{ mamma lähtee ulos }

16.6.2012

Niin paljon, kuin nyt voi äitiporukalla syömään lähtemistä ulkona käymiseksi kutsua. Mutta mun omassa mittapuussa se on ulos lähtemistä, ja olen siitä aika innoissani!
Vaikka odotankin hyvää ruokaa ja mukavaa seuraa, lasken rentoutumiseen myös laittautumisen. Yksin kotona, rauhassa meikkailua ja hiustenlaittoa. Kivaa!

Löysin Lindexiltä kivan perusmallisen valkoisen topin, jossa ihastuin noihin pieniin “kauluksiin”. Niskassa on myös söpö nappisuljenta, mielestäni tosi nätti. Valkoisen topin seuraksi valitsin risat farkut ja luottokorkkareiksi jalassa muotoutuneet Ted Bakerin nudet yksilöt. Kynsiin kesän kunniaksi kirkuvaa korallia, ja tukka vaihtelun vuoksi auki 🙂


Sain mahdollisuuden myös itse valita tuotteita Sokoksen verkkokaupasta, ja mainitsemieni kesäkosmetiikka-tuotteiden lisäksi napsautin ostoskoriin Remingtonin Pearl Pro Curl kihartimen, josta kyselin teiltä kokemuksia jo Kauniit kiharat -postauksessa. Kihartimen käyttö vaatii vielä harjoittelua, eikä tekniikka todellakaan ollut ihan niin helppo, kuin miltä se näytti kaikissa niissä videoissa, jotka netistä löysin. No, mutta nyt tutustutaan toisiimme. Kiharan koko ja jälki kuitenkin ovat juuri sitä, mitä tarkoitin ja hain; Rento ja huoleton kesälaine!

Onnittelut myös Anniinalle, joka voitti lahjakortin! Olet saanut lahjakortin sähköpostiisi.

Hauskaa lauantai iltaa naiset (ja miehetkin)!


{ viimeiset tunnit }

14.6.2012

Kipaisin vielä muistuttamaan teitä Sokoksen arvonnasta! Aikaa on ilta yhdeksään ja mukaan pääsee linkittämällä kesäisen suosikkinsa. Vielä siis ehtii tavoitella 50€:n lahjakorttia!

Tänään on sää hellinyt niin, että koko päivä on vietetty ulkosalla ja auringosta nauttien. Nyt pitäisi kaivaa imuri vielä kaapista, ja taikoa iltapalat pöytään. Loppu illasta menee todennäköisesti vanhoja Wallandereja katsellen.

Ihanaa kesäiltaa kaikille!


{ and the winner is… }

10.6.2012

Sunnuntain kunniaksi olen arponut voittajan sekä Room21 lahjakortille, että Wishwearin Essie -lakoille!
50 euron lahjakortti osui nimimerkille Sss ja kynsilakat nimelle Katja. Onnittelut! Molemmille voittajille olen lähettänyt meiliä, eli tarkastakaapa postinne, mikäli nimet kuulostavat tutuilta!

Meillä on sunnuntaita vietetty pienen tytön kastetilaisuudessa, ja loppu ilta löhöillään ihan vain perheen kesken. Huomenna tiedossa ihanien ystävien vierailu, ja varmasti loistava päivä!

Mukavaa sunnuntai iltaa kaikille!

 


{ perjantaiset }

08.6.2012

Aika ulkoilmapainotteinen päivä, kiitos auringonpaisteen. Perjantai on ehkä tällä hetkellä viikon paras, koska se on meidän play date -päivä. Tavataan perjantai aamuisin porukalla leikkipuistossa,  ja aamupäivä hurahtaa ohi melkein varkain.
Meillä on leikkipuistomme lähellä aika ihana kesäkahvila, vanha sähkömuuntamo. Myönnetään, kävin tänään ensimmäisen kerran (olen aivan pihalla paikallisista nähtävyyksistä ja hienouksista). Jospa ottaisi kesän tehtäväksi tutustua kotiseutuunsa. Ei huono idea ollenkaan!
Joka tapauksessa, valkosuklaakakku kyllä kruunasi play date perjantain 🙂

Sainpa aamulla auton tavaratilaan myös kasan raparperia. Viikonloppuna tiedossa herkuttelua, piirakalla aloittaen. Piirakkavuokakin löytyi sattumalta vanhemmiltani ennen, kuin ehdin kääntää koko varastoitua omaisuuttamme. Luksusta!

Niin, ja korallit pöksyt in action! Löytyy Zarasta, sieltä teiniosastolta 🙂

Viikonloppuna tiedossa pikkukaupungin kesäjuhlaa. Ja meillä todennäköisesti evakkomatka. “Kaupunkiasumisen” haittapuolia 🙂

 


{ kartellia ja korallia }

07.6.2012

Hui, mikä viikko! Ihmeellistä kiirettä joka päivälle, ja iltaisin olen kaatunut puolikuolleena sänkyyn. Olen tosin mahduttanut vielä kaiken kiireen keskelle hurjan määrän treeniä, ja nyt olen suoraan sanottuna aika piipussa. Loput viikkosta leppoisammin, näin olen suunnitellut. 
Tänään onkin tallattu Turkua ristiin rastiin. Ajatus oli käväistä Sisustuksen Koodissa lahjaostoksilla, mutta Koodin lisäksi tuli kierrettyä kyllä paljon muutakin. Ihana ilma, eikä kiirettä oikeastaan minnekään. Verkkaisaan tahtiin kotiin pikkuteitä pitkin, ja kauniita taloja katsellen. Se on muuten meidän harrastus. Katsellaan, ja poimitaan niitä parhaita paloja; kattoa, kuisteja, ikkunoita. No, eipä se talokuumetta laske, mutta onpahan ajanvietettä 🙂
Kotimatkalla poikkesimme vielä sotkun munkeille. Ai että, mutta maistuivat muuten hyvälle. Itse söin kaksi (!) sellaista sokerikuorrutettua jättimunkkia ihan vain korvatakseni ne kaikki sotkussa viettämäni tunnit, jotka nuoruudessani laihdutin. (Tuli muuten hurjasti parempi olo!) Muisteltiin menneitä, ja kauhisteltiin hiukan tulevaakin. Tosin, ehkä viidessätoista vuodessa munkinsyönnin ja monen muunkin taidon vielä ehtii oppia 🙂


Ai niin, ja löysin Essien koralliin kynsilakkaan täydellisesti mätsäävät pöksyt! Syötävän hyvän väriset. Muistattehan vielä osallistua Wishwear-arvontaan, jossa joku onnekas voittaa kolme Essien lempparisävyään!

Huomiseen. Aurinkoa teille ihanat!

 


{ nollaus }

26.5.2012

Heips, ja hilpeää lauantai iltaa! Mä olen jotenkin sellaisen totaalinollauksen tarpeessa. Pitää siis ryhtyä sanoista tekoihin ja kaatua pikkuhiljaa sohvalle. Herkkuja tietty, ja ruotsalaisia dekkareita leffojen muodossa.
Juureslastut on muuten mun makuun just oikeaa leffanaposteltavaa. Suosittelen koittamaan! Uusi juoma myös kokeilussa, siitä ei kuitenkaan vielä ole antaa arviota, sillä korkit on yhä kiinni 🙂

Rentouttavaa iltaa!


{ pisti miettimään }

21.5.2012

Mulle tämä oli nyt virallisesti kesän ensimäinen päivä. Kerhot ja muut on tauolla, lämpöasteita mukavasti ja aurinko paistaa. Koska kesällä pitää itse keksiä aktiviteettinsa lähes viikon jokaiselle pävälle, aloitimme tänään, ja pakkasimme aamulla reippaana eväät reppuun ja läksimme leikkipuistoon. Itselleni otin varmuuden vuoksi sanomalehdenkin mukaan ihan vain siltä varalta, että vauhdin antajaa ei tarvita. Puistoretkestä kehkeytyi kuitenkin melko mielenkiintoinen elämys.

Kotikaupunkiimme on rakennettu ihan mukava leikkipuisto keinuineen ja liukumäkineen, ja puiston yhteyteen on tehty myös sellainen “leikkiurheilukenttä”, jossa voi juosta, työntää kuulaa, hypätä pituutta, tai pelata melkein mitä vain aidatulla pikkukentällä. Ideana tosi kiva, ja koska paikka on suojaisa ja turvassa liikenteeltä, kuvittelin että tämä olisi meille kiva ajanviettopaikka, kun omaa pihaa ja hiekkalaatikkoa ei tänä kesänä ole.

Saapuessamme paikalla siinä yhdeksän jälkeen huomasimme, että samaa tilaa käyttää myös yläasteikäiset pojat liikuntatunnillaan. Siinä mitään, he palloilivat kentällä, ja me käytimme enemmän leikkipuistopuolta. Hiukan korvaan särähti poikien kiroilu ja alapääjutut, mutta ajattelin, että tilane rauhoittuu, kun opettaja saa homman käsiinsä.

Jatkoimme keinumista, ja huomasimme iloksemme, että leikipuistoa lähestyi pieni tyttö vanhemman miehen seurassa. Se ilo meni kuitenkin ohi aika nopeasti kun tyttö alkoi esitellä leikkikissansa kuvitteellisia sukupuolielimiä (naaras), ja rallatteli keinussa kaikki tietämänsä ruumiineriteet. Siis nekin, joita mielestäni noin nelivuotiaan ei tarvitsisi edes tietää. Pappa (kuulemma äidin isä) istui penkillä ja tuijotteli tyhjällä katsellaan kaukaisuuteen. Yritin harhauttaa omaa lastani jos jonkinlaisin keinoin, ja sorruin jo tarjoamaan jätskit, jos lähdetään heti. Mutta kun puistoon on tultu, puistossa ollaan, ja olihan meillä myös eväät mukana. Siinä vettä hörppiessämme, olisi tämä rallattaja-tyttö myös halunnut maistella eväitämme. Valitettavasti rasiat olivat jo tyhjiä, ja vaikka tyttö kuinka intti janoaan, vesi ei kelvannut, hän olisi halunnut mehua. No mehuksi ei muututtu, pappa sai savukkeensa poltettua, puhelunsa puhuttua ja lähti. Hiukan viiveellä tyttö lähti perään.

Kohta tämän jälkeen parkkipaikalle ajoi auto, ja ulos astui iäkkäämpi herrasmies. Kenties maisemia katselemaan, ajattelin, kunnes sepaluksen aukeamisesta ymmärsin kutsun tulleen enemmän luonnolta, kuin maisemilta. Ihan oikeasti, voiko edes olla mahdollista!? Olkoonkin sitten eturauhasvaivoja, tai miten kova hätä tahansa, älkää hyvät aikuiset pissikö lasten hiekkakentälle!

Mitä tulee yläasteen liikuntatuntiin, jäi tuokin asia hiukan mietityttämään; Pojat kiipeilivät ketterästi koripalloverkkijen päälle, ja opettaja luonnollisesti käski pojat alas. Sen sijaan, että nuoret miehet olisivat totelleet, he kysyivät syytä. Kun opettaja kertoi syyksi sen, että hän käski, tokaisivat nuoret, että, Ei se mikään syy ole, ja jäivät korien päälle kieppumaan. Okei, siitä on aikaa kun olen itse ollut koulussa, enkä todellakaan (onneksi) ole kasvatusalan ihmisiä, mutta minne on kadonnut se opettajan auktoriteetti?! Ja mitä syihin tulee, olisi voinut maikka edes mainita pojille esimerkin näyttöä, kun selvästi urheilivat lapsille suunnatulla alueella.
Voin olla ahdasmielinen, vanhanaikainen ja vaikka mitä, mutta ei se puistoreissu nyt mielestäni ihan putkeenkaan mennyt. En ole itse mikään täydellinen äiti, ja lapseni on ihan tavallinen lapsi – kuten lapset yleensä ovat. Se, mikä tässä pisti miettimään, oli valaiseva poikileikkaus ihmisen käyttäytymisestä aika laajassa ikäryhmässä. Jos ei ole kuria ja auktoriteettia nykyajan kouluissakaan, niin mitä hyötyä oli 1940-luvun karttakeppikurituksella, jos lopputulos on leikkipuistoon kuseskeleva aikuinen?


Loppuun vielä puolustuksekseni, että me todellakin asutaan alle 8 tuhannen asukkaan kaupungissa, jossa käytännössä on vain tämä yksi ja ainoa leikkipuisto. Kaupungin ylpeys. Turha siis viisastella, että menkää seuraavalla kerralla jonnekin muualle. Niin, ja onhan julkisilla paikoilla virtsaaminen ihan jo rikkesakkorangaistuskin.

Terveisin kukkahattutäti lintukodosta…

Kuvat on viime kesältä. Ei varmaan tarvitse kertoa, että me haaveillaan omasta pihasta 🙂


{ pitkä vapaa }

18.5.2012

Varmasti kaikki kynnellekykenevät venyttivät helatorstain jatkoksi pitkän vapaan. Meilläkin vietetään sellaista puolipitkää vapaata, pidempää kuin mihin on totuttu. Mitään erikoisempaa suunnitelmaa ei viikonlopuksi ole, ja ehkä juuri siitä nautinkin eniten. Kiva vain olla, ajan kanssa sipsutella kotivaatteissa ja villasukissa. Tätä on kaivattu!
Perjantai on ollut siivouspäivä, sellainen kevyt laatuaan, eikä tarvinnut edes palkita itseään kukkakauppakäynnillä. Kannoin nimittäin partsilta kukat ja yrtit viime viikolla sisälle! Tuntui, ettei ollut aikaa kuin käydä lisäämässä nuutuneille kasveille vettä, ja se kaikki ilo tai hyöty, mikä kasveista tulisi saada, jäi saamatta. Mutta hyvin ovat menestyneet ihan näinkin, ja iloa on ollut paljon enemmän. Ehkä sitten kun täälläkin saataisiin kesäisemmät kelit, voisi partsistakin nauttia paremmin.

Seuraavaksi olisi vuorossa pitsataikinan tekoa ja sitä myöden herkuttelua. Tuli aika imelä fredagsmys -postaus, mutta koitetaan kestää. Ja tunnelmaan kun päästiin, voisin kipaista vielä paikallisessa systembolagetissa hakemassa pitsalle jotain seuralaista. Puss och kram 😉

 


{ mekkotehdas }

15.5.2012

Facen puolella saittekin jo eilen hiukan maistiaisia Mekkotehdas-kirjan julkkareista. Juhlia vietettiin eilen, ja minulla oli suuri kunnia olla mukana. Mekkotehdas -blogin Sunna ja Kirsikka toteuttivat haaveensa ompelukirjasta, ja nyt kansien välissä on yksinkertaiset ja selkeät ohjeet sekä mekkoihin, asusteisiin ja pehmeisiin leikittäviin.
Julkistamistilaisuus oli kirjan, ja Mekkotehtaan, henkeen täynnä väriä, iloa ja naurua.

Eilinen ilta vierähti rattoisasti kirjan parissa. Päässä muhii aika monta mekkoprojektia ja pehmeää kakkua. Onneksi lähipiirissä on myös tyttölapsia! Kirjan kaikki mekko-ohjeet ovat kekseliäästi muokattavia ja malliltaan pitkäikäisiä. Kirjan valokuvat ovat Kristan ottamia, ja niiden avulla sukeltaakin aika ihanasti hulmuavien helmojen maailmaan.
Pieni herkistyminenkin tuli kirjaa lukiessa. Silmäkulmat kosteina kurkistin kirjan avulla myös tyttömäisyyteen ja tyttöjen elämään. Olen tässä poikien keskellä eläessä melkein unohtanut, mitä oli olla tyttö! Mieleeni tulvi lapsuuden kesät siskon ja naapurintytön kanssa melkeinpä tuoksuineen ja makuineen. Kirjaan on mielestäni ohjeiden lisäksi vangittu myös kaikki se, joka liittyy hulmuaviin helmoihin ja hiuspinneihin. Voi, miten kaipaankaan kesiä äidin ompelemissa mekoissa, paljain varpain kulkemista ja nukkeleikkejä syreenin varjossa!

Mekkotehdas; Kirsi Etula, Sunna Valkeapää-Ikola
Kuvat: Krista keltanen
Kaava-arkit: Paula Pärnänen
Graafinen suunnittelu ja kuvitukset Emmi Jormalainen
WSOY