{ uimassa ja mustikassa }

22.7.2014

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Nappasin nimittäin uintireissulta mukaani myös mustikoita. Ihanan pulleita ja makeita!
En koskaan jaksa noukkia marjoja suuria määriä kerralla. Se ei vaan jotenkin sovi mun luonteeseen. Mutta pienen kulhollisen, piirakan tai kahden verran, poimin useamman kerran kesässä. Usein ajattelen, että menen oikein ämpärin kanssa, mutta pah. Ehkä olisi eri asia, jos voisi kykkiä mättäillä yksin. Ihan rauhassa ja puhumatta kellekään. Komentamatta ja kieltämättä aina jotakuta. Jos sen noukkimisen voisi ottaa jonkinlaisena hiljentymisenä – retriittinä.

mustikka 2

No, mutta nyt mulla oli pikkuapuri. Kulhokaan ei kaatunut kuin kerran. Ihan alku vaiheessa sekin.

mustikka

Haettiin kaupasta myös voita ja hiivaa. Huomenna leivotaan, ehdin jo luvata.

mustikka 3

Ihanan virkistävää tuo pulikointi. Biksutkin kuivui päälle, ja saunan tarvetta ei todellakaan ole. Huomenna taas uudestaan!


{ terveiset jazzeilta }

20.7.2014

Instagramin seuraajille olenkin jo viikonlopun aikana tiputellut tunnelmia meidän viikonlopusta. Takana on siis hauska Pori Jazz -viikonloppu pariskunta Rillan Kodin kanssa. Hyvää musiikkia, hyvää ruokaa, loistavaa seuraa, kesä ja kesäsade – siinäpä niitä lauantain pääelementtejä.

jazz3

Mitään suuria sateita emme niskaamme saaneet Kirjurinluodossa, mutta vettä tiputteli pitkään tasaisen hiljaista vauhtia. Happi meinasi loppua pressuteltastamme, kun neljä henkeä nauroi hiki päässään. Suurkiitos pojille, tylsää ei ollut sitten hetkeäkään!

jazz4

Syötiin niin, että teki pahaa (ja syötiin vielä sen jälkeenkin). Meillä oli ihan mahtavat eväät! Vähän nämä konserttien uudet järjestelyt mietityttivät, mutta ensi vuonna ollaan viisaampia ja tiedetään, mitä mihinkin saa viedä jne. Tänä vuonna jonottaminen oli ehkä isommassa roolissa kuin koskaan ennen, mutta iltapäivän natinoista huolimatta summasimme yöllä konsertin oikein onnistuneeksi. Paljon on kiinni itsestä, ja omasta asenteesta.

jazz5

Illan pääesiintyjä oli James Blunt, johon meillä kaikilla oli odotukset niin ja näin. “Ihan kiva, mutta vähän pliisu” , taisi olla yleinen mielipide porukassamme, mutta konsertti muutti käsityksen tästäkin; Blunt oli ihan mahtava! Ehdottomasti artisti joka pitää kokea livenä!

jazz2

Tiivis tunnelma, ja iloisia ihmisiä….

jazz6

Kuvia tuli napsittua hiukan liikaakin. Suurin osa kategoriaa “ei sitten ikinä blogiin”…. 🙂

jazz10

Melkein voisi ottaa kesäperinteeksi. Ja juuri tällä kokoonpanolla!

jazz7

James Bluntin konsertti oli niin myöhään, että ulkona tulikin jo pimeää. Tämä oli kiva uusi säväys Jazzeihin, konsertit ovat aina ennen loppuneet ihan liian aikaisin!!!

jazz8

Ilta jatkui tallustellessa majapaikkaan, vesiklosetti(!), vähän lisää syömistä ja jotakin yömyssyä myös. Sänkyihin kaaduttiin varmaan kahden aikaan yöllä, ja aamulla herättiin pirteänä uuteen kesäpäivään. Pohdittiin, miten sitä joskus jaksoi bailata aamu neljään. Tosin joku väitti jopa, ettei pysty edes muistamaan niitä aikoja, ja jollakulla oli takana jo yksi valvottu yö…

jazz9

Tänään nautittiin kahvila-aamupalat ja ihasteltiin Poria. Jep, eipä sitä tule itsekään katseltua kaupunkia turistisilmin turhan usein!

Nyt on lapset haettu mummulasta, pyykkikone jyllää ja taustalla soi James Blunt. Mies vääntää pitsataikinaa (ihan kuin olisi taas jo nälkä!), ja lapset juoksevat taloa ympäri. Toisaalta tämä tavallinen kotielo on kyllä ihan hurjan ihanaa, kunhan välillä pääsee hiukan tuulettumaan! Ja hei, olihan nämä mulla ja Rillalla jo toiset festarit tälle kesälle! Hurjia mimmejä! 🙂

Palailen huomenna kommentteihinne. Niitä on hurjasti vastailematta, tiedän!

Nyt erotuomarinhommia! Ihanaa iltaa teillekin!


{ leipätikut / grissinit }

18.7.2014

Huh hellettä, tarkenee!
Ainakin keittiössä, jossa uuni on paahtanut jo useamman tunnin. Mulla on nimittäin huomisten piknikeväiden valmistelut täällä hyvässä vaiheessa.
Jos säätiedotus on yhtään oikeassa, huomiseksi on luvassa kuuma ja aurinkoinen päivä, ja niinpä suolainen pikkusyötävä on enemmän kuin paikallaan.

Muiden valmistelujen ohessa sain vielä ajatuksen tehdä leipätikkuja eli grissineitä. Lempiyrttini rosmariini sopii näihin todella hyvin, mutta vastaavasti voisi käyttää jotain muuta yrttiä, juustoa tai siemeniä. Tikut ovat hyviä naposteltavia sellaisenaan, mutta maistuvat oikein hyvin myös keittojen ja salaattien kanssa.

Omistani tuli ronskisti eri kokoisia, ja kiertoilma paistoi leipätikut epätasaisesti. Mutta musta ne on kauniita juuri näin. Ei ainakaan sekoa keksihyllyn valmistikkuihin! 🙂
Alla sellainen “sinnepäin-ohje”. Oikeasti en juuri määriä mittaile näissäkään! 🙂

leipätikut 2

Grissinit

3dl vettä
1/3 pussi kuivahiivaa
suolaa
(sokeria)
rosmariinia
vehnäjauhoja
oliiviöljyä

Alusta taikina, vaivaa helposti käsiteltäväksi ja lisää joukkoon oliiviöljy. Anna kohota lämpimässä.
Jaa taikina kahteen osaan, kauli levyksi ja sivele päälle oliiviöljyä ja ripottele rosmariinihaketta ja sormisuolaa. Leikkaa taikina suiruiksi ja kieputa haluamasi kokoisiksi tikuiksi.
Paista 250°c, muutama minuutti tai kunnes leipätikuissa on kaunis kullanruskea sävy.

leipätikut

Nyt pakkailemaan tavaroita kasaan! Huomenna on taas aikainen herätys!

Ihanaa kesäviikonloppua teillekin!


{ drinksu }

12.7.2014

Kuumana päivänä on pakko juoda. Mitä viileämpi drinkki sitä virkistävämpi tunne. Jäiden kilinä lasissa on kuin musiikkia, ja kylmä juoma tuntuu yhtä ihanalle, kuin kuuma talven pakkasilla.

Alkoholipitoiset juomat, joiden mausta pidän, ovat todella harvassa. Hyvä punaviini, sangria tai uusi tuttavuus Fresita, siinäpä ne taitavat olla. Siiderit ja long drinkit, ne vaan ei ole mun juttu. Olut on ehdoton ei, ja kuoharit ja shampanjat nounounou…. Vesijuoppouteni on puhuttanut niin hyvässä kuin pahassa (enemmän kai jälkimmäisessä), ja vedestä syntyy myös ehdottomasti paras drinksu! Jääpaloja, limelohkoja ja itse Aqvialla hapotettua vettä. Sitruunamelissan lehtiä koristeeksi, ja se on siinä!

drinkki22

Näitä drinksuja voi huoletta lipitellä vaikka koko päivän, ja sanonpa vaan, että tämä juoppous on omasta mielestäni ihan OK juttu!

drinkki55

Mitä juomiin ja juomiseen muuten tulee, toinen hitti kohdallani on Zero Cola. Tiedän, ei lainkaan niin tervellinen vaihtoehto kuin edellinen, mutta mitäpä sitä makuaistilleen voi. Tosin colakoukuttumiseni on kieltämättä mennyt parempaan suuntaan, ja mustan ruskeaa myrkkyjuomaa kuluu huomattavasti vähemmän kuin ennen.
Mitä taas tulee useiden kesäjuomien (ja juomien ylipäättään) kaloripitoisuuksiin, olen sen verran herkkusuu, että otan kalorit mieluimmin syötävänä kuin juotavana.

drinkki 11

Niin, että täällä mä drinksuttelen nyt hyvällä omallatunnolla koko lauantai-illan. Ja varmaan jatkan samalla linjalla huomennakin, sillä se lupasi todellista superhellettä sunnuntaille!

drinkki33

Nautitaan kesästä! Ihanaa viikonloppua!


{ mun tuurilla }

06.7.2014

Juuri silloin, kun aurinko paistaa, ja kesä viimein saapuu. Juuri silloin, kun on niin lämmintä, että uskaltautuisi uimaan, voisi kulkea paljain jaloin ja istua tunti tolkulla aurinkoa tuijotellen. Juuri silloin, kun tekisi mieli kykkiä ja nyppiä puutarhassa, pukeutua hellemekkoon ja levittää aurinkorasvaa iholleen. Juuri silloin, kun voisi paistaa kasan vohveleita ja herkutella tuoreilla mansikoilla ja jäätelöllä…

Juuri silloin minä olen sairaana! Niin mun tuuria!

vohvelit

Nauttikaa kesästä ja pysykää terveinä!!!!

Suloista sunnuntai-iltaa.

Pus!


{ mansikka brita }

01.7.2014

Kesä ja mansikat kuuluvat olennaisesti yhteen, mutta mulla on joka vuosi myös kova tarve pakastaa mansikka-aikaa myös talven varalle. Tämä samainen määrä on pussitettu jo useampana vuotena pakkaseen, ja yllensä edellisen kesän marjoja jää niin, että mummu keittää niitä sitten hilloksi tai mehuksi. Viime talvena mansikat loppuivat pakkasesta jo vuoden vaihteessa, joten mietin tässä parhaillaan, pitäisikö satsi tuplata.

No, mutta ainahan tästä määrästä riittää herkutteluunkin, ja tänään teinkin jo päivällä brita-kakun pohjat valmiiksi jäähtymään. Olen kirjoittanut pienen kakun ohjeen aikoinaan vadelmalle, sen löydätte tästä  postauksesta. Mansikkainen ohjeversio pikku-britasta päätyi aikoinaan lehtijuttuun, joka tehtiin vanhasta kodistamme.

mansikka brita

Tämä pieni kakku riittää hyvin muutamalle herkuttelijalle, mutta kaksinkertaistamalla ohjeen, saat tehtyä normaalikokoisia irtopohjavuokia hyödyntäen isommat kakkupohjat. Vastaavasti saat isommasta määrästä myös pellillisen, jonka voit jakaa kahtia, mikäli pidät enemmän suorakaiteen mallisesta kakusta.

brita kakku

Herkullisesta kakusta huolimatta, mun stressikäyrä osoittaa nyt totaalisesti kohti koillista. Just nyt voisin melkein repiä pääni irti, mutta yritän purkaa paineet tuohon mansikkakasaan, joka odottaa perkausta. Kerron teille myöhemmin, toivottavasti vaan saan kertoa sen onnellisen lopun! Pakko kai siihen on uskoa!

Ihanaa iltaa!


{ raparperi crumble }

26.6.2014

Helppo ja herkullinen raparperi crumble onnistuu jokaiselta ja maistuu varmasti. Itse pidän tästä kirpsakammasta vaihtoehdosta jopa enemmän kuin perinteisestä omena-kaurapaistoksesta.

Teen itse paistoksen hiukan “sinnepäin” tätä vanhaa ohjetta mukaillen:

Raparperi crumble

n. 1 litra raparperia pilkottuna (voit korvata puolet esim. mansikalla)
150g voita
1,5dl fariinisokeria
5dl kaurahiutaleita
1,5dl vehnäjauhoja

Kaada raparperipalat voideltuun, matalaan mutta laakeaan, uunivuokaan. Vastaavasti voit jakaa ainekset pieniin, uunin kestäviin, annosvuokiin.
Sulata kattilassa voi, sekoita joukkoon sokeri, kaurahiutaleet ja vehnäjauhot. Kaada ja levitä murumassa raparperipalojen päälle.

paista n. 200ºc / 30-45min

raparperi crumble

Tällä ohjeella paistoksesta tulee tosi kirpsakka, mutta mansika tasoittaa raparperia oikein hyvin. Toinen vaihtoehto on käyttää raparperin palat mikrossa ja sekoittaa pehmenneeseen raparperiin sokeria. No, makuasioita. Toiset pitävät kirpeästä, toiset eivät niinkään.

Itse paistoin paistosta reilun puoli tuntia, ja jätin sen hetkeksi uuniin vetäytymään ja tein nopean kauppareissun. Lämmin paistos maistuu joko vanilijakastikkeen tai -jäätelon kanssa.

Maukasta iltaa. Meillä lämpenee juuri sauna!


{ pitsatreffit }

12.6.2014

Sohva kutsuu tänäkin iltana. Netflix ja pitsa, siinäpä ne tämäniltaisten tärskyjen tärkeimmät elementit!

Muistuttelen teitä vielä osallistumaan Netflix -arvontaan, jossa jaossa on 6 kuukauden ilmainen Netflix-jakso yhdelle onnekkaalle.
Mukaan arvontaan pääset tästä.

Tänään syödään tulista chorizopitsaa, pitsojen kunkku, jos multa kysytään. Mies tekee, minä nautin! 😉

chorizopitsa

Ai niin, me löydettiin muuten uusi hyvä sarja (tai siis meille uusi); Crossing Lines! Kertoo jostain kansainvälisen rikostuomioistuimen etsivistä, jotka selvittävät valtioiden rajoja ylittäviä rikossarjoja. Tosi hyvä! 🙂

Superia iltaa!


{ burger time }

10.6.2014

Jestas kun on pienet nämä ihmisen ilot, mutta tänään hypin miltei riemusta kun pakastimeen tupsahti taas kunnon jauhelihaa! Tämän kesän omatekoiset hampurilaiset ovat nimittäin odottaneet kunnon raaka-aineita, ja nyt sitä vihdoin on! Nimittäin paikallisen pihvitilan paistijauhelihaa, josta syntyy ehdottomasti maailman parhaat hampurilaispihvit! Nam!!
Täydellinen syy alkaa suunnittelemaan burgeribileitä! 🙂

itsetehdyt hampurilaiset

Kuvat ovat viime kesältä ja maailman parhaat purilaiset -postauksesta voitte lukaista miten meidän hampurilaiset syntyvät omatekoista hampurilaiskastikettakastiketta unohtamatta!

hampurilainen

Joo, mun piti pysyä täältä poiskin. Kai. Tuli kuitenkin pakottava tarve hiukan hehkuttaa tätä vietävää hampurilaisen himoa! 🙂

Tosi tosi kivaa päivää! Täällä on ihan pilvistä, yyyhhh….


{ skool kesäillalle }

05.6.2014

Siitä on jo tovi, kun postinkuljettaja soitti ovikelloa, ja kuittasin suuren paketin itselleni. Pahvilaatikko sisälsi kivan yllätyksen, neljä Iittalan kuohuviinilasia ja kaksi suurta pulloa Hartwallin uutta Pommac Rose -juomaa. Jotenkin en ole raaskinnut avata pulloja, vaan säästellyt niitä “sopivaa tilaisuutta” varten. No, tänään tuntui siltä, että pieni kippistely kesäpäivän kunniaksi ei tekisi pahaa ollenkaan!
(Skål och grattis, Stephanie ❤)

Olen aina ollut juhlissa sellainen Pomac-tyttö, lapsellinen makuaistini kun ei juuri perusta kuohareille. En silti muista koskaan ostaneeni Pommacia kotiin ihan muuten vain, paitsi lapsena tuli taskurahoilla ostettua niitä pommac-mehujäitä. Tästä pidin kovasti, niin väristä kuin maustakin. Ja jos ei yhtään tarvisi miettiä sokerin määrää, voisin vallan mainiosti muodostaa tästä itselleni kesäjuoman!

pommac rose

Raparperipiirakka syntyi vanhalla tutulla reseptillä, jonka löydät täältä. Ja edelliseen saa mielellään laittaa lisää raparperiohjeita! Mä vohkin sitten vaikka lisää raparperia jostain, jos omat loppuvat! 🙂

Kaunista kesäiltaa!