmin vilauttamalla vaikka puhelimesta tätä sivua (toki sen voi myös tulostaa mukaansa). Lisää tapahtumasta voit lukea tämän linkin kautta.

Mutta sitten kuviin! Muistanette valtavan basilikani? Tänään sain vihdoin aikaiseksi latvoa sen hontelot varret, ja tein lehdistä pestoa. Eihän sitä toki suurta määrää tullut, mutta maullaan peittoaa kyllä kaupan tavarat.

Ylipäätään tällaisessa sadonkorjuuajassa on puolensa. Mustikat ovat kypsiä ja pulleita, eikä omenakauteenkaan enää kauaa ole. Puhumattakaan kaikesta muusta, syyskesän ilosta ja maan annista. Olen esimerkiksi tehnyt jo ensimmäisen kaalimuhennoksen (kaalilaatikko ilman riisiä), ja voi taivas, mutta kaaliruoka vaan istuu suuhuni niin täydellisesti!

Mustikat, kaalit, omenat ja hämärtyvät illat kynttilöineen. Päätin, että tietoisesti mietin joka päivä yhden tai kaksi asiaa, jotka tekevät elämästä hyvää juuri tänään. Tänä vuonna aion kääntää jopa syksyn pimeyden puolelleni, ja löytää tulevasta pimeästä kaudesta niin paljon positiivista kuin mahdollista! Niinhän se kuitenkin on, että iloinen ja positiivinen mieli sekä asenne, ovat valintakysymys, ei taivaalta tippuva lahja.

Tämä viikonloppu on monessa perheessä erityinen ja lasketaan jollakin tapaa kesän viimeiseksi. Nautitaan siitä, ja annetaan koululaisille paras mahdollinen alku uuteen kouluvuoteen.

Rentouttavaa perjantaita ja auringonsäteitä!

Tiedättekö ne kaupan hevi-osaston pienet ruukkuyrtit? No, niitä tuli ostettu toukokuussa monta, kun ihastuin syömään mozzarellaa tomaatin ja basilikan kanssa. Yhden basilikaruukun tungin kuitenkin multaan kasvamaan, koska en keväällä jaksanut kylvää kyseistä yrttiä.. Jep, enää ei tarvitse ostaa ruukkuyrttejä. Ollaan jokseenkin omavaraisia! 🙂

Kaikki muut yrtit löytyykin ulkoa, mutta herkän basilikan olen aina pitänyt visusti sisällä. Ja, ihan se on tuntunut olostaan nauttivan!

Latvustosta huomaa, että vähän aikaa on ollut basilikakiintiö täynnä, mutta taitaakin olla taas aika latvomiselle – ja ehkä mozzarellallekin! 🙂

Kivaa perjantaita. Niin, ja heinäkuun viimeistä!

Kesä ilman jätskiä? Pöh!
Maitoproteiini ja kalsium jaloimmassa muodossaan, sanon minä! 🙂

Clas Ohlson myi hauskoja pahvikippoja kera pienten lusikoiden, ja näihin saa taiottua hiukan jätskibaaritunnelmaa kotonakin. Kukin saa haluamansa näköisen annoksen koristelemalla pallonsa vaikkapa pienillä sydämillä ja suklaakastikkeella, kuten me teimme eilen. Harmittaa, etten ostanut näitä kuppeja keväällä enempää. Olisivat nimittäin kaverisynttäreillä aika näppärä ratkaisu.

Samoin kuin ei ole näillä kulmin jäätelöbaaria, ei ole myöskään leffateatteria ja mäkkäriä. Tänään kuitenkin lähdetään näitä kaikkia kohti. Klaara pääsee mummun ja papan hellään huomaan, ja isoveli pääsee vihdoin näkemään kätyrit.

Hauska päivä siis tiedossa. Säästä nyt viis!

Mukavaa viikonlopun aloitusta!

Sateinen tervehdys.

Vaikka täällä sade on ollut jollakin tapaa läsnä lähes jokaisessa päivässä viimeisen reilun parin viikon ajan, niin eilen saimme kuitenkin nauttia pienen palan kesää tähän kaiken vesimäärän keskelle. Tuli jopa pidettyä kesämekkoa eilen, kivaa vaihtelua farkuille ja neuleelle.

Siskoni oli lastensa kanssa vanhemmillani, joten viikonloppu meni mukavissa merkeissä. Paljon elämää ja paljon melua. Sitähän se on. 🙂

Tänään on taas pidetty oikein kunnon sadepäivää ja minä olen päässyt siivouksissanikin niin pitkälle, että alkaa huoneet taas raivautua normaaliin olotilaansa. Nyt on ihana laittaa kynttilöitä lyhtyihin ja nauttia tunnelmasta. Pitäähän ne ilot löytää kurjemmastakin kesästä.

Kynttilöiden ja vastapaistetun raparperipiirakan tuoksu valtaavat tänään kotia. Sade on hakannut lähes kaikki puutarhan kukat, joten maljakoissa olisi tilaa. Annoinpa jopa tänään hetken ajatuksistani syysistutuksille.

Nautitaan nyt kuitenkin ensin kesästä. Sateisesta tai aurinkoisesta. Pieni pyyntö mulla kuitenkin olisi:
Jos teillä yhtään on ylimääräistä aikaa, osallistukaa ihmeessä  Indiedaysin lukijatutkimukseen! Sitä kautta minäkin saan arvokasta palautetta blogilleni ja tavalleni blogata, ja te tietenkin osallistutte huikeiden palkintojen arvontaan. Vastaukset voi jättää täysin anonyymisti, tietosi tallentuvat vain mahdollista voittoa ajatellen.

Lukijatutkimukseen pääset tästä linkistä.

Kiitos jo etukäteen, ja suloista sunnuntaita!

Mansikan makuiset terveiset!

Taas on vuoden aamupalat pakastimessa! 🙂

Mitähän sitä vielä leipoisi? Kenties jotakin mansikasta! 🙂

Laskin tuossa, että kun syö vuodessa noin 300 aamuna maitorahkaa pakastemansikoilla, tekee kieltämättä ihan mukavaa vaihtelua nauttia setti kesällä tuoreiden marjojen kanssa. Olen tosiaan aamupalan suhteen vähän turhankin kaavoihin kangistunut. Meni vuosia, etten syönyt mitään aamupalaa ja käynnistin päiväni pelkällä kahvilla. Sitten meni vuosia, etten syönyt aamuisin kuin kaurapuuroa. Kaksi desiä vettä ja desi kaurahiutaleita. Mikroon, eikä mitään mukaan. Ei maitoa, ei suolaa, ei voisilmää, pelkkää kauraa ja vettä. Helppoa ja nopeaa! Pari vuotta sitten aloin hifistellä, ja otin puuron rinnalle rahkan. Vuoden verran jaksoin molempia aamuisin, mutta lopulta annoin periksi; Yksi ruokalaji aamuisin riittää!
Vaihteluksi riittää erilaiset rahkalaadut. On Ehrmannin miltei jogurttinen maitorahka, sekä Pirkan ja Lidlin paksut ja tuhdit mössöt. Onhan sitä siinäkin jo skaala! 🙂 Myönnän, että luovuuteni ei ole parhaimmillaan vielä aamupala-aikaan. Tai toisaalta, kun lähes jokaisena vuoden aamuna laittaa aamupalaa toisille, ei omaansa jaksa niin kovasti panostaa. Suotakoon siis mielikuvituksettomuus lounasaikaan asti. 🙂

Se, että päivä lähtee käyntiin on varmaan tärkein juttu. Tänään se starttasi tällä ja saavillisella kahvia. Ulkona oli vastassa surullinen näky: Piharakennuksen rännit olivat lentäneet yöllä alas! No, Suomen kesä on tosiaan aika arvaamaton!

Hauska Tine K:n kaakeli on muuten uusi pannunaluseni. Löytyi täältä.

Kivaa päivää!

Kesäpäivää!

Täällä on jatkettu lomailua varsin rennoissa merkeissä. Kylli on päässyt tutustumaan ulkoilmaelämään ja sateen tullen ollaan maattu olohuoneessa lastenohjelmia katsellen. Paljon jäätelöä, pyöräilyä ja kaikkea muuta ihan tavallista kesäelämää. Eilen päästiin jopa piipahtamaan ensiavussa, kun toinen lapsista teloi silmäkulmansa.

Ihan hurja määrä osallistujia tuossa me&i:n ja Särkänniemen arvonnassa. Voi jos voisikin laittaa lippupaketin ihan jokaiselle, mutta niin se vaan taas on, että yksi vain voi voittaa. Tällä kertaa onni suosi Katia. Laitan voittajalle meiliä ASAP, jotta saadaan homma eteenpäin.

Täällä mietitään, että tuleeko päivästä aurinkoinen vai ei. Kuvat ovat siis parin viikon takaa, hellepäivän pikkupurtavat puutarhapöydällä. 🙂

Kaikille ihanaa kesäviikon jatkoa!

Sataa, ei sada, sataa…  Tänään olin tosin jo aamulla ihan varma, että tästä tulee sadepäivä, niin harmaata taivaalla oli. Niinpä imuri ja moppi käteen, ja sadepäivä hyödyksi. Aamupäivällä tehtiin myös pullataikina kohoamaan, vaan meidän pullat olivat voisilmiä ja mustikoita enää vailla, kun taivas vasta repesi. No, ei se silti huono asia ole, että villakoirat ja tahrat saivat kyytiä. Ja pulla nyt on aina hyvää, siitä ei pääse mihinkään.

 

Tarkoitus oli tehdä vain mustikkapullaa, mutta pikkuleipurini oli sitä mieltä, että hän ei halua hilloa pullaansa. Niinpä tehtiin puolet voisilmällä ja puolet mustikalla. Molemmat hyviä, joten ei sekään huono päätös. Nyt kun mustikkasadosta on lupailtu todella runsasta, kesän aikana pyöritellään varmasti samanlainen satsi kerran jos toisenkin!

Me elellään täällä siis todellakin tosi pullantuoksuista arkea. 🙂