Pitää hiukan vetää takaisin sitä eilistä hitautta, sillä jostain kumman syystä puhtia riittikin vielä iltapäivälle. Tosin otin sen hetken kirjani ja sohvan kanssa, mutta hetken huilattuani olikin taas täynnä virtaa! Siinä tuli pestyä muutama ikkuna ja siivottua kylpyhuone. Pyykkikasatkin muuttuivat iltaan päästäessä kauniisti viikatuiksi vaatepinoiksi, ja työ kiittää tietenkin tekijäänsä tänään!

Eilisen puhtipuuskan jälkeen olen ansainnut tänään hiukan keveämpää olemista, enkä aio edes miettiä tylsiä kotitöitä. Sitävastoin sormet syhyävät tekemään kotona kaikenlaista. Tunnelmaa olisi kiva päivittää hieman talvisempaan muotoon, mutta myönnän, ihan tosi tosi pikkuisen nyt myös jouluttaa!

Kuvissa näkyvä hirven kallo sarvineen on pyörinyt nyt vuoden siellä täällä ilman minkäänlaista paikkaa. Mietin viedäkö vintille, vai laittaako esille. Harmillisesti se kauniimpi kalloista, peuran sellainen, hajosi aikoinaan muuttoa tehdessä. Nyt pitäisikin metsästää jostain uusi vastaava. Tai no, ei metsästää sanan varsinaisessa mielessä, mutta etsiä jostakin käsiinsä kuitenkin.

Joko olette päästäneet joulua kotiinne? Tai sanotaanko ennemminkin talvea? Henkilökohtaisesti uskon, että tässä marraskuun koittaessa nämä jutut alkavat vallata mieltä yhä enenevissä määrin.
Tänään kuitenkin otan erän kallon kanssa. Ollako vai eikö olla, mennäkö vai eikö mennä. Kas siinä pulma!

Energistä tiistaita!