Uutta viikkoa armaat!
Tänään on kyllä tarvinnut kaivaa sitä aurinkoista kevätmieltä jostain äärettömän syvältä. Toisaalta, parin sateisen päivän jälkeen kevät on ottanut aika ison harppauksen ja näkyyhän se esimerkiksi perennapenkeissä. Kun joka paikasta puskee uutta ja vihreää, on varmaan pakko vain uskoa siihen, että elämä lopulta voittaa. Ja niinhän se aina menee!
Eli aamulla kun olin vienyt Klaaran seurakunnan kerhoon ja säntäsin paikalliselle Tokmannilla siemeniä ja taimimultaa ostamaan, ei yllyttäjänä ollut lämmin ja aurinkoinen kevätaamu, vaan pikemminkin se ajatus, että tappio pitää kääntää voitoksi. Eikä siihen masentavaan maanantaiaamun harmauteen auttanut edes pelkät siemenet, vaan lisäksi kannoin kotiin kasan erilaisia mukuloita ja kuvittelin sieluni silmin rehevät ja kirjavat kukkapenkit edessäni. Sen fiiliksen, kun kesäiltana nollaa ajatuksiaan kierrellen puutarhassa tai sitä kiireetöntä fiilistä, kun aamukahvin voi nauttia auringossa istuskellen.
No, arvatkaapa vain, voiko noissa istutus- ja kylvöpuuhissa tulla muuta kuin keväinen fiilis? Ei tietenkään. 🙂
Viime kesänä ja syksynä ihailin parissakin paikassa isoja lehtikaaliviljelmiä. Koska lehtikaali on rankattu viime aikoina ihan superfoodiksi, päätin, että ensi kesänä kokeilen itse. No nyt ostin myös pussillisen lehtikaalin siemeniä ja saapa nähdä tuleeko niistä mitään. Esikasvatuksen aika olisi nyt, eli ei muuta kuin siemenet multaa. Voi tosin olla, että yritykseni ei tuota mitään, mutta josko tuosta pussillisesta siemeniä ei talous lopulta niin pahasti kärsisi, vaikka omavaraisuus tässäkin lajissa jäisi kokematta.
Kaivoin myös kaapinperukoilta muotin, jolla saa näppärästi halpoja taimipotteja sanomalehdestä. Vekotin on paitsi hurjan kätevä, mielestäni myös äärettömän kaunis. Lisäksi se säästää heti muutaman euron hintansa takaisin, kun pienet istutusastiat on helppo tehdä sanomalehdestä tai muusta kierrätyspaperista.
Kovasti haaveilen isosta kasvihuoneesta, johon saisi pöytäryhmän lisäksi myös istutustilaa ja ruukkupuutarhan. Lottovoittoa, tai muuta äkkirikastumista odotellessa, pitää kuitenkin tyytyä kuistiin, ja niinpä istutuspöytäni päälle löysi tiensä vanha hylly. Tuo pöytähän on se, jonka isäni teki meille edellisen kotimme kodinhoitotilaan, ja hylly puolestaan on sekin edellisestä kodista, lastenhuoneen ylijäämää (Ikean hylly ja kannattimet valkoiseksi maalattuna ja rautakaupan koukuilla höystettynä).
Ja lopulta kuulkaas, kaiken tämän vaivannäön ja tunnelmaan virittäytymisen jälkeen, mulle tulikin ihan keväinen fiilis! Nyt vain jännitetään ja odotellaan, että näistäkin taimipoteista alkaa puskea ylös jotakin elämää!
Lupasin lapsille nakkikastiketta, ja aion myös pitää lupaukseni. Eli maanantainmakuiset heipat!
Voi miten saatikin noin arkisen asian näyttämään niin kauniilta! 🙂 pitää huomenna tai ehkä jo illalla pistää itsekkin sormet multaan. Minulla on kyllä vähän niinkuin kaikki jo valmiina mutta toteutusinspis on vain puuttunut! Tuollainen kuisti olisi kyllä lottovoitto, meillä kun joudun tyytymään kodinhoitohuoneeseen. Tai nojoo, tietysti kasvihuone olisi kaikista kivoin! 😉 heh… ihanaa huhtikuuta sinulle Emilia <3
Tarkoitus ei ollut näitä juttuja kuvailla, mutta jotenkin tuo istutamisen kauneus sai tarttumaan kameraan. Ja mikäs siinä, ainahan uuden kasvatus on jollakin tapaa kaunis asia. 🙂
Nyt inspikset kehiin ja sormet multaan.
Haaveillaan siitä kasvihuoneesta, johon bambuhuonekalut joskus voisi laittaa. Tiedä vaikka kunnon haaveilu joskus tuottaisi tulosta tässäkin asiassa. 😀
Oi kun kaunista!:) täällä samat puuhat, paitsi että esikasvatukset epäonnistuivat taas, joten odotellaan niitä kasvimaakelejä!:)
No hei, nekin on jo kulman takana! Ihan kohta päästään ryytimaan kimppuun! 🙂
Voi Emilia, tämä sun blogi on mun voimavara arjessa. Huomenna selviää saadaanko me ostettua vanha puutalo isolla puutarhan keskellä ja raastavassa jännityksessä saan sisäistä rauhaa muutaman hetken verran kun lueskelen tätä blogia ja ihailen sun kuvia.
Jos voisin, niin palkitsisin sut isolla kasvihuoneella, johon voisit ruukkupuutarhan perustaa. KIITOS!
Voi saitpa minut niin hyvälle mielelle, kiitos siitä! ♡
Ja hei, mä niin tiedän tuon tunteen, kun ei nahoissaan meinaa pysyä. Mutta olen kokenut pettymyksen ja myös sen ilon ja onnen, ja molemmista selviää, vaikka just siltä ei tuntuisikaan. Pidän teille täällä niin peukkua ja toivon parasta. Yleensä myös usko siihen, että asiat menee hyvin, auttaa. Niinpä mä uskon, että teillä on huomenna hymy korvissa! 🙂
Ja musta olisi tosi ihana kuulla uutiset myös! ♡♡♡