olemisen sietämätön keveys

27.3.2019

Ollaan tässä naureskeltu mieheni kanssa sitä, miten vielä joitakin vuosia sitten ajeltiin ihan arki-iltana kaupunkiin ja tapettiin aikaa tehden ruokaostokset suuremmassa marketissa. Tuo tuntuu tätä nykyä aika kaukaiselta ajanjaksolta, kun sitä aikaa ei enaa juuri ole tapettavaksi asti. Päinvastoin, kun kaupunkiin pitäisi lähteä vartavasten hakemaan jotakin tiettyä, tuntuu, ettei sopivaa aikaa löydy mistään. Eilen illalla tuli tällainen pakottava tarve lähteä hakemaan esikoiselle uusia nappiksia, vaikka ohjelmassa olisi ollut kaikkea muutakin. Tänään olen kuitenkin aika tyytyväinen, että asia hoidettiin jo eilen ja se on nyt pois tämän päivän ohjelmasta. Keskiviikkoilta on ehdottomasti siitä viikon helpoimmasta päästä, joten tiedossa on liki vapaailta harrastuksista ja kiireestä. Löysin kuitenkin itseni pohtimassa, että mitä sitä sitten lainkaan tekisi. Leipoisi sämpylöitä, imuroisi vai lysähtäisi kerrankin rauhassa nauttimaan olostaan. Valitsin viimeisen – kuinkas muutenkaan. :)

Koska pääsin eilen myös pikkuisen paremmalle lehtihyllylle, nappasin matkaani uusimman Lantlivin numeron. Sen seurassa on mukava kasvattaa kesänkaipuuta ja multasormien kutinaa.

Vaikka täällä on tänään ollutkin vähän harmaampi päivä, kevät on silti ottanut kunnon harppauksia eteenpäin. Lumet hupenevat silmissä ja maa kuivuu. Yhdellä pellolla voi olla satapäin paluumuutavia hanhia ja joutsenia. Kun niitä peltoja on useampia peräkkäin näky on oikeasti aika mieletön!

Mutta nyt takaisin kesäisten inspiraatioiden pariin. Kahvia ja sitten hetkellinen oikaisu sohvalle. Olemisen sitämätöntä keveyttä, sanoisin!

Ihanaa iltaa!

**Samsung The Frame -tv medialainassa


maanantaita ja kevään edistämistä

18.3.2019

Hei maanantai ja uusi viikko!

Onpa muuten ollut masentavan harmaa sadesää. Sellainen, joka sekoaa äkkiä loka-marraskuun kurakeleihin. Mutta kun joutsenten kaakatus kantautuu sisälle asti ja tajuaa, että nuo luontokappaleet ovat joukkopaon sijaan tekemässä paluutaan, syntyy toivonkipinä. Kyllä se kevät sieltä tulee. Linnut sen yleensä parhaiten tietävät! ♡

Kivan viikonlopun jälkeen maistuu aina arkikin paremmalta. Ja mennyt viikonloppu oli kaikin puolin kiva. Kovasti haukotutti lauantaina jo kahdeksan aikaan, mutta ylitin itseni ja tulin kotiin vasta puoli yhden kieppeillä. Aamulla tosin heräsin jo ennen seitsemää miettimään, että pitäisi pestä pyykkiä, mutta sain kuin sainkin unenpäästä uudelleen kiinni ja pyykätä ehti siltikin. :D Eilinen sunnuntai olikin sitten sellaista mukavaa joutenoloa, tai siivouspäivä, mutta minullehan juuri ne ovat parasta laatuaikaa. Ja illalla saatiin vielä ystävät maistelemaan uudella keittimellä valmistettua kahvia. Etten sanoisi vallan kympin viikonlopuksi!

Mun maanantailistalla ei oikeastaan ole muuta kuin ”kevään edistämistä”, mutta sitä sitten lihavoituna ja kursivoituna. Voisi olla vaikka isoilla kirjaimilla. Tähän kuuluu kaiken mahdollisen kevään etenemiseen viittaavan rekisteröiminen ja siemenpussien hipelöinti, kylvöpuuhat ja puutarhajutuista inspiroituminen. Hyvähän se on olla valmis, kun se aurinko ja lämpöaalto sieltä jossain kohtaa pyyhältävät. Nyt alkaa jo olla pari juomalasia täynnä  mårbackan juuriakin, joten mikäs tässä on kevättä ja kesää tehdessä!

Ehdotin muuten viime viikolla puolisolleni asuntonäyttöä. Että mitä jos vaikka mentäis ihan vain katsomaan. Sellainen vanha talo ”täynnä mahdollisuuksia”. No ei kuulemma olla menossa. Että ehkä minäkin nyt pidättäydyn näissä pikkupuuhissa ja yritän nauttuia siitä, että mitään sen kummempaa ei olekaan kiikarissa. Ne on nämä mahdollisuuksien remppakohteet ja vauvakuumeet, mitkä aina välillä huhuilevat jostakin. Ja sitten kun se huihuilu loppuu, huomaa itsekin, että näin on ihan hyvä. :)

 

Mutta ihanaa uutta viikkoa ja maanantai-iltaa myös teille! ♡