Heti alkuun pahoittelut luokattoman huonolaatuisista kuvista. Taidan olla ihan vaan kiitollinen siitä, että satuin ainakin osittain mahtumaan näihin mieheni räpsimiin otoksiin. Välillä mietin, miten se kameran käsittely voikin olla niin vaikeaa, mutta kun siirrän ajatuksen johonkin toiseen instrumenttiin, ymmärrän, etten ehkä itsekään suoriutuisi kirkkaasti joka pestistä. Pysykööt siis suutarit lestissään – ainakin meidän taloudessa.

Älkää siis välittäkö kuvien varsin rakeisesta ja epätarkasta fiiliksestä. Pyysitte asukuvat tyllihameesta, ja tässä ne nyt olisivat.

Hameen tilasin (näitä kyseisiä juhlia ajatellen) jo keväällä Zalandolta, eikä sitä (ikävä kyllä) taida enää olla valikoimissa. Pituus on mullekin aivan ihana, polven kunnolla peittävä. Väri on sellainen persikkainen vaaleanpunainen, tai lohenpunainen. Tosi ihana kaikin puolin koko hamonen, ja palveli kyllä eilisessä juhlassa moitteetta. Tuli jorattua ja pyörittyä tanssilattialla pikkutunneille saakka ja leveä helma oli oikein hauska.

Yläosaksi nappasin ihan H&M:n perusvalikoimista trikoopuseron pitkillä hihoilla. Kun korujen käyttäjänä olen noviisi, sai kaula-aukko toimia yksityiskohtana.

Tänään siivoiltiin vielä porukalla hääpaikka kuntoon ja halattiin vastanaineille viimeiset onnittelut. Juhla oli varsin hääparin näköinen, hauska, rento ja hersyvä. Eilinen päivä meni kyllä ihan vetistellessä, en muista koska olisin liikuttunut edes telkkaria katsellessa noin paljon. Onneksi illan mittaan vetistely vaihtui tanssiaskeliin ja nauruun. Ihana hääpari ja ihana juhla!

Nyt kuitenkin tavallisen sunnuntai-illan pariin. Huomenna on taas arki, ja siihen pitää valmistautua paitsi henkisesti, myös kunnon yöunilla.