Eli eilisen herkulliset pitsat! Joista tosin on riittänyt vielä tällekin päivälle, eli ei huolta. Itse en edes muista, koska olisin viimeksi pitsaa saati pitsataikinaa tehnyt. Mulla on tähän hommaan innokas kokki, eikä itselleni juuri jää kuin tuo nauttimisen osuus, josta en tietenkään valita yhtään!
1. Mozzarellaa, kinkkua, kananmunaa, ja mustapippuria. Päällä rucolaa sekä balsamicokastiketa.
Käytettiin myös kinkku uunissa, mutta omaan makuuni se ei ihan näin kypsänä mennyt. Myös muna olisi saanut jäädä löysemmäksi.
2. Cheddaria, brie-juustoa, mozzarellaa, mausteista chorizoa, ja jalapenoa. Päällä tuoretta basilikaa.
Perushyvät täytteet, joissa on potkua.
Ohut ja rapea pohja syntyy yksinkertaisesti sekoittamalla vettä, suolaa, hiivaa ja durumvehnäjauhoja. Joukkoon kannattaa laittaa myös hitunen sokeria. Pari desiä vettä riittää kahden pohjan taikinaan. Jauhoja taasen kannattaa käyttää reilusti, ja taikinaa vaivata kunnolla.
Koska meillä ei ole pitsakiveä, kuumennamme uunipellin aina valmiiksi ja vedämme pitsan leivinpapereinneen tulikuumalle pelille. Tässä kohtaa muuten kahdesta käsiparista on hyötyä!
Eilen oli pizzailta, tänään jotain muuta. Muunmuassa alustavaa pakkailua viikonlopun reissuun, mutta siitä lisää myöhemmin.
Kivaa iltaa kaikille!
Oijoi, ihania täytteitä!! Samaa mieltä, ohut ja rapea pohja, vähän mutta tosi hyviä täytteitä, ihan parasta… Slurps.. Viime aikoina olen laittanut usein myös raakaa punajuurta ohuina siivuina, toimii tosi hyvin!! Varsinkin home- tai vuohenjuuston kanssa.. Noista päällisistä tuli mieleen, kun erään työntäyteisen remppapäivän jälkeen paistoimme pikaruoaksi pakastepizzat – laitoin päälle rucolat ja balsamicot, ja ihan melkein kunnon pizzasta meni! Se oli “pimp my pakastepizza”! 😀
Täytyykin koittaa sitä punajuurta!
Me myös joskus pimpattiin pakastepitsat remppaeväiksi ja ihan ok niistä tuli. Kun ei siis osta niitä kaikkein halvimpia kinkku-ananas pitsoja, vaan sellaiset vähän paremmat. Toimii hätävarana kyllä, eikä tarvitse tilata syötävää! 🙂
Tällaisia bloggauksia ei saisi lukea nälkäisenä.Pizzatäytteet kuulostavat herrrkullisilta. Mun rapean pizzapohjan salaisuus on myös ripaus sokeria, durumvehnäjauhot ja valmiiksi kuumennettu uuninpelti.
Huh, mulla on nytkin kauhee pitsanhimo! 🙂
Silla kuumalla pelillä on kyllä iso vaikutus. Ihan loisto niksi! 🙂
Pizzaaaaaa, ihanaaaaaa! Meille on tässä parin kuukauden aikana muodostunut pizzaperjantai, laitetaan pizzat uuniin, kun saadaan lapset nukkumaan 😀 Imetysdietin purkamisen kanssakin ollaan siinä vaiheessa, että olen kerran viikossa voinut syödä pienen pizzan. kun muu dietti on ollut ruodussa, niin kaikki ovat voineet hyvin pizzasta huolimatta. Ah, on tätä odotettukin!
Viime viikon perjantaina kuitenkin oli aikamoista juhlantuntua tuossa pizzailussa, sillä paistoimme ne ensimmäistä kertaa leivinuunissa, joka siis palautettiin taloomme kesän keittiörempan aikana yli neljän vuosikymmenen jälkeen. Ja oli kyllä parasta pizzaa ikinä! Tänäänkin lämpiää leivinuuni pizzan paistoon 🙂
Hyvää viikonloppua teidän perheelle!
Voihan leivinuuni! Oon kyllä hiukan kade! Meillä leivinuuni on aikoinaan ollut tuolla nykyisessä työhuoneessa, koska se on ollut se tupakeittiö, ja oma keittiömme kauppasali. Tähän ei vaan nyt oikein saanut sitä leivinuunia millään, kun hormissa menee jo alakerran kattila. Se olis kyllä pitsanpaistoon (ja tietty muuhunkin) ihan kunkku!
Moi!
Olisiko sulla antaa tarkempaa ohjetta tohon pizzapohjaan? Näyttää niin hyvältä että jospa oman paksun pehmeän pizzapohjan saisi muuttumaan tuon näköiseksi:)